Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2005 > Bruttokansantuote kasvoi 2,1 prosenttia

Bruttokansantuote kasvoi 2,1 prosenttia

1.3.2006

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi 2,1 prosenttia vuonna 2005 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Bruttokansantuote oli viime vuonna 155 miljardia euroa. Ennakkotiedot perustuvat 20.2.2006 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin viime vuoden talouskehityksestä.

Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote lisääntyi 0,9 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua oli 2,3 prosenttia. Vuonna 2005 oli yksi työpäivä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Alkutuotannossa ja palvelutoimialoilla kasvua

Alkutuotannon määrä kasvoi vajaat 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kotieläintalouden tuotanto supistui hiukan kun taas kasvinviljelyn tuotanto kasvoi. Metsätalous pieneni 3 prosenttia johtuen metsäteollisuuden touko-kesäkuisesta työkiistasta ja ulkomaisen puun käytön lisäyksestä.

Jalostuselinkeinojen tuotanto pieneni vajaan prosentin edellistä vuodesta. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi runsaat 2 prosenttia tuotannon kasvun hiipuessa vuoden loppua kohti. Kasvu oli voimakasta kulkuneuvojen valmistuksessa. Sen sijaan sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto pieneni vuoden lopussa. Alkukesän työselkkauksen johdosta puu- ja paperiteollisuuden tuotanto oli lähes 10 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Kansantuotetta se alensi vajaan prosentin viime vuonna. Muussa tehdasteollisuudessa tuotteita valmistettiin prosentin vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Talonrakentaminen lisääntyi viisi ja puoli prosenttia. Lisäystä oli viime vuonna niin asuinrakentamisessa kuin muussa talonrakentamisessa. Myös maa- ja vesirakentaminen lisääntyi neljä ja puoli prosenttia.

Palvelutoimialojen tuotanto lisääntyi viime vuonna kolme prosenttia. Kaupan kasvu oli 5 prosenttia. Tukkukauppa kasvoi 5 prosenttia ja vähittäiskauppa niinikään 5 prosenttia. Moottoriajoneuvokaupan kasvu jatkui edelleen, nyt koko vuoden kasvu oli vajaat 6 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminta lisääntyi runsaat 2 prosenttia. Myös liikenteen toimialalla tuotanto suureni yli 2 prosenttia. Eniten kasvoivat lentoliikenne sekä posti- ja teleliikenne. Rahoitus- ja vakuutustoiminta lisääntyi lähes 8 prosenttia.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto oli 0,4 suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote pieneni puu- ja paperiteollisuuden työkiistasta johtuen 1,3 ja kasvoi jälleen kolmannella neljänneksellä 2,9 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote suureni edelliseen neljännekseen verrattuna 0,9 prosenttia.

Kotitalouksien kulutus ja yksityiset investoinnit tukivat edelleen kasvua

Kysynnän kasvu viime vuonna oli edellisen vuoden tapaan kotitalouksien kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Vuonna 2004 kasvuun kääntyneet investoinnit lisääntyivät edelleen. Viennin määrä lisääntyi seitsemän prosenttia ja tuonnin määrä runsaat 10 prosenttia.

Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna lähes kolme ja puoli prosenttia. Uusien autojen hankinta jatkui maltillisena, mutta kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa, huonekaluja ja muita sisustustarvikkeita hankittiin runsaasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna kestävien kulutustavaroiden ostot kasvoivat kahdeksan ja puoli prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvu oli 7 prosenttia. Puolikestävien tavaroiden kulutus lisääntyi viisi ja puoli prosenttia ja palveluiden vajaat 3 prosenttia. Lyhytikäisten tavaroiden kulutus kasvoi vain puolitoista prosenttia, sillä tavallista lämpimämpi vuosi pienensi lämmitysenergian käyttöä.

Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi puolitoista prosenttia. Kasvua oli lähinnä paikallishallinnossa. Valtion kulutusmenot supistuivat hieman. Julkiset investoinnit supistuivat 6 prosenttia.

Koko taloudessa investoinnit lisääntyivät vajaat 2 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä pieneni viisi ja puoli prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttia, mutta muita talonrakennuksia pystytettiin 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisyys kasvoi hieman

Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 8,8 prosenttia. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 220 000 henkeä. Työllisyysaste oli 67,9 prosenttia, edellisenä vuonna se oli 67,2 prosenttia. Työllisten lukumäärä lisääntyi viime vuonna 1,6 prosenttia ja tehdyt työtunnit kasvoivat 0,5 prosenttia työvoimatilaston mukaan.

Hintojen nousu oli edelleen maltillista

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan nousseen viime vuonna 1,6 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Bruttokansantuotteen hintaindeksin nousua kasvatti erityisesti palvelutoimialojen ja energian hintojen nousu.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 0,9 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi oli 1,2 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Kansantalouden tilinpidossa kaikkien asumispalveluiden hintaa mitataan markkinavuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon lisäksi omistusasuntojen nettohankintamenot .

Vaihtosuhde heikkeni 2,8 prosenttia, koska vientihinnat laskivat vajaan prosentin, mutta tuontihinnat nousivat runsaat kaksi prosenttia.

