Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2017 > 1. Bruttokansantuote kasvoi 2,8 prosenttia viime vuonna

1. Bruttokansantuote kasvoi 2,8 prosenttia viime vuonna

Korjattu 12.7.2018 klo 14:00. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 2,8 prosenttia vuonna 2017. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 2,6 prosenttia. Suomen kansantalous kasvoi jo toista vuotta neljän taantumavuoden jälkeen. Myös vuoden 2016 kansantalouden tilinpitoa tarkistettiin, bruttokansantuotteen volyymi kasvoi hieman enemmän kuin aiemmin oli arvioitu.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli vuonna 2017 käyvin hinnoin 224 miljardia euroa. Bruttokansantuote oli asukasta kohti 40 600 euroa.

Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2017 reaalisesti 0,5 prosenttia. Kotitalouksien oikaistuun tuloon luetaan nettotulojen lisäksi myös julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat hyvinvointipalvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

1.1 Tuotannon kehityksessä vaihtelua toimialoittain

Käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi vahvasti lähes kaikilla päätoimialoilla. Eniten kasvua oli kaivostoiminnassa, energiahuollossa, hallinto- ja tukipalveluissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Isoista toimialoista arvonlisäys väheni hiukan terveys- ja sosiaalipalveluissa, julkisessa hallinnossa sekä koulutuksessa.

Kuvio 2. Arvonlisäyksen muutos käyvin hinnoin vuonna 2017, prosenttia.

Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, energia- ja vesihuollossa, tehdasteollisuudessa sekä teknisessä toiminnassa. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan, liikenteen, rakentamisen, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä informaatio- ja viestinnän toimialoilla volyymin kasvu oli vahvaa. Arvonlisäyksen volyymi supistui terveys- ja sosiaalipalveluissa.

1.2 Vienti, yksityiset investoinnit ja kotitalouksien kulutus lisäsivät kysyntää

Kansantalouden kysyntää lisäsivät erityisesti investoinnit, joiden volyymi kasvoi 4,0 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia, sen sijaan julkisten kulutusmenojen volyymi pieneni 0,5 prosenttia. Kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 77,3 prosenttia.

Yksityiset investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia ja julkiset investoinnit 1,8 prosenttia. Erityisesti rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tietokoneohjelmistoihin vähenivät hieman. Investointiaste eli investointien suhde bruttokansantuotteeseen nousi 22,1 prosenttiin.

Viennin volyymi kasvoi 7,5 prosenttia vuonna 2017 ja tuonnin volyymi kasvoi 3,5 prosenttia. Tuontihinnat nousivat enemmän kuin vientihinnat, sekä tuonti että vienti lisääntyivät käyvin hinnoin. Tavaroiden vienti kasvoi enemmän kuin tavaroiden tuonti. Palveluiden vienti lisääntyi selvästi enemmän kuin tuonti, palveluiden vienti oli kuitenkin noin miljardi euroa pienempi kuin tuonti. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen nousi 38,5 prosenttiin ja tuonnin suhde 38,2 prosenttiin.

1.3 Työpanos lisääntyi viime vuonna

Työllisten määrä lisääntyi kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 29 700 henkeä eli 1,2 prosenttia. Työpaikat lisääntyivät eniten liike-elämän palveluissa ja rakentamisessa. Työpaikat vähenivät eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Tehdyt työtunnit lisääntyivät 39 miljoonaa tuntia eli 0,9 prosenttia.

Koko kansantalouden työn tuottavuus eli kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla parani viime vuonna 2,1 prosenttia.

1.4 Hinnat nousivat vähän

Koko kansantalouden hintataso kohosi viime vuonna bruttokansantuotteen hintaindeksillä mitattuna 0,8 prosenttia. Sen sijaan yksittäisten tuotteiden hinnanmuutokset saattoivat olla suuriakin.

Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna 0,7 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa nousi 1,2 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni 0,4 prosenttia, koska tuontihinnat nousivat 3,5 prosenttia, mutta vientihinnat vain 3,1 prosenttia.

1.5 Kansantulo kasvoi reaalisesti 2,9 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 3,7 prosenttia ja oli henkeä kohti 33 700 euroa. Reaalisesti nettokansantulo kasvoi 2,9 prosenttia eli hiukan enemmän kuin bruttokansantuote. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 226 miljardia euroa. Se oli hieman suurempi kuin bruttokansantuote, koska omaisuustulot ulkomailta olivat suuremmat kuin omaisuusmenot ulkomaille.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 2,2 prosenttia, mutta työnantajain sosiaalivakuutusmaksut laskivat 5,5 prosenttia vuonna 2017. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta oli 56,7 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 58,3 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 11,7 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 27,7 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 25,8 prosenttia.

