Etusivu > Tilastot > Työvoimatutkimus > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Ammatti

Ammattitieto perustuu työvoimatutkimuksessa haastateltavan omaan ilmoitukseen. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Työttömän ammatti määräytyy työttömyyttä edeltäneen tilanteen mukaan. Työvoimatutkimuksessa ammatti luokitellaan Tilastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan.

Ammattiasema

Ammattiasema luokittelee työlliset palkatussa työssä oleviin eli palkansaajiin sekä yrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Yrittäjät voidaan luokitella lisäksi yksinäisyrittäjiin ja työnantajayrittäjiin. Työttömän ammattiasema määräytyy työttömyyttä edeltäneen työpaikan ammatin mukaan.

Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttämä "ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus" kuvaa niiden 15-24-vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa, osuutta vastaavasta koko ikäluokasta.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa.

Ei-työllinen

Ei-työllinen on henkilö, joka on työtön tai työvoiman ulkopuolella.

Iltatyö

Iltatyö on kello 18-23 välisenä aikana tehtävää työtä.

Julkinen sektori

Julkiseen sektoriin kuuluvat valtio ja kunnat. Valtiosektoriin luetaan valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos, valtion liikelaitokset ja sosiaaliturvarahastot. Kuntiin ja kuntayhtymiin luetaan kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos, kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, kuten terveyskeskukset, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.

Kokoaikatyö

Kokoaikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan kokoaikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn kokoaikaisuudesta.

Lomautettu

Lomautetuksi määritellään työvoimatutkimuksessa henkilö, joka on ollut tutkimusviikon kokonaan poissa työstä (myös sivutyöstä) ja ilmoittaa haastattelussa poissaolon syyksi lomautuksen. Henkilö voi olla lomautettu joko määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautettu voi työvoimatutkimuksessa määrittyä joko työlliseksi, työttömäksi tai työvoimaan kuulumattomaksi (kuvattu tarkemmin menetelmäselosteessa http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-08-20_men_006.html).

Määräaikainen työ

Määräaikaisessa työsuhteessa olevaksi luetaan palkansaaja, jonka työsopimus on solmittu määräajaksi, koeajaksi tai tietyn työn suorittamisen ajaksi.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan osa-aikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn osa-aikaisuudesta.

Palkansaaja

Palkansaaja on henkilö, joka tekee työtä, josta saa palkkaa tai palkkion. Palkansaajat luokitellaan työntekijöihin ja toimihenkilöihin.

Pitkäaikaistyötön

Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan.

Päätyö

Päätyö on työllisen ainoa tai pääasiallinen työ. Jos työpaikkoja on useita, päätyö on se, johon käyttää eniten aikaa. Pää- ja sivutyön erottelu perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

Sairauspäivä

Työllisen omasta sairaudesta tai tapaturmasta johtunut poissaolopäivä päätyöstä tutkimusviikolla. Myös puolikkaat päivät lasketaan mukaan.

Sivutyö

Palkansaajan tai yrittäjän päätyön ohella tekemä työ. Sivutyö on se työ, johon henkilö käyttää vähemmän aikaa päätyöhön verrattuna. Pää- ja sivutyön erottelu perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

Sivutyöaste

Sivutyötä tutkimusviikolla tehneiden työllisten prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Sopimuksen mukainen viikkotyöaika

Palkansaajan sopimuksen mukainen viikkotyöaika perustuu kirjalliseen tai suulliseen työsopimukseen. Työaika voi olla määritelty myös yleisessä työehtosopimuksessa. Mikäli työsopimuksessa on vähimmäistuntimäärä, tarkoitetaan sopimuksenmukaisella viikkotyöajalla sitä. Mikäli henkilöllä on vuosityöaika, kokonaistyöaika, nollatuntisopimus, urakka- tai provisiotyö, hänellä ei katsota olevan sopimuksenmukaista viikkotyöaikaa.

Sosioekonominen asema

Palkansaajat luokitellaan sosioekonomisen aseman mukaan ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin. Yrittäjät voidaan luokitella työnantajayrittäjiin, yksinäisyrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Luokittelussa käytetään Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokitusta.

