Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2016 > 1. Bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia vuonna 2016

1. Bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia vuonna 2016

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia vuonna 2016. Kasvu tarkentui hieman maaliskuun alussa julkaistuista tiedoista (oli 1,6 prosenttia). Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 214 miljardia euroa.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia.

Kansantalouden kysyntä kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia. Kysyntää kasvattivat erityisesti investointien lisääntyminen sekä kotitalouksien kulutusmenojen kasvaminen. Investoinnit olivat 5,2 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 2 prosenttia, julkinen kulutus lisääntyi 0,5 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,5 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,5 prosenttia.

1.1 Kansantulo kasvoi reaalisesti

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 2,9 prosenttia, mutta reaalisesti 2 prosenttia, koska vaihtosuhde heikkeni. Kansantulo oli henkeä kohti 32 000 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 216 miljardia euroa. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti 1,4 prosenttia.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 1,6 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 2,6 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvauksien osuus kansantulosta oli 59,1 prosenttia, edellisenä vuonna osuus oli 59,8 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 4,3 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 24,8 prosenttiin.

1.2 Yritysten rahoitusasema parani

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 3,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Myös yritysten yrittäjätulo lisääntyi 3,4 prosenttia, koska yritysten maksamat omaisuusmenot supistuivat enemmän kuin niiden saamat omaisuustulot. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Kuvio 2. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (= nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 5 prosenttia vähemmän. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 8,2 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 7,9 miljardia euroa.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 0,1 miljardia euroa. Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pysyi ennallaan ja palkkiotuotot kasvoivat kaksi prosenttia. Koska rahoitus- ja vakuutuslaitosten maksamat palkansaajakorvaukset ja välituotekäyttö kasvoivat tuottoja enemmän, toimintaylijäämä supistui 19 prosenttia.

1.3 Julkisen talouden alijäämä 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,1 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,7 miljardia euroa. Alijäämä oli 1,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kahdeksatta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 5,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,3 miljardia euroa.

Valtion verotulot kasvoivat 3,9 prosenttia. Eniten kasvoivat tulot muun muassa ajoneuvo- sekä autoveroista, yhteisöjen ja kotitalouksien tuloveroista, energiaveroista sekä tupakkaverosta. Verotuloja vähensi perintö- ja lahjaveron supistuminen.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 2,9 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 2,5 prosenttia. Valtion kulutusmenot lisääntyivät 4,1 prosenttia ja investoinnit 1,9 prosenttia.

Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto oli miljardi euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,3 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat vain 0,4 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia, ja investointien arvioidaan supistuneen 1,3 prosenttia.

Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 2,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,7 miljardia euroa. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 0,7 prosenttia ja työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 3,6 prosenttia pääasiassa eläkeläisten lukumäärän kasvun takia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat kahden alijäämäisen vuoden jälkeen 0,5 miljardia euroa ylijäämäisiä lähinnä saatujen työttömyysvakuutusmaksujen kasvun takia.

Kuvio 3. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi 2,7 miljardilla 136 miljardiin euroon. Velka oli 63,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2016 lopussa. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2017. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua.

Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 19,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 20,4 prosenttia. Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen pieneni 56,1 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 57,0 prosenttia. Julkiset kokonaismenot sisältävät huomattavan määrän julkisen sektorin sisäisiä menoja, jotka tulevat laskelmaan kahteen kertaan.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,3 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

1.4 Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1,1 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2016 nimellisesti 1,6 prosenttia ja reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,4 prosenttia ja reaalisesti 0,7 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia.

Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 1,6 prosenttia ja sosiaalietuudet 2,1 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, sekä työllisyyden hiukan parannuttua. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot supistuivat 7,8 prosenttia.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 1,8 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,7 prosenttia. Säästämisaste, eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon, kääntyi negatiiviseksi vuonna 2016, ollen -1,0 prosenttia.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit lähinnä asuntoihin kasvoivat nimellisesti 12,2 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 6,4 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 3,9 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2016 lopussa 126,5 prosenttia eli 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Rahoitustilinpidon tieto vuoden lopun tilanteesta on alustava arvio.

1.5 Vaihtotase alijäämäinen

Suomen vaihtotase oli viime vuonna 2,8 miljardia euroa alijäämäinen, tämä oli jo kuudes alijäämäinen vuosi perättäin. Tavarakauppa oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) niin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 3,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomailta saatiin 1,6 miljardia euroa enemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin huomattavasti enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja.

Omaisuuserien ja palvelujen ulkomaankaupan tiedot ovat hyvin ennakollisia.

1.6 Seuraavat tarkistukset kesä- ja heinäkuussa 2017

Vuoden 2017 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan 1.6.2017. Vuoden 2016 kansantalouden tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 13.7.2017.

Ennakkotiedot perustuvat 8.3.2017 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2016, ennakko. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tuomas Rothovius 029 551 3360, Pekka Tamminen 029 551 2460, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 16.3.2017