1.6 Yritysten voitot kasvoivat

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 21 prosenttia edellisestä vuodesta. Myös yritysten yrittäjätulo lisääntyi 9 prosenttia, koska omaisuustulot laskivat ja omaisuusmenot kasvoivat hiukan. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 23 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 8 prosenttia vähemmän. Yritysten nettosäästö kasvoi edellisestä vuodesta 2,9 miljardia euroa.

Kuvio 3. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto (toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja nettosäästö (oikea pylväs), miljardia euroa

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 10,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 9,5 miljardia euroa. Rahoitusasema parani voittojen kasvun myötä, vaikka myös yritysten investoinnit kasvoivat.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen, ja niiden toimintaylijäämä oli 0,3 miljardia suurempi kuin edellisenä vuonna. Rahoituslaitosten palkkiotuotot lisääntyivät runsaan prosentin ja korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pysyi edellisen vuoden suuruisena. Rahoituslaitosten toimintaylijäämä kasvoi 0,4 miljardia euroa, mihin vaikutti pääosin välituotekäytön supistuminen. Rahoituslaitosten arvonlisäys kasvoi 0,3 miljardia euroa, vakuutuslaitosten arvonlisäys kasvoi 0,1 miljardia edellisestä vuodesta.

1.7 Julkisen talouden alijäämä 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 1,5 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,7 miljardia euroa. Alijäämä oli viime vuonna 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alitti jo selvästi EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna yhdeksättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 4,0 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5,7 miljardia euroa.

Valtion verotulot kasvoivat 3,6 prosenttia. Eniten kasvoivat tulot tuloveroista sekä arvonlisäverosta.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) supistuivat 2,7 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille lisääntyivät 10,7 prosenttia. Valtion kulutusmenot laskivat 3,8 prosenttia ja investoinnit 2,3 prosenttia.

Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto oli 0,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 0,9 miljardia euroa. Kuntien verotulot lisääntyivät 0,8 miljardia euroa. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,5 prosenttia, ja investointien arvioidaan kasvaneen 4,7 prosenttia.

Työeläkelaitosten nettoluotonannon ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 2,0 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,4 miljardia euroa. Ylijäämää pienensi maksettujen eläke-etuuksien kasvu. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 4,1 prosenttia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,8 miljardia euroa ylijäämäisiä, edellisenä vuonna ylijäämä oli 0,5 miljardia euroa.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 18,5 prosenttia vuonna 2017, kun se edellisenä vuonna oli 19,5 prosenttia. Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen aleni 54,0 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 55,9 prosenttia. Julkiset kokonaismenot sisältävät huomattavan määrän julkisen sektorin sisäisiä menoja, jotka sisältyvät laskelmaan kahteen kertaan.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 43,3 prosenttia. Veroaste pieneni 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

1.8 Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat vajaan prosentin

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2017 nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti 0,8 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,4 prosenttia ja reaalisesti 0,5 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 5. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia.

Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi 2,2 prosenttia ja sosiaalietuudet 0,9 prosenttia. Palkkasumma kasvoi työllisyyden nousun takia. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 2,0 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 0,9 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuonna 2017 nimellisesti 2,6 prosenttia ja reaalisesti 1,4 prosenttia. Asumisen osuus kulutusmenoista jatkoi kasvuaan, nousten nyt 28,8 prosenttiin. Kotitalouksien säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli toista vuotta negatiivinen, ollen -1,3 prosenttia. Edellisenä vuonna se oli -0,7 prosenttia.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit lähinnä asuntoihin kasvoivat nimellisesti 8,0 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 7,5 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 5,9 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2017 lopussa 128,9 prosenttia eli 2,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon.

1.9 Vaihtotaseen ylijäämä 1,4 miljardia euroa

Suomen vaihtotase kääntyi viime vuonna 1,4 miljardia euroa ylijäämäiseksi kuuden alijäämäisen vuoden jälkeen. Tavarakauppa oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) toisin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 1,0 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomailta saatiin 2,0 miljardia euroa enemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin huomattavasti enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja. Tiedot omaisuustuloista ja -menoista ovat edelleen hyvin ennakollisia.

1.10 Seuraava tarkistus tammikuussa 2019

Vuosien 2016 ja 2017 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2019.

Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 5.7.2018 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Yrityssektoria koskevien lähdetietojen kattavuus ja laatu oli hiukan normaalia alempi ja saattaa vaikuttaa arvonlisäyksen jakautumiseen tarkoilla toimialatasoilla.

Tehtaattoman tuotannon käsittelyä kansantalouden tilinpidossa muutettiin vuosi sitten tilastovuodesta 2014 lähtien. Tehtaattoman tuotannon marginaali eli nettomyynti ulkomailta ulkomaille kirjattiin tavaravienniksi aiemman palveluviennin sijaan, ja nyt vastaava muutos tehtiin tilastovuosiin 2006–2013 (katso kohtaa: Muutoksia tässä tilastossa).

Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html

Lähde: Kansantalouden tilinpito

Lisätietoja: Tuomas Rothovius 029 551 3360, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 12.7.2018