Tavanomainen viikkotyöaika

Työllisen tavanomainen viikkotyöaika on normaali tai keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä. Palkansaajilla tavanomaiseen työaikaan lasketaan mukaan tavaksi tulleet palkalliset ja palkattomat ylityöt. Poissaolot, kuten lomat tai sairauspoissaolot, eivät vaikuta tavanomaiseen työaikaan.

Tehdyt työtunnit vuodessa

Tehdyt työtunnit ovat kaikkien työllisten tekemien työtuntien summa eli toteutunut työpanos. Se voidaan laskea kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Tehdyissä työtunneissa ovat mukana pää- ja sivutyön tunnit sekä palkalliset ja palkattomat ylityötunnit.

Tehty viikkotyöaika

Tehty viikkotyöaika on työllisen palkansaajan, yrittäjän tai yrittäjäperheenjäsenen tutkimusviikolla tekemien työtuntien määrä. Tehty viikkotyöaika kysytään erikseen pää- ja sivutyöstä. Siihen luetaan mukaan myös palkalliset ja palkattomat ylityötunnit. Toisaalta lomat, arkivapaat ja poissaolot muista syistä (esim. sairaus) lyhentävät tehtyä viikkotyöaikaa.

Tehty vuosityöaika

Tehty vuosityöaika on laskennallinen käsite, joka saadaan jakamalla kaikkien työllisten vuoden aikana tekemien työtuntien määrä työllisten vuosikeskiarvolla. Näin saadaan keskimääräinen vuosityöaika työllistä kohti. Tehty vuosityöaika voidaan laskea erikseen myös palkansaajille.

Toimiala

Työllisten pää- ja sivutyölle määritellään toimiala työnantajan toimipaikan tai oman yrityksen toimialan mukaan. Toimialan määrittelyssä käytetään Tilastokeskuksen toimialaluokitusta.

Työllinen

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, ansiosidonnainen vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely; tai jos poissaolo kestää alle 3 kuukautta.

Työllisyysaste

Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työnantajasektori

Työlliset luokitellaan työnantajan mukaan julkiselle ja yksityiselle sektorille. Julkinen sektori jakautuu edelleen valtioon ja kuntiin. Työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Työnantajasektorin luokittelu perustuu viralliseen sektoriluokitukseen 2012.

Työnantajayrittäjä

Yrittäjä, jolla on palveluksessaan palkattua työvoimaa.

Työssä olleet/ työstä poissa olleet

Työssä olleeksi luokitellaan työllinen, joka oli työssä yhtenäkin päivänä tutkimusviikon aikana. Työstä poissa olleeksi luokitellaan työllinen, joka oli tilapäisesti poissa työstä koko tutkimusviikon esimerkiksi loman, sairauden tai lomautuksen vuoksi.

Työssäoloaste

Työssä olleiden prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Työttömyysaste

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työtön

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.

Työvoima

Työvoimaan kuuluvat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Työvoiman ulkopuolella olevat

Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat.

Työvoimaosuus

Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.

Vuokratyö

Työsuhde, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta.

Vuorotyö

Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ennakolta sovituin ajanjaksoin. Jos henkilö tekee pysyvästi vain tiettyä vuoroa, esimerkiksi yövuoroa, häntä ei lueta vuorotyötä tekeväksi

Vuosityöaika

Ks. tehty vuosityöaika

Yksinäisyrittäjä

Yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa.

Yksityinen sektori

Yksityiseen sektoriin kuuluvat yhtiöt, myös valtioenemmistöiset tai kunnan omistamat yhtiöt, yritykset, säätiöt, osuuskunnat tai yhdistykset, itsenäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä työnantajana toimivat yksityiset henkilöt. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kuten kirkko ja seurakunnat, luetaan myös yksityiseen sektoriin.

Ylityö

Ylityötä on palkansaajan sopimuksen mukaisen työajan lisäksi päätyössä tekemä työ. Ylityö voi olla joko palkatonta tai palkallista, jolloin siitä saa korvauksen joko rahana tai vapaana.

Ylityöaste

Palkallista ylityötä tutkimusviikolla tehneiden palkansaajien prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Yrittäjä

Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

Yrittäjäperheenjäsen

Henkilö, joka työskentelee palkatta perheenjäsenen omistamassa yrityksessä tai maatilalla.

Yötyö

Yötyö on kello 23-06 välillä tehtävää työtä.