Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2015 > 1. Bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia vuonna 2015

1. Bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia vuonna 2015

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia viime vuonna. Kasvu tarkentui hieman helmikuun lopussa julkaistusta arviosta, joka oli 0,4 prosenttia.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Suurinta kasvu oli toisella vuosineljänneksellä, jolloin bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, muilla neljänneksillä kasvu oli lähellä nollaa. Työllisyystilanne heikkeni vuoden aikana.

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Vuoden 2015 alkupuoliskolla bruttokansantuote kasvoi viennin ja kulutuksen kasvun myötä. Kolmannella vuosineljänneksellä viennin ja investointien väheneminen käänsivät bruttokansantuotteen kasvun negatiiviseksi, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kääntyi jälleen kasvuun, koska investoinnit kasvoivat selvästi ja vienti sekä yksityiset kulutusmenot lisääntyivät hieman.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi 0,4 prosenttia vuoden neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuonna 2015 EU-alueen bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia.

1.1 Tuotanto toimialoittain

Kansantalouden arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi pieneni neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2015 arvonlisäystä kertyi 0,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi lähinnä yksityisissä palveluissa. Teollisuustoimialoista vain metsäteollisuudessa ja metalliteollisuudessa (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) arvonlisäys oli käyvin hinnoin laskettuna suurempi kuin vuonna 2014.

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen vuosimuutos 2015, prosenttia

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi väheni loka-joulukuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuoden aikana alkutuotanto väheni 0,1 prosenttia. Maatalouden tuotanto kasvoi volyymiltaan 2,0 prosenttia, mutta metsätalouden tuotanto supistui 1,0 prosenttia. Käyvin hinnoin tarkasteltuna myös maatalouden arvonlisäys pieneni huomattavasti hintojen laskun seurauksena.

Teollisuuden (toimialat B-E) arvonlisäys kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna teollisuuden tuotanto supistui 0,6 prosenttia. Eniten arvonlisäys pieneni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 2,6 prosenttia. Muun metalliteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi 1,1 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla tuotannon volyymi supistui.

Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2015 rakentamisen volyymi kasvoi lievästi, 0,2 prosenttia. Talonrakentaminen supistui hieman, mutta maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa 0,2 prosenttia.

Koko vuonna 2015 palvelutoimialat kasvoivat kokonaisuutena 0,9 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 prosenttia, mutta julkiset palvelut vähenivät 1,1 prosenttia. Merkittävintä kasvu oli informaatio- ja viestintätoimialoilla, 4,9 prosenttia, sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 3,8 prosenttia. Arvonlisäys pieneni eniten julkisessa hallinnossa ja koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa, 0,7 prosenttia. Myös kaupan arvonlisäys pieneni huolimatta autokaupan piristymisestä.

1.2 Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuonna 2015 kansantalouden kokonaiskysyntä supistui edelleen, 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kysyntää pienensivät investointien supistuminen 1,1 prosenttia ja teollisuuden varastojen huomattava pienentyminen edellisen vuoden kasvun jälkeen.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin vuosimuutokset 2015, prosenttia

Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,6 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2015 viennin volyymi kasvoi 0,6 prosenttia. Tavaroiden vienti väheni, mutta palveluiden vienti kasvoi selvästi. Tuonnin volyymi sen sijaan supistui 0,4 prosenttia. Tavaroiden tuonti väheni, mutta palveluiden tuonti kasvoi.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,6 prosenttia.

Koko vuonna 2015 yksityiset kulutusmenot kasvoivat volyymiltaan 1,4 prosenttia. Erityisesti kestokulutustavaroiden kulutus kasvoi, samoin palvelujen kulutus. Julkisten kulutusmenojen volyymi supistui 0,9 prosenttia.

Investointien volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 5,6 prosenttia ja kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit 10,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Koko vuonna 2015 investoinnit supistuivat neljättä vuotta peräkkäin, 1,1 prosenttia. Erityisesti talonrakennusinvestoinnit vähenivät, 2,9 prosenttia, sekä investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin kuten tutkimukseen ja kehittämiseen, 4,8 prosenttia. Sen sijaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 6,6 prosenttia ja kone- ja laiteinvestoinnit 3,3 prosenttia.

1.3 Työllisyys heikkeni

Työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia ja työtuntien määrä 0,1 prosenttia viime vuonna. Työttömyysaste kasvoi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 9,4 prosenttiin, edellisenä vuonna se oli 8,7 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi viime vuonna 0,7 prosenttia.

