Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2009 > Bruttokansantuote laski ennätykselliset 7,8 prosenttia vuonna 2009

Bruttokansantuote laski ennätykselliset 7,8 prosenttia vuonna 2009

Bruttokansantuote laski 7,8 prosenttia vuonna 2009. Tämä on suurin vuositason pudotus nykyisissä vuodesta 1975 alkavissa aikasarjoissa. 1990-luvun lamassa suurin bruttokansantuotteen supistuminen osui vuodelle 1991, jolloin volyymi pieneni 6,0 prosenttia. Historiallisista aikasarjoistakin vastaavanlaista bruttokansantuotteen romahdusta etsittäessä on palattava aina vuoteen 1918 asti.

Bruttokansantuotteen volyymi pysyi loka-joulukuussa edellisen neljänneksen tasolla. Vuoden 2008 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote laski 5,1 prosenttia. Kolmannen neljänneksen bruttokansantuotteen muutos pysyi +0,3 prosentissa edellisestä neljänneksestä, mutta tarkentui -8,9 prosenttiin vuoden takaisesta (oli -9,1 %).

Tuotanto supistui voimakkaimmin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja laski vielä vuoden toisellakin neljänneksellä. Vuoden loppupuoliskolla bruttokansantuotteen lasku pysähtyi, mutta tuotanto ei juurikaan kasvanut alkuvuoteen verrattuna.

Vuoden neljännellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 2,3 prosenttia vuoden takaisesta.

Tuotanto

Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 11 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2009 alkutuotanto kuitenkin laski 5,5 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäys laski 4 prosenttia. Metsätalouden arvonlisäys laski viime vuonna 9,2 prosenttia hakkuiden vähentymisen myötä. Metsien nettokasvua ei ole otettu huomioon neljännesvuositilinpidossa.

Jalostustoimialojen eli teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi laski 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Teollisuuden arvonlisäys kasvoi 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Teollisuustuotannon hienoinen kasvu neljännellä neljänneksellä kertyi piristymisen merkkejä osoittavasta metalliteollisuudesta (ml. elektroniikkateollisuus), jonka tuotanto lisääntyi 3,8 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys pieneni 0,1 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden 1,2 prosenttia. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi laski loka-joulukuussa 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2009 jalostustoimialojen volyymi supistui 18,5 prosenttia. Teollisuuden arvonlisäys laski 20 prosenttia. Metalliteollisuudelle vuosi 2009 oli ennätyksellisen heikko ja tuotanto laski 26,9 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuudessa meni lähes yhtä huonosti arvonlisäyksen pudotessa 20,7 prosenttia. Muun tehdasteollisuuden tuotanto laski 11,2 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys laski 13,2 prosenttia edellisestä vuodesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi laski loka-joulukuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kauppa kasvoi 0,6 prosenttia, kuten myös kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelutkin. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sen sijaan supistuivat 1,4 prosenttia.

Koko vuonna 2009 palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi laski 3,7 prosenttia. Kaupan arvonlisäys putosi 11,2 prosenttia; moottoriajoneuvojen kauppa supistui eniten, vähittäiskauppa vähiten. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut supistuivat 6,8 prosenttia. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut laskivat 3,3 prosenttia. Muihin toimialoihin sisältyvän rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys kasvoi heikosta suhdannetilanteesta huolimatta viime vuonna.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kaikki kansantalouden kysyntäkomponentit kasvoivat hieman neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuonna 2009 vienti, kulutus ja investoinnit kuitenkin laskivat selvästi.

Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 7,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 13,8 prosenttia vuoden takaisesta. Tavaroiden vienti kasvoi 5,9 prosenttia ja palveluiden vienti 13,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vientiä kasvatti lokakuulle osunut miljardin euron arvoinen alustoimitus, jonka vaikutus näkyy myös varastojen pienenemisenä.

