15.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Suomalaisten matkailu sisältää tietoa suomalaisten kuukausittain tekemistä matkoista, niiden ominaisuuksista sekä koko vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tilastoinnin kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Kolmen vuoden välein tilastoidaan myös kotimaan päivämatkat alkaen vuodesta 2018.

Tilaston perusjoukko

15–84-vuotiaiden Suomessa vakituisesti asuvien henkilöiden tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehdyt matkat.
Koko vuoden matkailun osalta 15–84-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Tilastoyksikkö

Matkojen määrän osalta tilastollinen yksikkö on matka. Koko vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden osalta tilastollinen yksikkö on henkilö.
 

Mittayksikkö

Matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden lukumäärä (tuhansia).

Viiteajankohta

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Viitealue

Tilaston viitealueena on Suomi.

Kattavuus

Tilasto kattaa Suomessa vakituisesti asuvien 15–84-vuotiaiden henkilöiden matkat sekä koko vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määrät.

Ajallinen kattavuus

Tilastoa on tuotettu vuosilta 1991-2019. Aikasarjakatkokset vuosina 2000, 2010 ja 2012. Nykyinen aikasarja on yhtenäinen vuodesta 2012 alkaen.

Jakelutiheys

Vuosijulkaisu kerran vuodessa ja ennakkotiedot kolme kertaa vuodessa matkailukausilta: talvi (tammi-huhtikuu), kesä (touko-elokuu), syksy (syys-joulukuu). Ennakkotiedot eivät pääsääntöisesti revisoidu.

Käsitteet

Asuinmaa

Asuinmaa (country of residence) määritellään maaksi, jossa henkilö on asunut suurimman osan edellisen 12 kuukauden aikana. Matkailijat määritellään ulkomaisiksi matkailijoiksi (non-residents) asuinmaan, ei kansalaisuuden (nationality) mukaan.

Asuinpaikka

Matkailutilastoissa asuinpaikka (place of residence) määritellään paikaksi, jossa henkilö on asunut suurimman osan edellisen 12 kuukauden aikana. Kansainvälisessä matkailussa asuinpaikalla tarkoitetaan yleensä asuinmaata. Kotimaanmatkailussa asuinpaikka määritellään usein hallinnollisena yksikkönä, kuten asuinkuntana tai maakuntana.

Kotimaanmatka

Kotimaanmatka on tarkastelun kohteena olevan maan asukkaan tekemä matka asuinmaansa rajojen sisällä, mutta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle. Matkan enimmäispituus on yksi vuosi (12 kuukautta).

Määritelmä on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) 'kotimaanmatkailun' (domestic tourism) ja kotimaanmatkailijan (domestic visitor) määritelmistä.

Kotimaanmatkailu

Kotimaanmatkailu (domestic tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat omassa asuinmaassaan, mutta tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Kävijä

Kävijä (visitor) on henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelee siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan, ja jonka matkan tarkoituksena on muu kuin sellaisen toiminnan harjoittaminen, josta maksetaan korvausta matkan kohteena olevassa paikassa.

Tässä korvauksella tarkoitetaan palkkaa tai siihen verrattavaa korvausta, johon ei lueta matkakustannusten korvaamista, maksettua päivärahaa tai muuta pienehköä palkkiota. Matkailijan yleisnimike 'kävijä' kattaa sekä yöpyvät matkailijat (tourist, overnight visitor) että päiväkävijät (same-day visitor). Suomessa 'kävijän' synonyyminä käytetään yleisesti käsitettä 'matkailija', vaikka englanninkielisessä terminologiassa 'matkailija' (tourist) viittaa nimenomaan yöpyvään matkailijaan.

Lyhyt matka

Eurostatin matkailutilastoissa yöpymisen sisältävät matkat jaetaan keston mukaan kahteen pääryhmään: lyhyet matkat ja pitkät matkat. Lyhyt matka sisältää 1-3 yöpymistä ja pitkä matka vähintään neljä yöpymistä. Suomalaisten matkatutkimuksessa kesto viittaa matkan kokonaiskestoon lähtöpaikasta tai lähtömaasta käsin, jolloin yöpymisiin lasketaan mukaan myös yli yön tapahtuva matkustaminen laivalla, junalla tai muulla kulkuvälineellä.

