Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2007 > Bruttokansantuote kasvoi 4,5 prosenttia vuonna 2007

Bruttokansantuote kasvoi 4,5 prosenttia vuonna 2007

Korjaus 10.7.2008 ilmestyneeseen katsaukseen, 10.7.2008 klo 10.00 ¹⁾.

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi viime vuonna 4,5 prosenttia Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Helmikuussa 2008 kasvuksi arvioitiin 4,4 prosenttia. Bruttokansantuote oli viime vuonna 180 miljardia euroa.

Nyt julkaistavat tiedot perustuvat 4.7.2008 käytettävissä olleisiin tietoihin viime vuoden talouskehityksestä ja ne ovat edelleen ennakollisia.

Eniten kasvua teollisuudessa

Alkutuotannon volyymi kasvoi peräti 16,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Maatalouden arvonlisäys kasvoi lähes 30 prosenttia hyvän viljasadon ansiosta. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi 14 prosenttia hakkuiden noustua ennätyssuuriksi.

Jalostuselinkeinojen arvonlisäys kasvoi viime vuonna 8,3 prosenttia. Metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi 14 prosenttia. Siitä elektroniikkateollisuuden kasvua oli 23 prosenttia, metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen puolitoista prosenttia sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen yli 14 prosenttia. Sen sijaan kulkuneuvojen valmistuksen arvonlisäys aleni lähes neljä prosenttia. Elektroniikkateollisuudessa kasvoivat teollisen valmistuksen lisäksi erityisesti tuotetut palvelut kuten välityskauppa.

Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys kasvoi vain 2,7 prosenttia. Elintarviketeollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 9 prosenttia ja energiahuollon kuusi prosenttia. Myös rakentaminen jatkui vilkkaana ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 7 prosenttia, nopeinta vauhtiaan koko 2000-luvulla.

Yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia ja julkisten palveluiden 0,3 prosenttia.

Kaupan kasvuvauhti hidastui hieman, arvonlisäys kasvoi runsaat kolme prosenttia. Sen sijaan majoitus- ja ravitsemistoiminta lisääntyivät nopeinta vauhtiaan moneen vuoteen, yli viisi prosenttia. Liikenteen arvonlisäys kasvoi runsaat kaksi prosenttia. Kuljetusten arvonlisäys kasvoi kyllä yli kolme prosenttia, mutta tietoliikenteen arvonlisäys väheni noin puoli prosenttia.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäyksen volyymi kasvoi vajaat kaksi prosenttia. Kiinteistöalan palvelut kasvoivat vakaasti vajaat kolme prosenttia. Liike-elämän palvelut kasvoivat nopeinta vauhtiaan moneen vuoteen, runsaat kuusi prosenttia; työvoiman vuokraus ja atk-palvelut selvästi eniten. Julkisen hallinnon arvon-lisäys säilyi aiemmalla tasollaan. Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen arvonlisäys kasvoi vajaan prosentin. Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut kasvoivat vajaat viisi prosenttia.

Vienti ja investoinnit tukivat kasvua

Kaikki kansantalouden kysyntäerät kasvoivat viime vuonna. Investointien volyymi kasvoi 8,5 prosenttia, nopeinta vauhtiaan 2000-luvulla. Kulutus kasvoi tasaista tahtia, vajaat kolme prosenttia. Viennin volyymi kasvoi yli 8 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi vajaat 7 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat runsaat kolme prosenttia. Eniten lisääntyivät viihde-elektroniikan hankinnat, vaateostot sekä terveysmenot. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi runsaan prosentin.

Investoinneista lisääntyivät erityisesti toimitilainvestoinnit, 22 prosenttia. Kone- ja kalustoinvestointien volyymi kasvoi lähes 11 prosenttia. Sen sijaan asuinrakennusinvestoinnit säilyivät edellisen vuoden tasolla. Kansantalouden investointiaste kohosi 20,3 prosenttiin, korkeimmalle tasolleen vuoden 1991 jälkeen. Varastot kasvoivat viime vuonna tavanomaista enemmän.

Tavaroiden viennin volyymi kasvoi kuusi ja puoli prosenttia ja palveluiden viennin volyymi 16 prosenttia. Sekä tavaroiden että palveluiden tuonnin volyymi kasvoi noin kuusi ja puoli prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden taseen ylijäämä kasvoi yli 9 miljardiin euroon.

Työllisyys parani

Työllisten lukumäärä kasvoi kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna runsaat kaksi prosenttia. Työpaikat lisääntyivät eniten liike-elämän palveluissa, rakentamisessa ja kaupassa.

Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste oli 6,9 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 7,7 prosenttia. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 183 000 henkeä. Työllisyysaste oli 69,9 prosenttia, edellisenä vuonna se oli 68,9 prosenttia.