Tuonnin volyymi kasvoi 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 16,5 prosenttia vuoden takaisesta. Tavaroiden tuonti laski 3,5 prosenttia, mutta palvelujen tuonti kasvoi 3,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kolmannen neljänneksen tuonnin muutos (tavarat ja palvelut yhteensä) tarkentui +3,6 prosenttiin edellisestä neljänneksestä ja -23,6 prosenttiin vuoden takaisesta, kun joulukuun tiedoissa vastaavat muutokset olivat +3,3 % ja -24,5 %. Viennin volyymin muutos kolmannella neljänneksellä tarkentui +1,2 prosenttiin edellisestä neljänneksestä ja -26,1 prosenttiin vuoden takaisesta, kun joulukuun tiedoissa vastaavat muutokset olivat +0,6 % ja -26,6 %. Tuonnin ja viennin tiedot saattavat tarkentua huomattavasti.

Koko vuonna 2009 viennin volyymi laski ennätykselliset 24,3 prosenttia. Tavaroiden vienti supistui 25,7 prosenttia ja palveluiden vienti 19,8 prosenttia. Viennin romahtaminen olikin tärkein yksittäinen syy bruttokansantuotteen suurelle pudotukselle. Aikaisemmin vienti on vuositasolla laskenut enimmillään 7,2 %, mikä tapahtui vuonna 1991.

Tuonnin volyymi laski koko viime vuonna 22,3 prosenttia, mikä on myös uusi ennätys nykyisissä aikasarjoissa. Tavaroiden tuonti supistui 23 prosenttia ja palveluiden tuonti 20,1 prosenttia. Toiseksi suurin tuonnin supistuminen osuu myös vuodelle 1991, jolloin tuonti putosi 13,3 %.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2009 yksityinen kulutus väheni 2,1 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot laskivat eniten ensimmäisellä neljänneksellä, mutta alkoivat vuoden loppupuoliskolla jo hieman kasvaa. Kestävien kulutustavaroiden kulutuksen volyymi laski vuoden aikana 12 prosenttia, puolikestävien tavaroiden 4,1 prosenttia, lyhytikäisten tavaroiden 2,2 prosenttia ja palveluiden 0,8 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,7 prosenttia.

Investointien volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 2,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit supistuivat 2,3 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät 0,6 prosenttia, mutta toimitilarakentamisen investoinnit laskivat 4 prosenttia samoin kuin maa- ja vesirakennusinvestoinnitkin. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 9 prosenttia.

Koko vuonna 2009 investoinnit vähenivät 13,4 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit vähenivät 12,4 prosenttia ja toimitilarakentaminen peräti 21 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi supistui 11,5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit laskivat 14,3 prosenttia ja varsinkin kuljetusvälineinvestointeja vähennettiin niin että niiden volyymi pieneni 34,6 prosenttia. Muut investoinnit, jotka muodostuvat pääasiassa ohjelmistoinvestoinneista, kasvoivat 10,5 prosenttia.

Varastot ovat pienentyneet poikkeuksellisen paljon viime vuoden aikana. Neljännellä neljänneksellä varastot pienenivät käyvin hinnoin 2,5 miljardia euroa, mistä noin miljardi johtui lokakuun risteilyalustoimituksesta. Koko vuonna 2009 varastot pienenivät yli 4 miljardia euroa käyvin hinnoin.

Työllisyys

Työllisyys heikkeni edelleen vuoden neljännellä neljänneksellä työllisten määrän vähentyessä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2009 työllisten määrä väheni 3 prosenttia ja työtuntien määrä 5,9 prosenttia. Työllisten määrän hitaampi laskuvauhti viittaa siihen, että yritykset ovat pyrkineet lomautuksilla pienentämään irtisanomisten määrää.

Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,3 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 6,0 prosenttia.

Hinnat

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 0,6 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksin muutos oli viime vuonna 0,0 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa kasvoi 1,0 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde parani, koska tuontihinnat laskivat 7,3 prosenttia ja vientihinnat 5,7 prosenttia.

Kansantulo supistui reaalisesti 9 prosenttia

Nettokansantulo aleni viime vuonna nimellisesti ja reaalisesti 9 prosenttia ja oli henkeä kohti 26 600 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 171 miljardia euroa, vain hieman vähemmän kuin bruttokansantuote.