1.4. Hintataso melkein ennallaan

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 0,4 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksi laski viime vuonna 0,2 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa nousi 0,2 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde parani, koska vientihinnat laskivat 1,0 prosenttia, mutta tuontihinnat 3,2 prosenttia.

1.5 Kansantulo kasvoi reaalisesti

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 0,9 prosenttia, mutta reaalisesti 1,6 prosenttia, koska vaihtosuhde parani. Kansantulo oli henkeä kohti 31 000 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 209 miljardia euroa. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti 1,4 prosenttia.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 0,8 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 1,9 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvauksien osuus kansantulosta oli 60,4 prosenttia eli sama kuin edellisenä vuonna. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,8 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta laski hieman 23,6 prosenttiin.

1.6. Yritysten rahoitusasema parani

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä laski 1 prosentin edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo sen sijaan lisääntyi 4 prosenttia, koska yritysten saamat omaisuustulot kasvoivat 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Kuvio 5. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua ja niiden jälkeen, miljardia euroa

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 8 prosenttia vähemmän. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 9,2 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 7,1 miljardia euroa. Nettoluotonantoa paransi varastojen supistuminen.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 0,1 miljardia euroa. Rahoituslaitosten palkkiotuotot kasvoivat 4 prosenttia, mutta korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pysyi likimain ennallaan. Koska tuotot kasvoivat palkansaajakorvauksia enemmän ja pankkivero poistui, rahoituslaitosten toimintaylijäämä kasvoi 14 prosenttia.

1.7 Julkisen talouden alijäämä 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 5,7 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 6,5 miljardia euroa. Alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 3,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna seitsemättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 6,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,7 miljardia euroa.

Valtion verotulot kasvoivat 1,7 prosenttia. Eniten kasvoivat tulot yhteisöjen tuloverosta, energiaveroista, perintö- ja lahjaverosta sekä tupakkaverosta. Verotuloja vähensi eniten pankkiverosta luopuminen.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) supistuivat 1,1 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille sen sijaan kasvoivat 1,2 prosenttia. Valtion kulutusmenot supistuivat 1,5 prosenttia ja investoinnit 1,3 prosenttia.

Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto oli 1,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,6 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 3,3 prosenttia yhteisöveron, kiinteistöveron ja kunnallisveron kasvettua. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia lähinnä palveluostojen takia, mutta investointien arvioidaan supistuneen 0,5 prosenttia.

Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 2,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 3,4 miljardia euroa. Ylijäämää pienensi muun muassa Valtion Eläkerahaston tavanomaista suurempi tuloutus valtiolle. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 2,7 prosenttia ja työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 3,8 prosenttia pääasiassa eläkeläisten lukumäärän kasvun takia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,8 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia.

Kuvio 6. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi 131 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 63,1 prosenttiin eli 3,8 prosenttiyksikköä. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2016. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua.

Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 20,7 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 20,8 prosenttia. Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 58,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 58,1 prosenttia. Julkiset kokonaismenot sisältävät huomattavan määrän julkisen sektorin sisäisiä menoja, jotka tulevat laskelmaan kahteen kertaan.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,5 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

1.8 Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat prosentin

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2015 nimellisesti 1,2 prosenttia ja reaalisesti 1,0 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,0 prosenttia ja reaalisesti 0,6 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

.

Kuvio 7. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon vuosimuutos, prosenttia

Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 0,8 prosenttia ja sosiaalietuudet 3,2 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni samaan aikaan. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot supistuivat 0,1 prosenttia.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 2,1 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon kääntyi niukasti negatiiviseksi vuonna 2015, -0,1 prosenttiin.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit lähinnä asuntoihin supistuivat nimellisesti 0,8 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,8 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 3,4 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2015 lopussa 124,9 prosenttia eli 3,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Rahoitustilinpidon tieto vuoden lopun tilanteesta on alustava arvio.

1.9 Vaihtotase lievästi ylijäämäinen

Suomen vaihtotase oli viime vuonna 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen neljän alijäämäisen vuoden jälkeen. Tavarakauppa oli 2,5 miljardia euroa ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) niin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 1,9 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomailta saatiin 1,3 miljardia euroa enemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin huomattavasti enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja.

Omaisuuserien ja palvelujen ulkomaankaupan tiedot ovat hyvin ennakollisia.

1.10 Seuraavat tarkistukset kesä- ja heinäkuussa 2016

Vuoden 2016 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan 3.6.2016. Vuoden 2015 kansantalouden tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 14.7.2016.

Ennakkotiedot perustuvat 9.3.2016 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html ja http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2015, ennakko. Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Savela 029 551 3316, Tuomas Rothovius 029 551 3360, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 16.3.2016