Kansantulo ei kasvanut reaalisesti

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti neljä prosenttia ja oli henkeä kohti 24 800 euroa. Bruttokansantulo oli viime vuonna 155 miljardia euroa, liki yhtä paljon kuin bruttokansantuote. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti vain prosentin, koska vaihtosuhde heikkeni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat neljä ja puoli prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut viisi prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta kohosi 59,2 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 58,9 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus kansantulosta oli 25,6 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 25,8 prosenttia.

Yritysten voitot alenivat hieman

Yritysten toimintaylijäämä kasvoi yhden prosentin edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni neljä prosenttia edellisen vuoden ennätystasosta. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat saman verran kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritykset sen sijaan maksoivat kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, ilmeisesti osinkojen muuttuneen verokohtelun takia.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna viisi prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli runsaat viisi miljardia euroa ylijäämäinen, missä oli vähennystä edellisvuodesta runsas miljardi euroa.

Rahoituslaitosten saama korkokate (välilliset rahoituspalvelut) aleni hieman edellisestä vuodesta. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat selvästi, mutta korkomarginaali kaventui. Rahoituslaitosten rahoitusasema oli ylijäämäinen kahden alijäämäisen vuoden jälkeen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä neljä miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna miljardi euroa ylijäämäinen. Ylijäämää syntyi jo kuudentena vuonna peräkkäin. Valtion verotulot kasvoivat kolme ja puoli prosenttia. Erityisesti arvonlisäveron tuotto kasvoi kulutuksen myötä, yli viisi prosenttia. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat seitsemän prosenttia, mutta tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille alenivat puolitoista prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa alijäämäinen, hieman enemmän kuin valtionhallinto oli ylijäämäinen. Kuntien verotulot kasvoivat neljä prosenttia ja tulonsiirrot valtiolta seitsemän prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti noin viisi prosenttia ja reaalisesti noin kaksi ja puoli prosenttia. Investointien arvioidaan hieman vähentyneen.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli neljä miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema oli melkein tasapainossa kahden alijäämäisemmän vuoden jälkeen.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli vajaat neljä miljardia euroa ylijäämäinen eli 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. EMU -ylijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 2,6 prosenttia. EMU -velka oli 41,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se edellisenä vuonna oli 45,1 prosenttia.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) oli 50,7 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen kohosi viime vuonna hieman, 44,5 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 44,3 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasvaneet

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1,6 prosenttia ja reaalisesti vain 0,4 prosenttia. Palkkasumma kasvoi neljä ja puoli prosenttia, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden paranemisesta. Yrittäjätulot säilyivät edellisen vuoden tasolla. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulot alenivat mutta laskennallinen asuntotulo omistusasunnoista kasvoi.

Kotitalouksien kokonaistulojen vaatimattomaan kasvuun oli useita syitä. Maksetut välittömät verot kasvoivat viisi prosenttia, mistä osa aiheutui siitä, että myös osingot tulivat verollisiksi. Samaan aikaan kotitalouksien osinkotulot vähenivät 15 prosenttia. Myös pakolliset sosiaalivakuutusmaksut kohosivat hieman, mutta sosiaalietuuksien kasvu oli vaatimatonta. Myös kotitalouksien korkomenot erityisesti asuntolainoista kasvoivat.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti viisi prosenttia. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui negatiiviseksi ja oli -0,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli +2,8 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 11 prosenttia asuntorakentamisen lisäännyttyä. Kotitalouksien rahoitusasema oli neljä miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli syyskuun lopussa 86,5 prosenttia. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Vuosiennakon menetelmistä

Metalliteollisuuden arvonlisäyksen volyymin arvioinnissa on poikettu teollisuuden volyymi-indeksistä ylöspäin, koska volyymi-indeksi mittaa lähinnä tuotannon määrän kehitystä eikä ota huomioon laadun muutosta eikä kaikkia tuotantoon luettavia eriä.

Tavaraviennin ja -tuonnin deflatoinnissa on käytetty Tilastokeskuksen vienti- ja tuontihintaindeksejä pääosin toimialaluokituksen 2-numerotasolla eikä kokonaisindeksejä, koska näin voidaan ajantasaisemmin ottaa huomioon viennin ja tuonnin rakenteiden muutokset.

Aikasarjan 1975 - 2004 uudistus 31.3.2006

Tilastokeskus julkaisee 31.3.2006 uudistetut vuositilinpidon aikasarjat vuosilta 1975 - 2004. Vastaavat neljännesvuositilinpidon uudistetut aikasarjat vuosilta 1975 - 2004 julkaistaan huhtikuussa 2006. Näiden julkistusten jälkeen nyt julkaistavat vuoden 2005 tiedot eivät ole enää kaikilta osin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.

Vuoden 2005 tietoja (huoltotase-erät) tarkistetaan seuraavan kerran 9.6.2006 samalla, kun julkaistaan vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen ennakkotiedot. Vuoden 2005 sektoritilit tarkistetaan seuraavan kerran 13.7.2006. Näiden tarkistusten jälkeen myös vuoden 2005 tiedot ovat jälleen täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.

Vuoden 2004 tiedot ovat tässä julkaisussa heinäkuussa 2005 julkaistujen tietojen mukaiset.

---

Päivitetty 1.3.2006