Lähialuematkailu

Lähialuematkailu tarkoittaa matkailua naapurimaihin tai muuten lähellä sijaitseviin maihin. Käsite sisältää myös risteilyt Suomen aluevesien ulkopuolelle (Itämeren alueella). Suomalaisten matkatutkimuksessa lähialuematkailun piiriin kuuluvat Ruotsi, Viro, Venäjä, Norja, Tanska, Latvia ja Liettua.

Lähialuematkailu sisältää kaikki matkaryhmät: vapaa-ajanmatkat ja työ-/kokousmatkat, yöpymisen sisältävät matkat sekä päivämatkat.

Majoitus

Matkailutilastoissa 'majoituksella' (tourist accommodation) tarkoitetaan mitä tahansa majoitustiloja, jotka säännöllisesti (tai satunnaisesti) ovat tarjolla matkailijoille. Majoitus voi olla maksullista tai maksutonta.

Matka

Matka (trip) kuvaa matkailua matkan lähtöpaikasta tai lähtömaasta käsin (origin-based perspective). Matka kattaa koko sen ajan, jonka henkilö on pois kotoaan.

Matkailija

Matkailijalla (tourist, overnight visitor) tarkoitetaan yöpyvää matkailijaa, joka viettää vähintään yhden yön matkan kohteessa joko maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kansainvälinen matkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa maassa. Kotimaanmatkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa paikassa.

Matkailija joka ei yövy yhtään kertaan matkansa aikana on päivämatkailija (päiväkävijä).

Matkailu

Matkailu (tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton,liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Matkailukulutus

Matkailukulutuksella (tourism expenditure) tarkoitetaan matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. Matkailukulutukseen lasketaan mukaan menot tavaroihin ja palveluihin sekä matkustuksen aikana että matkan kohteessa. Mukaan lasketaan matkaan liittyvät maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Myös henkilöliikennepalvelut (kotimaiset tai kansainväliset) lasketaan mukaan matkailukulutukseen (vrt. matkustustase).

Matkan kesto

Matkan kesto (duration of trip) viittaa aikaan jonka matkailija on poissa kotoaan. Matka alkaa kotoa lähdettäessä ja päättyy kotiin palattaessa. Keston mukaan matkat jaetaan kahteen pääryhmään: päivämatkat ja yöpymisen sisältävät matkat. Yöpymisen sisältävän matkan enimmäiskesto on ykis vuosi (12 kuukautta). Päivämatkan enimmäiskesto on alle 24 tuntia, niin että matkalle lähtö ja paluu tapahtuvat saman vuorokauden aikana eikä matkan aikana yövytä.

Matkan syy

Matkan syy (purpose of visit) viittaa matkan tarkoitukseen eli motivaatioon. Jos matkalla on useita syitä (esim. yhdistetty työ- ja lomamatka), matkan pääsyy on se, jota ilman matkaa ei olisi tehty tai tiettyä kohdetta ei olisi valittu.

Mökkimatka

Suomalaisten matkatutkimuksessa mökkimatka on vapaa-ajanmatka, jonka kohteena on oma tai muuten maksutta käytössä oleva vapaa-ajanasunto tai mökki.

Pakettimatka

Pakettimatka (package travel, package tours, package holidays) sisältää joukon matkanjärjestäjän ennakkoon kokoamia matkailupalveluja (valmismatka), jotka ostetaan yhtenä kokonaisuutena sille määrättyyn hintaan. Pakettimatka sisältää vähintään matkat ja majoituksen. Lisänä voi olla aterioita (täysi- tai puolihoito tai pelkkä aamiainen), bussimatkoja, autonvuokraus, pääsylippuja, retkiä, ohjelmapalveluja, hoitoja yms. Pakettimatkan hinta on yleensä edullisempi kuin ostettaessa siihen sisältyvät palvelut erillisinä tuotteina. Pakettimatkan synonyymina käytetään Suomessa yleisesti (mm. matkatoimistot) termiä 'valmismatka'.

