Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2004 > Bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia viime vuonna

Bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia viime vuonna

14.7.2005

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Helmikuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan kasvu oli 3,7 prosenttia. Bruttokansantuotteen kasvu nopeutui viime vuonna verrattuna kolmen edellisen vuoden vaatimattomampiin lukuihin. Bruttokansantuote oli viime vuonna 150 miljardia euroa.

Teollisuuden kasvu nopeutui

Alkutuotannon määrä supistui viime vuonna 1,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Maatalouden tuotanto väheni 2,8 prosenttia, erityisesti sadon kärsittyä huonoista olosuhteista. Metsätalouden tuotanto supistui vajaalla prosentilla.

Jalostuselinkeinojen tuotannon kasvu nopeutui viime vuonna ja oli lähes viisi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Tehdasteollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 5,9 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi 5,4 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotannon määrä nousi 7,8 prosenttia sähköteknisen teollisuuden kasvaessa yli 13 prosenttia. Sen sijaan kulkuneuvojen valmistus väheni lähes 11 prosenttia.

Talonrakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi kolme prosenttia. Asuntojen rakentaminen lisääntyi 9 prosenttia, sen sijaan muu talonrakentaminen hieman supistui. Maa- ja vesirakentaminen kasvoi 1,5 prosenttia.

Yksityisten palveluiden tuotanto lisääntyi viime vuonna 4,2 prosenttia ja julkisten palveluiden 0,5 prosenttia. Kaupan kasvu oli lähes seitsemän prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminta pysyi edellisen vuoden tasolla.

Liikenteen volyymi kasvoi viime vuonna 5,4 prosenttia, teleliikenteen kasvun noustessa lähes 11 prosenttiin. Muiden palvelujen kasvu jäi pienemmäksi. Rahoitus- ja vakuutustoiminta lisääntyi 1,7 prosenttia. Liike-elämän palvelut kasvoivat 2,5 prosenttia. Koulutuspalvelut lisääntyivät prosentin, terveys- ja sosiaalipalvelut kasvoivat 2 prosenttia.

Investointikysyntä kasvoi

Kysyntää tuki viime vuonna investointien kasvu viidellä prosentilla kahden vuoden supistumisen jälkeen. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit kasvoivat noin 8 prosenttia ja asuinrakentaminen 7,4 prosenttia. Yksityiset investoinnit lisääntyivät 5,6 prosenttia mutta julkiset investoinnit vain 2,1 prosenttia. Kansantalouden investointiaste hieman kasvoi ja oli 18,8 prosenttia. Erityisesti liikenteen investoinnit kasvoivat, mutta myös teollisuus kasvatti investointejaan.

Yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna 3,2 prosenttia. Kestokulutustavaroiden hankinnat kasvoivat lähes 7 prosenttia vaikka henkilöautojen hankinnat vähenivät. Puolikestävien tavaroiden kuten vaatteiden kulutus lisääntyi vajaat 5 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi 1,6 prosenttia.

Viennin volyymi kasvoi 5,6 prosenttia ja tuonnin volyymi 6 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden tase oli edelleen selvästi ylijäämäinen, mutta ylijäämä hieman pieneni edelliseen vuoteen verrattuna.

Työllisyys parani hieman

Sekä työllisten lukumäärä että tehdyt työtunnit kasvoivat kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 0,3 prosenttia. Työpaikat vähenivät eniten teollisuudessa. Kasvua taas oli eniten liike-elämän palveluissa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Yksityisen sektorin työn tuottavuus kasvoi viime vuonna 4,1 prosenttia ja koko kansantalouden työn tuottavuus 3,3 prosenttia.

Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 9,0 prosenttia,. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 229 000 henkeä. Työllisyysaste oli 67,2 prosenttia, edellisenä vuonna se oli 67,3 prosenttia.

Hintataso säilyi vakaana

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan nousseen viime vuonna 0,5 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 0,2 prosenttia. Myös yksityisen kulutuksen hinnat nousivat saman verran.

Vaihtosuhde heikkeni 2,6 prosenttia, koska vientihinnat nousivat prosentilla ja tuontihinnat nousivat 3,6 prosenttia. Kansantalouden tilinpidon tuonti- ja vientihinnat poikkeavat Tilastokeskuksen tuonti- ja vientihintaindekseistä muun muassa kansantalouden tilinpidossa käytettävän vuosittaisen toimialapainorakenteen vuoksi.

Kansantulo henkeä kohti kasvoi

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti viisi prosenttia ja oli henkeä kohti 23949 euroa, mikä on yli tuhat euroa enemmän kuin vuonna 2003. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 149 miljardia euroa. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti 3,1 prosenttia.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 4,5 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut saman verran. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta kohosi 58,9 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 59,2 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus kansantulosta oli 25,8 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 25,4 prosenttia.

Yritysten investoinnit kasvoivat

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto kasvoi lähes viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo kasvoi runsaat 16 prosenttia vuodesta 2003. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 10,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritykset maksoivat 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003.

Yritysten kiinteät investoinnit kasvoivat viime vuonna 8 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto oli runsaat 6 miljardia euroa.

