Noin 100 000 palkansaajalla on nollatuntisopimus

Niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskenteli keskimäärin noin 106 000 palkansaajaa vuonna 2018. Tämä oli noin 5 prosenttia kaikista 15–74-vuotiasta palkansaajista. Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan tässä työsopimusta, jossa minimityötuntien määräksi on luvattu nolla tuntia. Tietoa nollatuntisopimuksella työskentelevistä kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä viime vuonna toista kertaa.

15–74-vuotiaista palkansaajista noin 106 000:lla oli oman ilmoituksensa mukaan nollatuntisopimus. Nollatuntisopimusten yleisyyttä selvitettiin edellisen kerran vuonna 2014. Tuolloin 15–74-vuotiaita nollatuntisopimuksella työskenteleviä oli 89 000.

Vastaavasti 15–64-vuotiaista nollatuntisopimuksella työskenteli vuonna 2018 noin 99 000 palkansaajaa määrän ollessa 83 000 vuonna 2014.

Nollatuntisopimuksella työskentelevistä noin puolet on naisia ja puolet miehiä.

Nollatuntisopimuksella työskenteli pääosin nuoria: reilu kolmannes (37 %) oli alle 25-vuotiaita ja 66 prosenttia oli alle 34-vuotiaita.

Kaksi viidestä oli itse halunnut nollatuntisopimuksen

Noin 40 prosenttia nollatuntisopimuksella työskentelevistä oli halunnut tällaisen joustavan työsopimuksen. Lähes sama osuus oli niitä, jotka ilmoittivat, että kyseinen työ oli ollut saatavilla vain nollatuntisopimuksella ja 14 prosenttia koki, ettei mitään muuta työtä ollut tarjolla. Miehistä hieman suurempi osa (44 %) kuin naisista (41 %) oli halunnut tällaisen sopimuksen.

Vanhimmissa ja nuorimmissa ikäryhmissä oli eniten heitä, joille nollatuntisopimus oli mieluinen vaihtoehto. Keskimmäisissä 35–54-vuotiaiden ikäryhmissä heitä oli vähiten (kuvio).

Nollatuntisopimuksen syyt iän mukaan, 15–74-vuotiaat.

Nollatuntisopimuksella työskennellään pääsääntöisesti osa-aikaisesti

Nollatuntisopimuksella työskentelevistä 15–74-vuotiaista palkansaajista 77 prosenttia oli oman ilmoituksensa mukaan osa-aikaisia vuonna 2018. Kokoaikaisesti työskenteleviä oli 23 prosenttia.

Kaikkien nollatuntisopimuksella työskentelevien tavanomainen viikkotyöaika oli keskimäärin 22 tuntia viikossa. Heistä osa-aikaisesti työskentelevien keskimääräinen viikkotyöaika oli 17 tuntia viikossa ja kokoaikaisesti työskentelevien 37 tuntia viikossa.

Nollatuntisopimuksella työskentelevällä voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Valtaosalla, 62 prosentilla, työsuhde oli toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen työsuhde oli vastaavasti 38 prosentilla. Tieto työsuhteen luonteesta perustuu henkilön omaan ilmoitukseen.

Lukumäärällisesti eniten nollatuntisopimuksella työskenteleviä oli tukku- ja vähittäiskaupan (17 000), terveys- ja sosiaalipalveluiden (15 000) sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan (11 000) toimialoilla. Toimialan palkansaajien määrään suhteutettuna nollatuntisopimus oli yleisin majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialalla. Tämän toimialan palkansaajista 15 prosentilla oli nollatuntisopimus.

Nollatuntisopimuksella työskentelevien yleisimmät ammatit olivat myyjä, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijä, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät sekä palvelutyöntekijät.

Vajaa kolmannes tietää työtuntiensa ajoittumisen vain pariksi päiväksi eteenpäin

Vajaa kolmannes (30 %) nollatuntisopimuksella työskentelevistä ei tiennyt joko juuri lainkaan tai vain päiväksi pariksi ennakolta tulevien työtuntiensa ajoittumista. Lähes sama osuus oli niitä, jotka tiesivät työtuntiensa ajoittumisen enintään viikoksi, pariksi eteenpäin. Noin 40 prosenttia tiesi työtuntinsa ajoittumisen kuukaudeksi tai pidemmäksi aikaa eteenpäin. Miehet tiesivät naisia jonkin verran useammin työtuntien ajoittumisen pidemmäksi aikaa ennakolta.

Nollatuntisopimuksella työskentelevien määrää selvitettiin Työvoimatutkimuksen yhteydessä vuonna 2018 kysymyksellä: ”Onko työsopimuksesi niin sanottu nollatuntisopimus, jossa luvattujen työtuntien määrä on minimissään nolla tuntia (esim. 0–40 tuntia viikossa)?”.

Kysymys koski vain päätyötä. Tieto perustuu henkilön omaan ilmoitukseen. Tieto nollatuntisopimuksella työskentelevistä on vuosikeskiarvo.

Työsuhteen vastentahtoisuutta kysyttiin kysymyksellä: ”Onko sinulla nollatuntisopimus siksi, että 1) halusit itse joustavan sopimuksen, 2) tätä työtä ei ollut tarjolla muunlaisella sopimuksella, 3) vai koska mitään muuta työtä ei ollut tarjolla?”

Työtuntien ajoittumista selvitettiin kysymyksellä: “Kuinka pitkälle tulevaisuuteen pystyt tällä hetkellä ennakoimaan tulevien työtuntiesi ajoittumisen? 1) en juuri lainkaan, 2) enintään pariksi päiväksi eteenpäin, 3) noin viikoksi, pariksi eteenpäin, 4) noin kuukaudeksi eteenpäin, 5) pidemmäksi aikaa eteenpäin.”

Aiheesta lisää blogissa

Lähde: Työvoimatutkimus 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna Pärnänen 029 551 3795, Hanna Sutela 029 551 2907, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (273,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Laatuseloste: Työvoimatutkimus (3.6.2019)

Päivitetty 3.6.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Palkansaajien nollatuntisopimukset 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2018/15/tyti_2018_15_2019-06-03_tie_001_fi.html