Kotitalouksien palkkatulot alenivat yhden prosentin ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut kolme prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset vähenivät puolitoista prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 63,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 58,7 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 27 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 22,1 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 27,5 prosenttia.

Yritysten voitot vähenivät tuntuvasti

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto supistui nimellisesti peräti 39 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni 44 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Yritysten yrittäjätulo on ollut viimeksi pienempi vuonna 1997.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 44 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 34 prosenttia vähemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna nimellisesti 21 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien vähentämisen takia. Yritykset myös pienensivät varastojaan tuntuvasti. Investointien ja varastojen pienentämisen takia yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 4,8 miljardia euroa ylijäämäinen, kun rahoitusasema edellisenä vuonna oli suunnilleen tasapainossa.

Rahoituslaitosten palkkiotuotot ja korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoivat, mutta yrittäjätulo väheni. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen hieman ja vuoden keskimääräinen korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli kaksi miljardia euroa ylijäämäinen.

Julkisyhteisöjen alijäämä 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtionhallinnon rahoitusasema kääntyi viime vuonna jyrkästi alijäämäiseksi. Alijäämä oli 8,6 miljardia euroa, suurin vuoden 1995 jälkeen. Valtion verotulot välillisistä veroista alenivat 4,4 prosenttia ja välittömistä veroista peräti 31 prosenttia. Valtion saamat yhteisöverotuotot putosivat alle puoleen, mutta myös kotitalouksien valtiolle maksamat tuloverot alenivat 21 prosenttia verotuksen keventymisen ja pääomatulojen pienentymisen takia. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 5,5 prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille, erityisesti Kansaneläkelaitokselle, 23 prosenttia.

Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,7 prosenttia ja investoinnit 5,6 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 0,7 miljardia euroa, saman verran kuin edellisenä vuonna. Kuntien verotulot kasvoivat puoli prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,6 prosenttia, mutta investointien arvioidaan säilyneen edellisen vuoden tasolla.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä pieneni 5,1 miljardiin euroon, koska maksetut eläkkeet kasvoivat, mutta eläkemaksutulot pysyivät entisellä tasolla ja omaisuustulot alenivat. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous oli tasapainossa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. EMU-alijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 3,7 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkinen talous oli alijäämäinen edellisen kerran vuonna 1997. Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuodessa lähes 10 prosenttiyksikköä ja oli 44,0 prosenttia.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi tuntuvasti 55,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 49,5 prosenttia. Suhde oli korkein vuoden 1997 jälkeen.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 43,0 prosenttiin. Veroaste oli alhaisin vuoden 1989 jälkeen.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat yhden prosentin

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti 1,0 prosenttia.

Kotitalouksien saamat palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso kohosi neljä prosenttia. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 6,6 prosenttia, erityisesti saadut eläkkeet kasvoivat. Kotitalouksien maksamat välittömät verot alenivat runsaat kuusi prosenttia.

Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo aleni 8 prosenttia. Omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo kaksinkertaistui, mikä oli seurausta korkotason laskusta. Muut yrittäjätulot kasvoivat 7 prosenttia. Osinkotulojen arvioidaan alentuneen 22 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot alenivat tulojen kasvusta huolimatta 1,2 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui positiiviseksi ja oli 2,5 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit vähenivät nimellisesti 13 prosenttia asuntoinvestointien vähenemisen takia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 1,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi edelleen ja oli 113,5 prosenttia. Velkaantumisasteen laskentatapaa on muutettu siten, että se on rahoitustilinpidon mukaisten velkojen suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon. Velkoihin luetaan nyt myös kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista.

Seuraavat tarkistukset kesä- ja heinäkuussa 2010

Vuoden 2010 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan 9.6.2010, jolloin myös edellisien neljänneksien tietoja tarkistetaan. Vuoden 2009 tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 15.7.2010. Samalla tarkistetaan vuosien 2007 ja 2008 tietoja.

Ennakkotiedot perustuvat 22.2.2010 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html ja http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Ennakkotietoja, Vuosi 2009 ja 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Aila Heinonen (09) 1734 3338, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 1.3.2010