Pitkä matka

Eurostatin matkailutilastoissa yöpymisen sisältävät matkat jaetaan keston mukaan kahteen pääryhmään: lyhyet matkat ja pitkät matkat. Lyhyt matka sisältää 1-3 yöpymistä ja pitkä matka vähintään neljä yöpymistä. Matkan enimmäiskesto on yksi vuosi (12 kuukautta).

Suomalaisten matkatutkimuksessa kesto viittaa matkan kokonaiskestoon lähtöpaikasta tai lähtömaasta käsin, jolloin yöpymisiin lasketaan mukaan myös yli yön tapahtuva matkustaminen laivalla, junalla tai muulla kulkuvälineellä.

Päiväkävijä

Päiväkävijä (same-day visitor) on matkailija, joka ei yövy matkan aikana eikä matkan kohteessa maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kansainvälinen päiväkävijä on kansainvälinen matkailija, joka ei yövy matkan kohteena olevassa maassa. Kotimaan päiväkävijä on kotimaanmatkailija, joka ei yövy matkan kohteena olevassa paikassa asuinmaassaan.

Päiväkävijä viipyy matkan kohteessa alle 24 tuntia niin, että saapuminen ja lähtö tapahtuvat saman vuorokauden aikana. Päiväkävijöiksi lasketaan myös risteilijät, jotka yöpyvät laivalla ja käyvät maissa matkan kohteessa. Tällöin päiväkävijän lähtöpaikka on laiva.

Päivämatka

Päivämatka on toimintaa, jossa matkailija ei yövy matkan aikana eikä matkan kohteessa maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa.

Päivämatka voi suuntautua ulkomaille (ulkomaan päivämatka) tai kotimaahan (kotimaan päivämatka). Päivämatkan määritelmä on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) käsitteestä päivämatkailija (same-day visitor) ja sitä käytetään myös EU:n matkailutilastoinnissa.

Päiväristeily

Suomalaisten matkatutkimuksessa risteilyllä tarkoitetaan Suomen aluevesien ulkopuolelle laivalla tai lautalla tehtyä (yleensä edestakaista) matkaa. Päiväristeily kestää alle 20 tuntia, matkalle lähtö ja paluu tapahtuvat saman vuorokauden aikana eikä matkan aikana yövytä laivalla eikä kohdemaassa. Päiväristeily voidaan tehdä niin, että siihen kuuluu käynti kohdemaassa tai ilman käyntiä maissa. Matkan tarkoituksen mukaan päiväristeilyt on jaettu vapaa-ajanristeilyihin sekä työ- /kokousristeilyihin (esim. laivaseminaari).

Risteily

Suomalaisten matkatutkimuksessa risteilyllä tarkoitetaan Suomen aluevesien ulkopuolelle laivalla tai lautalla tehtyä (yleensä edestakaista) matkaa. Risteilyyn kuuluu joko yöpyminen laivalla tai se voi olla päiväristeily ilman yöpymistä. Matkaan voi sisältyä maissakäynti (päiväkäynti) kohdemaassa.

Risteily voi olla myös yhteen suuntaan (joko meno tai paluu) tehty laivayöpymisen sisältävä laivamatka, jos matka toiseen suuntaan on tehty jollain muulla kulkuvälineellä (esim. lentokoneella) eikä matkaan sisälly yhtään yöpymistä kohdemaassa. Matkan tarkoituksen mukaan risteilyt on jaettu vapaa-ajanristeilyihin sekä työ- /kokousristeilyihin (esim. laivaseminaari).

Tavanomainen elinpiiri

Tavanomainen elinpiiri (the usual environment) koostuu henkilön lähiympäristöstä, johon kuuluvat koti ja paikat, joissa käydään töissä tai koulussa (opiskellaan) sekä muut paikat, joissa käydään usein (esim. päivittäistavarakauppa, pankki ym. palvelut).

