Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2010 > 1. Bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2010

1. Bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2010

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 3,1 prosenttia viime vuonna. Loka-joulukuussa bruttokansantuote kasvoi 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2009 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote kasvoi 5,2 prosenttia. Kolmannen neljänneksen bruttokansantuotteen muutos tarkentui +0,4 prosenttiin edellisestä neljänneksestä (oli +0,5 %) ja +3 prosenttiin vuoden takaisesta (oli +3,7 %).

Tuotanto kasvoi voimakkaimmin vuoden toisella ja neljännellä neljänneksellä. Viimeisen neljänneksen voimakkaan kasvun ansiosta bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi ylitti vuoden 2006 tason, mutta oli tasoltaan edelleen pienempi kuin vuosina 2007 ja 2008.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin tarkentuminen Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa

Vuoden neljännellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,1 prosenttia vuoden takaisesta.

1.1. Tuotanto

Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 6,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 alkutuotanto kasvoi 5,9 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäys laski 2,2 prosenttia. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi viime vuonna 10,7 prosenttia.

Jalostustoimialojen eli teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 4,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Teollisuuden arvonlisäys kasvoi 5,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Metalliteollisuuden (ml. elektroniikkateollisuus) tuotanto kasvoi eniten: 9,7 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys kasvoi 1,9 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden 2 prosenttia. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 3,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2010 jalostustoimialojen volyymi kasvoi 5,9 prosenttia. Teollisuuden arvonlisäys kasvoi 6,3 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi 5,3 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuudessa kasvua oli 9,8 prosenttia. Muun tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi 3,9 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys nousi 5 prosenttia edellisestä vuodesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kauppa kasvoi 3,1 prosenttia. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut kasvoivat 0,7 prosenttia. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut kasvoivat 0,9 prosenttia.

Koko vuonna 2010 palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,8 prosenttia. Kaupan arvonlisäys kasvoi 5,9 prosenttia; moottoriajoneuvojen kauppa kasvoi eniten, vähittäiskauppa vähiten. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut kasvoivat 5,5 prosenttia. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut kasvoivat 0,6 prosenttia. Muihin toimialoihin sisältyvän rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys laski hieman viime vuonna.

1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kaikki kansantalouden kysyntäkomponentit kasvoivat neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Vuonna 2010 kokonaiskysynnän volyymi kasvoi 3,1 prosenttia.

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, viitevuoden 2000 hinnoin)

Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 6,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden vienti kasvoi 3 prosenttia ja palveluiden vienti 17,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 viennin volyymi kasvoi 5,1 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 10 prosenttia, mutta palveluiden vienti laski 6,7 prosenttia.

Tuonnin volyymi supistui loka-joulukuussa 4,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden tuonti laski 1,7 prosenttia ja palvelujen tuonti 10,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 tuonnin volyymi kasvoi 2,6 prosenttia. Tavaroiden tuonti kasvoi 9,8 prosenttia, mutta palveluiden tuonti supistui 13,7 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä yhden prosentin edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2010 yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia. Kestävien kulutustavaroiden kulutuksen volyymi kasvoi vuoden aikana 12,5 prosenttia, puolikestävien tavaroiden 2,4 prosenttia, lyhytikäisten tavaroiden 2,6 prosenttia ja palveluiden 1,7 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia.

Investointien volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 3,5 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät 4,1 prosenttia ja toimitilarakentamisen investoinnit 2,4 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit laskivat 0,3 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 2,3 prosenttia.

Koko vuonna 2010 investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 22,2 prosenttia, mutta toimitilarakentaminen väheni 12,5 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi supistui 8,8 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit laskivat 5 prosenttia. Muut investoinnit, jotka muodostuvat pääasiassa ohjelmistoinvestoinneista, pienenivät 4,5 prosenttia.

1.3. Työllisyys

Työllisten määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia neljännellä neljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kuitenkin kasvoi yhden prosentin edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 työllisten määrä väheni 0,4 prosenttia, mutta työtuntien määrä lisääntyi 1,1 prosenttia.

Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,4 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 8,2 pro¬senttia. Koko vuoden 2010 työttömyysaste oli 8,4 prosenttia.

