Asuntovelkojen kasvu pysähtynyt

Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 93 620 euroa, mikä oli reaalisesti noin sata euroa vähemmän kuin vuonna 2012. Keskimääräinen asuntovelka kasvoi 2000-luvun alussa keskimäärin 10 prosenttia vuodessa, mutta kasvu on hidastunut merkittävästi viime vuosina. Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli suurin Uudellamaalla, missä asuntovelkaa oli 119 500 euroa vuonna 2013. Kainuussa ja Lapissa keskimääräinen asuntovelka oli pienin, noin 70 000 euroa.

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat vuosina 2002–2013, vuoden 2013 rahassa

Noin joka kolmannella Suomen asuntokunnista oli asuntovelkaa vuonna 2013. Suomessa oli vuonna 2013 noin 873 000 asuntokuntaa, joilla oli asuntovelkaa, kun niitä vuonna 2002 oli 660 000. Asuntovelallisten osuus kaikista asuntokunnista on pysynyt lähes samana viimeisen kolmen vuoden aikana. Hieman useammalla kuin joka toisella asuntokunnalla oli jonkinlaista velkaa vuonna 2013. Opintovelkaa oli 11 prosentilla ja elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkaa kolmella prosentilla.

Suhteellisesti eniten asuntovelallisia asuntokuntia vuonna 2013 oli Ahvenanmaan (39 %) ja Kanta-Hämeen (37 %) maakunnissa. Asuntovelallisten osuus kaikista asuntokunnista oli pienin Pohjois-Karjalassa (29 %). Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli suurin Uudenmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa. Uudellamaalla keskimääräinen asuntovelka oli 119 500 euroa vuonna 2013. Kainuussa ja Lapissa keskimääräinen asuntovelka oli pienin, noin 70 000 euroa.

Yleisen korkotason lasku ja velkaantumisen kasvun pysähtyminen näkyi asuntokuntien maksamien korkojen merkittävänä pienenemisenä vuonna 2013. Asuntolainojen korot asuntovelallista kohti pienenivät 29 prosenttia edellisvuodesta. Asuntokunnat, joilla oli asuntovelkaa, maksoivat asuntolainan korkoja keskimäärin 1 390 euroa vuonna 2013. Muutokset 2000-luvulla ovat olleet ajoittain suuria, ja heijastelleet muutoksia sekä korkotasossa että keskimääräisissä lainamäärissä. Enimmillään asuntovelallinen maksoi korkoja keskimäärin yli 4 200 euroa vuonna 2008.

Vuonna 2013 Suomessa oli 124 800 asuntokuntaa, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa. Lukumäärä oli 4,8 prosenttia kaikista asuntokunnista, ja 9,1 prosenttia velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 tällaisia asuntokuntia oli vain 21 500 eli alle prosentti kaikista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2013 rahassa. Suuret, yli 200 000 euron asuntokuntakohtaiset velat eivät kuitenkaan ole enää vuoden 2010 jälkeen yleistyneet. Suuret velat ovat selvästi yleisimpiä kahden aikuisen lapsiperheissä. Tässä ryhmässä vuonna 2013 joka kuudennella asuntokunnalla oli velkaa yli 200 000 euroa. Yhden hengen talouksista vain 0,7 prosentilla ja yksinhuoltajista vain 2,2 prosentilla asuntokunnista oli vastaava määrä velkaa.

Lähde: Velkaantumistilasto 2013. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juha Honkkila 029 551 3651, Laura Lohikoski 029 551 3396, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (276,7 kt)

Katsaukset

1 Asuntovelallisten määrän kasvu hidastunut (26.6.2014)
2 Eniten asuntovelallisia Ahvenanmaalla ja Kanta-Hämeessä (26.6.2014)
3 Lapsiperheiden keskimääräiset asuntovelat kasvaneet viime vuosina (26.6.2014)
4 Suuret velat asuntokunnissa eivät enää yleistyneet (26.6.2014)
5 Asuntokuntien maksamien korkojen määrä pieneni merkittävästi (26.6.2014)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Velkaantumistilaston laatuseloste (26.6.2014)

Päivitetty 26.6.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2013/velk_2013_2014-06-26_tie_001_fi.html