Tavanomaisen elinpiirin käsitteellä, ja näin ollen myös matkailulla, on kaksi ulottuvuutta: useus ja etäisyys. Paikat joissa käydään säännöllisesti ja usein kuuluvat henkilön tavanomaiseen elinpiiriin, vaikka ne sijaitsisivat pitkän matkan päässä vakituisesta asunnosta (esim. viikottaiset matkat omalle vapaa-ajanasunnolle). Toisaalta, lähellä vakituista asuntoa sijaitsevat paikat kuuluvat tavaonomaiseen elinpiiriin, vaikka niissä käytäisiinkin harvoin.

Työmatka

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan luokkana työmatka viittaa kaikkiin sellaisiin matkoihin, jotka liittyvät työhön tai ammatilliseen toimintaan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Työmatkat tehdään velvoitteista, jotka liittyvät ammattiasemaan tai sen yksikön tuotannon taloudelliseen toimintaan, jossa henkilö työskentelee. Tähän ryhmään kuuluvat mm. osto- ja myyntimatkat; osallistuminen kokouksiin, konferensseihin ja kongresseihin; osallistuminen myyntimessuihin ja -näyttelyihin; julkishallinnon ja kansainvälisten organisaatioiden työntekijöiden virkamatkat; ammattiin liittyvä opiskelu (kurssit) sekä työntekijöiden palkinto- eli kannustematkat (incentive tours). Yleensä työnantaja maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset. Suomalaisten matkatutkimuksessa tämän ryhmän matkoista käytetään nimitystä työ- tai kokousmatka.

Ulkomaanmatka

Ulkomaanmatka viittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaan tekemään matkaan toiseen maahan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella sijaitsevaan paikkaan vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa. Matkan enimmäiskesto on yksi vuosi (12 kuukautta).

Määritelmä on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmistä 'ulkomaanmatkailu' (outbound tourism) ja 'kansainvälinen matkailija' (international visitor).

Ulkomaanmatkailu

Ulkomaanmatkailu (outbound tourism) on toimintaa, jossa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaat matkustavat toiseen maahan tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Vapaa-ajanmatka

Vapaa-ajanmatka (leisure trip) viittaa matkan tarkoitukseen ja motiiviin.

Vapaa-ajanmatka on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka päätarkoituksena on ajanviete, lomanvietto, virkistys, rentoutuminen, harrastukset jne. Matkan tekijä maksaa yleensä itse matkasta aiheutuneet kustannukset.

Suomalaisten matkatutkimuksessa vapaa-ajanmatkaksi luokitellaan kaikki ne matkat, jotka eivät ole työ- tai kokousmatkoja. Näitä matkoja ovat mökkimatkat, vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo sekä vapaa-ajan risteilyt ja päivämatkat.

Vierailumatka sukulaisten tai tuttavien luo

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan vierailumatkat sukulaisten tai tuttavien luo (visit to friends and relatives, VFR) ovat ns. sosiaalisia matkoja. Ne tehdään yleensä rentoutumistarkoituksessa ja ne luokitellaan usein yhdeksi vapaa-ajanmatkojen alaryhmäksi. WTO:n määritelmä viittaa matkan motiiviin eikä majoitusmuotoon ja matkan syyn mukaisessa luokittelussa se muodostaa erillisen vapaa-ajanmatkojen ryhmän.

Suomalaisten matkatutkimuksessa vierailumatkat sukulaisten tai tuttavien luo ovat yksi vapaa-ajanmatkojen alaryhmä, johon on yhdistetty muut vapaa-ajanmatkat maksuttomassa majoituksessa (pl. matkat omalle mökille). Majoitusmuotona yöpyminen sukulaisten tai tuttavien luona kuuluu luokkaan 'yksityinen maksuton majoitus'.

Vuokramökki

Matkailutilastoissa vuokramökki tarkoittaa ns. yksityistä vuokrattua mökkiä, joka majoitusmuotona vastaa omaa vapaa-ajanasuntoa/lomamökkiä. Yksityiset vuokramökit vuokrataan yleensä viikoksi, kahdeksi viikoksi tai kuukaudeksi joko suoraan omistajalta tai välittäjän kautta. Hotellien, leirintäalueiden ja lomakylien tarjoama mökkimajoitus kuuluu ao. majoitusliikkeiden (kollektiivisten majoitusliikkeiden) palveluihin.