Rahoituslaitosten rahoitusasema alijäämäinen

Rahoituslaitosten saama korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoi 9,1 prosenttia. Luottokanta kasvoi, mutta korkotaso aleni edelleen, joskin maltillisemmin kuin vuonna 2003. Rahoituslaitosten rahoitusasema oli lähes miljardin alijäämäinen. Syynä tähän olivat osingot sekä Suomeen tehtyjen ulkomaisten suorien sijoitusten kotiuttamattomat voitot, jotka katsotaan omistajien tuloiksi ja vähennetään sektorin tulosta. Osinkoja rahoituslaitokset jakoivat ennätykselliset 2,5 miljardia euroa eli yli 1,2 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Julkisyhteisöjen ylijäämä vajaa kolme miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna edelleen niukasti ylijäämäinen. Ylijäämä oli 364 miljoonaa euroa. Ylijäämä on pienentynyt vuosittain vuodesta 2000 lähtien, jolloin se 4,4 miljardia euroa.

Valtion verotulot välillisistä veroista kasvoivat vajaat 4 prosenttia ja verotulot välittömistä veroista runsaat 4 prosenttia. Sekä tuloveron että yhteisöveron tuotot kasvoivat. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille kasvoivat 9 prosenttia, sosiaaliturvarahastoille 3,8 prosenttia ja ulkomaille 5 prosenttia.

Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti vajaat neljä prosenttia, reaalisesti kulutusmenoissa ei tapahtunut muutosta. Investoinnit kasvoivat miltei neljä prosenttia, lisäystä tapahtui etenkin ratainvestoinneissa.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema heikkeni edelleen, alijäämää kertyi miljardin euron verran. Kuntien verotulot kasvoivat vajaat kaksi prosenttia. Kunnallisveron tuotto kasvoi prosentin ja yhteisöveroa kertyi vajaat 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti kuusi prosenttia ja reaalisesti runsaat kaksi prosenttia. Investoinnit vähenivät vajaan prosentin.

Sekä työeläkelaitosten että muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni edellisestä vuodesta. Maksetut etuudet kasvoivat miltei viisi prosenttia. Työeläkelaitosten saama maksutulo kasvoi lähes 5 prosenttia ja muiden sosiaaliturvarahastojen maksutuloa kertyi 3 prosenttia. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 3,8 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä 0,4 miljardia euroa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 2,8 miljardia euroa ylijäämäinen eli 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 2,3 prosenttia.

Julkiset menot kasvoivat

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) kohosi 51,1 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 50,9 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 44,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 44,6 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 5,4 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,5 prosenttia ja reaalisesti 5,4 prosenttia. Tuloja lisäsivät palkkojen, osinkotulojen ja sosiaalietuuksien kasvu sekä välittömän verotuksen keveneminen.

Ensituloja lisäsi eniten palkkasumman 4,5 prosentin kasvu. Myös osinkotulojen noin neljänneksen sekä kotitalouksien saamien sosiaalietuuksien 4,1 prosentin kasvu lisäsivät kotitalouksien bruttotuloja. Sosiaalietuuksien kasvuun vaikutti eniten ansioeläkkeiden kasvu.

Maksetut välittömät verot kasvoivat vähemmän kuin ensitulot ja sosiaalietuudet, 1,8 prosenttia, joten verotuksen keveneminen lisäsi myös kotitalouksien tuloja. Tuloihin ei kansantalouden tilinpidossa lueta luovutusvoittoja eikä työsuhdeoptioita, mutta niistä maksetut verot sisältyvät veroihin. Optiotuloja arvioidaan kertyneen viime vuonna jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kotitalouksien yrittäjätulo kasvoi nimellisesti 2 prosenttia. Kasvu aiheutui laskennallisen asuntotulon 3,1 prosentin ja muun yrittäjätulon 5,2 prosentin kasvusta, sillä yrittäjätulo maataloudesta aleni 6,5 prosenttia ja metsätalouden yrittäjätulo 3,6 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti edellisvuosia vähemmän eli 3,2 prosenttia. Tämä on selvästi vähemmän kuin käytettävissä olevan tulon kasvu, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 2,8 prosenttiin edellisvuoden 0,6 prosentista. Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi toisena vuotena peräkkäin noin viisi prosenttiyksikköä ja oli 79,1 prosenttia. Velkaantumisaste on vuoden lopun luottokannan suhde käytettävissä olevaan tuloon.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 10,6 prosenttia lähinnä asuntoinvestointien kasvun vuoksi. Kotitalouksien rahoitusasema parani selvästi, mutta oli edelleen 0,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Menetelmämuutos

Välillisten rahoituspalvelujen laskentamenetelmässä on tehty muutos, joka nostaa bruttokansantuotetta 0,5 %. Katso Menetelmäselosteet.

Seuraava tarkistus tammikuussa 2006

Vuosien 2003 ja 2004 tietoja tarkistetaan seuraavan kerran tammikuun lopussa 2006. Tällöin vuoden 2003 tiedot tulevat lopullisiksi.

---

Päivitetty 14.7.2005