Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.3.2020

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 100 030 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2018 velkaa keskimäärin 217 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 100 030 euroa, mikä oli 0,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2018

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2018

Velallisia asuntokuntia oli vuonna 2018 kaikkiaan 1,4 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista asuntokunnista. Velkaa niillä oli yhteensä 123,0 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 0,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 2002 on velallisten asuntokuntien lukumäärä kasvanut yksitoista prosenttia ja velat reaalisesti 118 prosenttia.

Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot yhteensä kasvoivat 2,2 prosenttia edellisvuodesta eli enemmän kuin velat, joten asuntokuntien velkaantumisaste hieman laski. Vuonna 2018 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 111 prosenttia kun se edellisvuonna oli 112 prosenttia.

Veloista 87,8 miljardia euroa eli 71 prosenttia oli asuntovelkoja. Asuntovelkaa oli noin kolmanneksella kaikista eli 877 500 asuntokunnalla. Edellisvuodesta asuntovelat kasvoivat 0,1 prosenttia. Asuntovelkoihin ei sisälly osakkaiden osuus taloyhtiön lainoista. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 84 400 asuntokunnalla 8,2 miljardia euroa, mikä oli 9,7 prosenttia edellisvuotista enemmän. Muuta velkaa oli noin miljoonalla asuntokunnalla 27,0 miljardia euroa, 0,2 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Muihin velkoihin sisältyvät kulutukseen tai suurehkoihin hankintoihin kuten autoa tai loma-asuntoa varten otetut velat sekä opintovelat.

Lähes viidenneksellä velallisista asuntokunnista eli 263 530 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevat vuositulot. Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli 48 prosenttia. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään viisi kertaa vuositulojen verran, oli 4,5 prosenttia velallisista asuntokunnista eli 64 240 asuntokuntaa. Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli 17 prosenttia.

Paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin rahatuloihin oli usein kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia, ja joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Lapsettomilla yhden tai kahden aikuisen asuntokunnilla suuret velat olivat yleisimpiä 25–34-vuotiaiden talouksilla. Asuntovelallisilla yksinhuoltajillakin oli usein paljon velkaa suhteessa tuloihin.

Suuria asuntovelkoja oli eniten Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnilla. Asuntovelallisista asuntokunnista Ahvenanmaalla 42 prosentilla, pääkaupunkiseudulla 37 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 33 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot. Vähiten suuria asuntovelkoja oli Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä niin paljon velkaa oli vajaalla neljänneksellä asuntovelallisista asuntokunnista.

Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista asuntovelallisista asuntokunnista 42 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, kun suhteessa yhtä velkaisia oli ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista asuntokunnista 24 prosenttia. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 64 480 euroa ja ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 130 920 euroa.

Asuntokunnat maksoivat korkoja 1,7 miljardia euroa vuonna 2018. Edellisvuodesta asuntokuntien korkomenot pienenivät 0,1 prosenttia. Vuodesta 2002 vuoteen 2018 asuntokuntien korkomenot ovat pienentyneet reaalisesti 43 prosenttia, kun asuntokuntien velat ovat samana aikana kasvaneet yli kaksinkertaisiksi. Velallisista asuntokunnista 60 prosenttia eli 858 700 asuntokuntaa maksoi korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja vajaa kolme prosenttia eli 38 800 asuntokuntaa yli 5 000 euroa.


Lähde: Velkaantumistilasto 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Auli Hämäläinen 029 551 3615, Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (335,3 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.3.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2018/velk_2018_2020-03-20_tie_002_fi.html