Suomessa matkailukeskusten läheisyydessä sijaitsevien vuokrattavien lomamökkien määrä on viime vuosina nopeasti kasvanut. Lomakeskusten tuntumassa, lähellä toisiaan sijaitsevat vuokramökit muodostavat kylämäisen yhteisön, jossa majoituksen ohella asukkaille on tarjolla muitakin palveluja, kuten siivous-, jätehuolto- ja pesulapalveluja. Vuokramökkien asukkaat voivat myös käyttää kaikkia matkailukeskusten tarjoamia palveluja, kuten ravintola- ja ateriapalveluja sekä kaupan palveluja. Lisäksi matkailukeskuksissa on käytettävissä hiihtohissit, hoidetut rinteet ja hiihtoladut sekä usein kylpylä.

Yksityinen matkailumajoitus

Yksityinen matkailumajoitus (private tourism accommodation) voi olla maksullista tai maksutonta. Yksityiseen maksuttomaan majoitukseen (private non-rental accommodation) kuuluvat omassa käytössä olevat vapaa-ajanasunnot tai kesämökit sekä majoittuminen sukulaisten tai tuttavien luona tai muussa maksuttomassa majoituksessa. Yksityisellä maksullisella majoituksella tarkoitetaan pienimuotoista majoitustoimintaa, kuten yksityisiltä perheiltä (suoraan tai välittäjän kautta) vuokrattavia lomamökkejä, asuntoja tai huoneita. Majoitustiloja on rajoitettu määrä ja ne muodostuvat itsenäisistä majoitusyksiköistä.

Yöpyminen

Matkailutilastoissa yöpymiskäsitettä käytetään mittaamaan toisaalta majoitusliikkeiden palvelujen käyttöä ja toisaalta matkailijoiden matkan kestoa.

Majoitusliikkeiden palvelujen käytön kannalta yöpyminen on yksi keskeinen mittari, joka kuvaa matkailun volyymia.Yöpymisten mukaan lasketaan majoitusliikkeiden vuodepaikkojen käyttöaste. Suomessa majoitusliikkeiden yöpymisten synonyyminä käytetään termiä yöpymisvuorokausi.

Matkailututkimuksessa yöpymisellä mitataan matkan kestoa, joka on luokiteltu yöpymisten lukumäärän mukaan. Pääluokat ovat lyhyet matkat, joiden aikana yövytään 1-3 kertaa, sekä pitkät matkat, joiden aikana yövytään vähintään 4 kertaa. Matkan kestoon lasketaan mukaan kaikki yöpymiset matkat aikana, sekä maksullisessa että maksuttomassa majoituksessa. Myös yön yli tapahtuvat matkustus liikennevälineissä lasketaan mukaan matkan kestoon.

Yöpymisen sisältävä matka

Yöpymisen sisältävä matka (overnight trip) on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka aikana yövytään vähintään kerran jossain maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Matkan enimmäiskesto on yksi vuosi (12 kuukautta).

Suomalaisten matkatutkimuksessa yöpymisiin lasketaan mukaan myös yli yön tapahtuva matkustaminen julkisissa kulkuvälineissä (lentokone, bussi, yms.), vaikka muita yöpymisiä ei matkalla olisikaan.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilaston merkittävin virhelähde johtuu vastauskadosta. Vastauskadon kasvaessa painokertoimet kasvavat. Vastanneet henkilöt edustavat koko populaatiota vaikka ei-vastanneiden heknilöiden matkustuskäyttäytyminen on tuntematon ja mahdollisesti vastanneista henkilöistä poikkeava. Vastauskato on vuosittain noin 50 prosenttia.

Yksittäisten matkojen ilmoittamiseen saattavat myös vaikuttaa vastaajan muistamattomuus tai matkan määritelmän tulkitseminen eri tavoin.
 

Oikea-aikaisuus

Vuositiedot julkaistaan neljän kuukauden jälkeen viitevuoden päättymisestä. Vuosikolmanneksen ennakkotiedot noin 40 päivän jälkeen.

Täsmällisyys

Tilastovuodesta 2019 ei julkaistu poikkeuksellisesti ennakkotietoja. Muilta osin tiedot on julkaistu suunnitellusti.