Markkinatuottajien (lähinnä yksityisen sektorin) työn tuottavuus nousi viime vuonna 3,7 prosenttia arvonlisäyksen mukaan laskettuna ja 5,7 prosenttia tuotoksen mukaan laskettuna. Koko kansantalouden työn tuottavuus parani 2,5 prosenttia.

Hintojen nousu kiihtyi

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 2,9 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Sitä nostivat erityisesti alkutuotannon, metallien ja rakentamisen hinnat.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 2,5 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 2,2 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vain vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni edelleen 1,4 prosenttia, koska tuontihinnat kohosivat kaksi prosenttia, mutta vientihinnat vajaan prosentin.

Palkkatulojen osuus aleni

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 7,7 prosenttia ja oli henkeä kohti 29 300 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna hieman suurempi kuin bruttokansantuote, 182 miljardia euroa. Brutto- ja nettokansantulo kasvoivat reaalisesti vähemmän kuin bruttokansantuote, 4,1 prosenttia ja 4,3 prosenttia, koska vaihtosuhde heikkeni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat lähes kuusi prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut runsaat viisi prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat 5,7 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta aleni 55,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 56,3 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 13,6 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 31 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 29,4 prosenttia.

Yritysten voitot kasvoivat selvästi

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto kasvoi nimellisesti 12 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo kasvoi 25 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Viime vuonna yrittäjätuloa lisäsi myös konsernien sisäinen osingonjako. Yritysten voitot olivat nimellisesti suuremmat kuin koskaan aiemmin.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 23 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 43 prosenttia enemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 17 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien kasvun takia. Yritysten kiinteät investoinnit olivat nimellisesti suuremmat kuin koskaan aiemmin. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli vajaat 7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 8 miljardia euroa.

Rahoituslaitosten palkkiotuotot ja korkokate (välilliset rahoitus-palvelut) kasvoivat edellisestä vuodesta yhteensä 13 prosenttia. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat ja yleinen korkotaso nousi. Rahoituslaitokset jakoivat viime vuonna poikkeuksellisen suuret osingot, lähes kuusi miljardia euroa, mistä suurin osa oli konsernien sisäisiä, ulkomaille maksettuja osinkoja. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli runsas miljardi euroa ylijäämäinen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä oli lähes 10 miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema parani viime vuonna merkittävästi, ylijäämä oli 3,8 miljardia euroa. Valtion verotulot välillisistä veroista kasvoivat kolme prosenttia ja välittömistä veroista 12 prosenttia. Erityisesti yhteisöverotulot kasvoivat. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat vajaat viisi prosenttia, mutta tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille alenivat kaksi prosenttia.

Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti kolme prosenttia ja investoinnit kaksi prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämää oli vain 0,1 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat vajaat 8 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti noin viisi ja puoli prosenttia ja investoinnit vajaat 8 prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 5,4 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen puoli miljardia euroa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 9,6 miljardia euroa ylijäämäinen eli 5,3 prosenttia bruttokansan-tuotteesta. Ylijäämä oli nimellisesti suurempi kuin koskaan ja suhteessa bruttokansantuotteeseen suurin vuoden 2000 jälkeen.

Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka pieneni 35,2 prosenttiin brutto-kansantuotteesta. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) aleni 47,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 48,9 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 43 prosenttiin. Välitön verotus kiristyi hieman, mutta välilliset verot ja sosiaaliturvamaksut alenivat suhteellisesti. Edellisenä vuonna veroaste oli 43,5 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 2,9 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,2 prosenttia ja reaalisesti 2,9 prosenttia.

Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu lähes kuudella prosentilla, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden paranemisesta. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat noin kaksi ja puoli prosenttia. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo kasvoi peräti 47 prosenttia hintojen nousun, hyvän sadon ja ennätyshakkuiden ansiosta. Sen sijaan omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo aleni 25 prosenttia, mikä oli seurausta korkomenojenkasvusta. Muut yrittäjätulot kasvoivat kolme prosenttia. Yhteensä yrittäjätulo kasvoi kaksi prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat runsaat kuusi prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5,6 prosenttia. Kulutusmenot olivat myös suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -2,8 ¹⁾ prosenttia. Toisin sanoen kotitalouksien juoksevat tulot eivät täysin riittäneet kulutusmenojen kattamiseen. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat nimellisesti kuusi prosenttia. Kotitalouksien rahoitusasema oli kuusi ja puoli miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi noin 103 prosenttiin eli korkeammaksi kuin koskaan aiemmin. Velkaantumisaste on luotto-kannan suhde saman vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Seuraava tarkistus tammikuussa 2009

Vuoden 2007 tietoja tarkistetaan seuraavan kerran tammikuun lopussa 2009.

¹⁾ Luku oli aiemmin -3,8.

---

Päivitetty 10.7.2008