1.4. Hinnat

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 2,1 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksin muutos oli viime vuonna 1,2 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa kasvoi 0,9 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vain vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni, koska tuontihinnat nousivat 5,6 prosenttia ja vientihinnat 4,1 prosenttia.

1.5. Kansantulo kasvoi reaalisesti 2,3 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,8 prosenttia ja reaalisesti 2,3 prosenttia ja oli henkeä kohti 28 700 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 183 miljardia euroa eli 2,5 miljardia euroa enemmän kuin bruttokansantuote.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 1,9 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 1,3 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat 1,8 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta aleni 59,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 61,9 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 17 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 26,5 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 23,9 prosenttia.

1.6. Yritysten voitot kasvoivat jälleen

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 36 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 30 prosenttia, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna 2007. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 37 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta osinkoja 4 prosenttia vähemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna nimellisesti 5 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 9 miljardia euroa ylijäämäinen.

Rahoituslaitosten palkkiotuotot kasvoivat, mutta korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pieneni. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen, mutta vuoden keskimääräinen korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli puoli miljardia euroa ylijäämäinen.

1.7. Julkisyhteisöjen alijäämä 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna toista vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä oli lähes 10 miljardia euroa ja suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta hieman pienempi kuin 1990-luvun alussa.

Valtion verotulot kasvoivat 2,4 prosenttia. Tulot välillisistä veroista kasvoivat 4,4 prosenttia muun muassa arvonlisäveron korotuksen takia, mutta tulot välittömistä veroista vähenivät 1,3 prosenttia. Valtion saamat yhteisöverotuotot kasvoivat, mutta kotitalouksien valtiolle maksamat tuloverot alenivat verotuksen keventämisen takia.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 6,2 prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille, erityisesti Kelalle, 13 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,4 prosenttia, sen sijaan investoinnit vähenivät 1,8 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli puoli miljardia euroa, vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien verotulot kasvoivat 5,4 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti yli 3 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 4 prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, noin 5 miljardia euroa. Eläkemaksutulot ja omaisuustulot kasvoivat suunnilleen saman verran kuin ulos maksetut työeläkkeet. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous oli tasapainossa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 5 miljardia euroa alijäämäinen, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen ns. EDP-alijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 4,4 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi yli 87 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 48,4 prosenttiin eli samalle tasolle kuin se oli vuonna 1998. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2011. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 55,1 prosenttia. Edellisenä vuonna suhde oli 56,3 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 42,2 prosenttiin. Veroaste on laskenut vuoden 2000 huipputasolta 5 prosenttiyksikköä.

1.8. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat lähes 3 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,8 prosenttia ja reaalisesti 2,9 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,6 prosenttia ja reaalisesti 2,3 prosenttia. Oikaistu tulo ottaa huomioon myös järjestöjen ja julkisyhteisöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 3. Bruttokansantuotteen (ylempi viiva) ja kotitalouksien oikaistun tulon (alempi viiva) reaalinen kehitys, 1990 = 100

Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia ja sosiaalietuudet 4 prosenttia. Palkkatuloja lisäsi ansiotason nousu. Kotitalouksien maksamat välittömät verot sen sijaan alenivat puolitoista prosenttia.

Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo kasvoi 7 prosenttia. Omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo kasvoi 18 prosenttia, mikä oli seurausta korkotason laskusta. Muut yrittäjätulot kasvoivat 13 prosenttia. Osinkotulojen arvioidaan kasvaneen 3 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 4,5 prosenttia positiivinen. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 6 prosenttia asuinrakentamisen lisääntymisen takia. Kotitalouksien rahoitusasema oli puolisen miljardia euroa ylijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi edelleen ja oli syyskuun lopussa 113,4 prosenttia. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten velkojen suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

1.9. Seuraavat tarkistukset kesä- ja heinäkuussa 2011

Vuoden 2011 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan 3.6.2011. Vuoden 2010 tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 14.7.2011 uuden toimialaluokituksen tol2008 mukaisena. Samalla tarkistetaan vuosien 2008 ja 2009 tietoja.

Ennakkotiedot perustuvat 22.2.2011 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html ja http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Ennakkotietoja. Vuosi 2010 ja 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Aila Heinonen (09) 1734 3338, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 1.3.2011