Täydellisyys

Tilasto tuottaa EU:n matkailutilastoasetuksessa vaaditut tiedot kokonaisuudessaan.

Otantavirhe

Variaatiokertoimet keskeisille indikaattoreille
 
Indikaattori Estimaatti (tuhatta matkaa) Variaatiokerroin
Matkailleet henkilöt: yli 15-vuotiaat suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, jotka ovat tehneet vähintään yhden yöpymisen sisältäneen matkan koko vuoden aikana

3 220

0,018

Yli 65-vuotiaat matkailleet henkilöt

600

0,044

Kaikki matkat

31 180

0,001

Kotimaanmatkat

29 380

0,003

Ulkomaanmatkat

1 800

0,048

Vapaa-ajanmatkat

29 250

0,003

Työmatkat

1 930

0,045

Kotimaanmatkat maksullisessa majoituksessa

7 880

0,020

Kotimaanmatkat ilmaismajoituksessa

21 500

0,007

Peittovirheet

Ylipeitto johtuen kohdejoukkoon kuulumattomista henkilöistä, jotka sisältyvät otokseen. Esimerkiksi tapauksessa, jossa henkilö on muuttanut ulkomaille tai kuollut otoksen päivityksen ja tutkimusjakson välillä.

Alipeitto sellaisten henkilöiden osalta, joille ei löydy puhelinnumeroa.

Ylipeiton osuus / A2

Otoksessa on ylipeittoa alle 1%.

Yksikkökato / A4

Indikaattori Kohteiden määrä vuositasolla
Kohdejoukkoon kuulumattomat kohteet

97

Kohdejoukkoon kuuluvat kohteet

28 103

Kohteet, joita ei tavoitettu

10 703

Kieltäytyneet kohteet

3 720

Muista syistä johtuva yksikkökato

337

Yksikkökato yhteensä

14 760

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Otos poimitaan alueellisesti lajitellusta väestökehikosta, jolloin harvaan asutuilta alueilta tulee myös vähemmän kohteita kuin tiheään asutuilta. Henkilön asuinalue huomioidaan myös jälkiosituksessa ja kohteen painokertoimien laskennassa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Säännöllisesti tilastoa on tehty vuodesta 1991 alkaen. Vuosina 1991–1994 Tilastokeskus tuotti tilastoa Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 1995 tilasto siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 1995–1999 välillä. Tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina 2000–2009. Vuosina 2010 ja 2012 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin.

Vuoden 2000 alussa kyselyä alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin (nykyisin Kuluttajien luottamus) kanssa keskitetysti. Tätä ennen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 1996–1999 ja sitä ennen kolmannesvuosittain.

Vuonna 2000 matkan enimmäispituus muuttui 90 päivästä 365 päivään Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 2000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista.

Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 2010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen.

Aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2012, josta lähtien matkailutilastot on laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 692/2011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 15–74-vuotiaista 15–84-vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia 2–5 prosenttia. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia 2–3 prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa.

Vuoden 2019 kyselyn kolmen kuukauden viitejaksosta aiheutunutta matkojen aliraportointia on korjattu matkatyyppien ja ulkomaanmatkojen kohdemaiden suhteen muiden aineistojen vuosimuutoksista laskettujen korotuskertoimien avulla. Vuoden 2019 matkamääriä kuvaavat tiedot ovat siten vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.
Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä.

Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin 1991–2011 työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkailukyselyn liitteenä.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä.Suomalaisten matkailu ja majoitustilasto ovat osittain päällekkäisiä maksullisen majoituksen osalta. Kohdejoukoissa on kuitenkin eroja. Majoitustilastossa ovat mukana vain sellaiset majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa kun suomalaisten matkailu -tilastossa on mukana kaikki suomalaisten käyttämä maksullinen majoitus. Majoitustilastossa ovat mukana kaiken ikäisten suomalaisten yöpymiset kun suomalaisten matkailut -tilastossa vain 15-84 vuotiaiden.

Matkailutilinpito (Tourism Satellite Account, TSA) on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Matkailun tilinpidon luvut julkaistaan Visit Finlandin tilastopalvelu Rudolfin sivuilla.

Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoidaan Tilastokeskuksen Ulkomaan meriliikenteen ja Ilmaliikenteen tilastoissa. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston “Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet”, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain.
 

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Kolmannesvuosittaisten ennakkojulkistusten matkamäärät summautuvat vuosijulkaisun matkamääriin.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilaston perusjoukkona on väestötietojärjestelmän mukaan 15–84-vuotiaiden, Suomessa vakituisesti asuvan väestön matkat. Perusjoukon ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Työikäisiä (25 – 64 vuotiaita) poimitaan hieman nuoria (15 - 24 vuotiaita) ja eläkeikäisiä (65 – 84 vuotiaita) tiheämmin sen vuoksi, että työikäiset tekevät eniten matkoja.

Kyselyn otoskoko on 28 200 henkilöä vuodessa eli 2 350 henkilöä per kuukausierä. Vuosina 2012 – 2018 otoskoko oli 28 200 henkilöä vuodessa. Vuonna 2019 otoskoko oli 16 000 henkilöä vuodessa. Vuoteen 2018 asti samaa otosta käytettiin myös kuukausittaisen kuluttajien luottamus- tilaston tiedonkeruussa.

Kuukausikyselyn viitejakso pidennettiin vuosien 2012 – 2018 yhdestä kuukaudesta kolmeen edelliseen kuukauteen vuoden 2019 kyselyssä. Muutoksella tavoiteltiin sitä, että matkahavaintoja saataisiin aiempaa enemmän kultakin vastaajalta. Samalla matkoja saatiin kuitenkin vähemmän kuukausikohtaisesti. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että kaikkia matkoja kolmen kuukauden ajalta ei joko muistettu ilmoittaa tai niiden ilmoittaminen koettiin liian raskaaksi erityisesti paljon matkailevilla. Tämä aliraportointi kohdistui erityisesti lyhytkestoisiin matkoihin, työmatkoihin, sekä erilaisiin vierailu- ja muihin ilmaismajoituksessa vietettyihin matkoihin.

Vuositason matkamäärien vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi vuoden 2019 matkojen painokertoimia korotettiin matkatyyppikohtaisilla ja ulkomaanmatkoissa lisäksi maakohtaisilla kertoimilla. Näiden korotuskertoimien määrittämisessä käytettiin apuna tilaston ulkopuolisia, vuositason muutosta kuvaavia lähdeaineistoja. Kotimaan maksullisen majoituksen matkojen osalta käytettiin apuna erityisesti Tilastokeskuksen majoitustilastoa. Suomalaisten ulkomaanmatkailun osalta käytettiin teleoperaattoriaineistoihin perustuvia tilastotietoja vierailuista kohdemaittain, SMAL ry:n valmismatkoja koskevia tilastoja, laivaliikenteen matkustajatilastoja, sekä Viron matkailun osalta Tallinnan sataman julkaisemia matkustajamäärätilastoja.

Vuoden 2020 kuukausikyselyssä palattiin yhden kuukauden viitejaksoon.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedonkeruu on verkkolomakkeella tai vaihtoehtoisesti puhelinhaastatteluna toteutettava kysely. Kohdehenkilöä pyydetään vastaamaan kyselyyn ensisijaisesti verkkolomakkeella. Jos tietoja ei saada, tilastohaastattelija ottaa yhteyttä puhelimitse. Tiedot kerätään tilastovuoden helmikuun ja sitä seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Kunkin kuukausierän tiedot kerätään seuraavan kuukauden aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuosikyselyn tiedot kerätään vuoden viimeisen kuukausierän yhteydessä.

Tiedonkeruun tiheys

Tiedot kerätään kyselyllä, joka koostuu kahdesta osasta. Kuukausikyselyssä kerätään tietoa suomalaisten edellisen kuukauden aikana tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Vuonna 2019 tiedot kerättiin kolmen edellisen kuukauden matkoista.

Vuoden viimeisen kuukausikyselyn ohessa tehdään ns. vuosikysely, jonka kyllä / ei -kysymysten avulla selvitetään tilastovuoden aikana erityyppisiä matkoja tehneiden henkilöiden määriä.

Kustannukset ja vastausrasite

Vastausajan mediaani puhelinhaastatteluissa oli noin yksi minuutti vastaajille, joilla ei ollut lainkaan matkoja. Tällaisia vastaajia oli noin puolet kaikista vastanneista. Mediaani oli noin neljä minuuttia vastaajille, jotka ilmoittivat yhden matkan. Kaikkien vastaajien mediaani oli noin kolme minuuttia.
 

Menetelmät

Tiedon käsittely

Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 2012 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 2012 ositteena käytettiin vain sukupuolta.

Vuoden 2019 matkakohtaisia painokertoimia on korotettu tilaston ulkopuolisten lähteiden vuosimuutokseen perustuvilla matkatyyppikohtaisilla ja ulkomaanmatkoissa lisäksi maakohtaisilla kertoimilla.

Aineiston/datan validointi

Lomakkeelle hyväksytään vastauksia vain ennalta määriteltyjen raja-arvojen sisällä. Osa tiedoista, kuten matkan tyyppi, johdetaan annetuista vastauksista eikä sitä tarvitse kysyä vastaajalta. Lomakkeella on lisäksi useita loogisuustarkistuksia, esimerkiksi yöpymisten määrä majoitusmuodoittain tulee täsmätä matkan keston kanssa.

Kerätty aineisto tarkistetaan jälkikäteen ja puutteelliset tiedot täydennetään sekä mahdolliset virheet ja epäjohdonmukaisuudet korjataan. Tällaisia ovat esimerkiksi puuttuvat tai 'en osaa sanoa' arvot tiettyihin avainkysymyksiin sekä epäuskottavat tiedot liittyen esimerkiksi kohdemaan, matkan keston ja pääasiallisen kulkuvälineen yhdistelmiin.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

EU:n matkailutilastoasetus (EU 692/2011) velvoittaa jäsenmaita keräämään tiedot kansallisella tasolla.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tiedoista ei ole mahdollista tunnistaa yksittäistä henkilöä. Tiedot esitetään kohdejoukon tasolle korotettuna ja matkamäärät esitetään kymmenen tuhannen matkan tarkkuudella.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

EU:n matkailutilastoasetuksen nojalla yksikkötason tiedot matkoista toimitetaan Eurostatille.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Yksikkötason aineistoa on mahdollista saada tieteelliseen tutkimuskäyttöön käyttölupamenettelyllä. Aineistossa ei ole yksilöiviä henkilötietoja.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Kolmannesvuosittaisia ennakkotietoja revisoidaan vuosijulkaisua varten vain jos niissä havaitaan virheitä ennakkojulkistuksen jälkeen. Julkaistuja vuositietoja ei revisoida.

Käyttäjien tarpeet

Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään matkailutilinpidon tuottamiseen ja maksutaselaskelmiin. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o 692/2011 mukaan.

Käyttäjätyytyväisyys

Valtionhallinnon osalta tiedon käyttäjien kanssa pidetään säännöllisiä yhteistyökokouksia ja keskutellaan tietotarpeista. Kerättävä tietosisältö on pääsääntöisesti EU:n matkailutilastoasetuksen määrittelemä mutta kyselyyn voidaan myös sisällyttää kansallisiin tietotarpeisiin vastaavia kysymyksiä.

Laadun arviointi

Otostutkimuksen luonteesta johtuen tilastoon sisältyy satunnaisvaihtelusta ja vastauskadosta johtuvaa epävarmuutta. Tilasto kuvaa melko luotettavasti kotimaan- ja ulkomaanmatkojen kokonaismäärää vuositasolla mutta epävarmuus korostuu ajallisen, alueellisen ja matkatyyppikohtaisen jaottelun seurauksena. Alle 100 000 matkan aggregaatteja ei julkaista lainkaan epävarmuudesta johtuen.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Vuosijulkistuksen jälkeen toimitetaan asetuksen vaatimat tiedot Eurostatille.

Tilaston asiantuntijat

Marianne Laalo
yliaktuaari
029 551 3496

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.