Vanhimman ikäryhmän työllisyysasteessa jopa 50 prosenttiyksikön erot kunnittain
Yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä vaihtelee 9:stä 40 prosenttiin kunnittain. Vanhinta väestö on Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä muuttotappiokunnissa. Väestöennusteen mukaan monissa kunnissa on yli 60-vuotiaita runsaan parinkymmenen vuoden päästä enemmän kuin puolet väestöstä.
Myös työllisten ikärakenne-erot ovat suuria, ja vielä enemmän vaihtelee työhön osallistuminen. Ahvenanmaan kunnissa 50-64-vuotiaista on töissä jopa 80 prosenttia, kun taas työllisyysasteeltaan heikoimmissa kunnissa osuus jää runsaaseen 30 prosenttiin.
Pekka Myrskylä
Sodan jälkeen Suomessa syntyi poikkeuksellisen suuria ikäluokkia. Sodan jälkeisellä viisivuotiskaudella syntyi 521 300 lasta eli 150 000 enemmän kuin edellisellä kaudella. Syntyneiden määrä pysyi korkeana vielä pitkälle 1950-luvulle, eikä se seuraavalla viisivuotiskaudella pudonnut kuin vajaalla 50 000. Suurten ikäluokkien yläraja on siten vain arvostuskysymys.
Suurista ikäluokista asuu vielä Suomessa 415 000. Ruotsiin ikäluokista muutti noin 15 prosenttia. Lisäksi maassamuutto on kuljettanut suuren osan näistä ikäluokista synnyinseuduiltaan kasvukeskuksiin.
Ensi vuonna 1945 syntyneet täyttävät 60 vuotta ja 1949 syntyneetkin 56 vuotta eli kaikki suuret ikäluokat kuuluvat jo yli 55 vuotta täyttäneiden ikäryhmään.
Suurista ikäluokista on 71 prosenttia vielä työssä, työttömänä 11 ja eläkkeellä 14 prosenttia. Eläkkeelle siirtyminen on nyt kiihtymässä, sillä 59-vuotiaista on enää puolet työssä ja 61-vuotiaista vain kolmannes. Työllisten joukosta on alkanut poistua suurempia ikäluokkia kuin siihen tulee. Suurten ikäluokkien vahvuus on vieläkin 85 000 henkeä, kun työikään tulevien ikäluokkien koko on noin 20 000 henkeä pienempi.
Mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa? Eläkeläisten joukko kasvaa, kun eläkkeelle siirtyy aikaisempaa suurempia ikäluokkia ja samalla vielä elinikä pitenee. Miten riittää työvoima ja mistä saadaan eläkkeille maksajat? Suurten ikäluokkien toivotaan pysyvän työelämässä edeltäjiään pidempään, edes 65 vuoden ikään.
Syntyvyyserojen ja muuttoliikkeen vuoksi kuntien ja muidenkin alueiden väestörakenteeseen on jo nyt syntynyt suuria eroja, ja ennusteiden mukaan erot kasvavat edelleen.
Vanhin väestö idän ja pohjoisen muuttotappiokunnissa
Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on hiukan yli 59 vuotta. Seuraavassa ikääntyneen väestön alaikärajana käytetään 60 vuotta, koska siitä lähtien ikäluokkien enemmistö on eläkeläisiä. 60-vuotiaista työllisiä on enää kolmannes.
Muuttotappioalueilla väestön ikärakenne on jo nyt hyvin vanhaa. Eniten 60 vuotta täyttäneitä on Luhangalla eli 40,3 prosenttia ja vähiten Oulunsalossa eli 9,3 prosenttia (taulukko 1). Vanhinta väestö on maan itä- ja pohjoisosien pienissä muuttotappiokunnissa.
Taulukko 1. Kunnat joissa yli 60-vuotiaiden osuus on suurin ja pienin 2003, %
| 10 vanhinta | 10 nuorinta | |||
| Luhanka | 40,3 | Tuusula | 13,8 | |
| Suomenniemi | 38,2 | Pornainen | 13,7 | |
| Kuhmoinen | 37,1 | Järvenpää | 13,4 | |
| Särkisalo | 35,4 | Espoo | 13,4 | |
| Uukuniemi | 34,9 | Haukipudas | 13,2 | |
| Luopioinen | 34,9 | Kirkkonummi | 12,9 | |
| Multia | 34,3 | Liminka | 12,8 | |
| Sottunga | 34,3 | Kempele | 11,4 | |
| Sysmä | 34,2 | Kiiminki | 10,3 | |
| Längelmäki | 34,2 | Oulunsalo | 9,3 | |
Paras tilanne on Pohjois-Pohjanmaan korkean syntyvyyden ja pienten muuttotappioiden kunnissa, kuten Oulunsalossa, Kiimingissä, Kempeleessä, Limingassa ja Haukiputaalla. Myös suurissa muuttovoittokunnissa Kirkkonummella, Espoossa, Järvenpäässä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Vantaalla tilanne on edullinen. Yli 60-vuotiaiden osuus vaihtelee 9-14 prosentin välillä.
Yliopistokaupungit saavat muuttovoittoinaan nuoria opiskelijoita, ja niissä tilanne on pysynyt aika hyvänä. Oulussa osuus on 15,4 prosenttia; Jyväskylässä 17,4; Helsingissä 18,4; Kuopiossa 18,6; Joensuussa 18,9; Tampereella 19,6; Vaasassa 20,9 sekä Turussa ja Lappeenrannassa 21,5 prosenttia.
Moniin kuntiin yli 60-vuotiaiden enemmistö
Väestöennusteen mukaan kuolleisuus jatkaa alenemistaan eikä syntyvyys muutu, mikä merkitsee sitä että ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa edelleen. Muuttoliike voi vaikuttaa alueittaisiin määriin enemmän tai vähemmän kuin mitä ennusteessa oletetaan. Kuitenkin vuoden 2030 yli 60-vuotiaat ovat jo nyt vähintään 33-vuotiaita eli iässä, jossa muuttaminen on jo vähäistä. Tämän vuoden lopulla julkaistava uusi ennuste ei ikääntyneiden sen vuoksi osuuksia paljon muuttane.
Vuonna 2030 meillä on parikymmentä kuntaa, joissa 60 vuotta täyttäneitä on enemmistö eli yli 50 prosenttia. Kunnat ovat pääosin Itä- ja Pohjois-Suomen pienehköjä muuttotappiokuntia, joissa syntyvyyskin on keskitasoa alempaa. Lista alkaa Puumalan 56,7 prosentista ja päätyy Oulunsalon 20,4 prosenttiin (taulukko 2, kuviot 1 ja 2).
Taulukko 2. Kunnat joissa yli 60-vuotiaiden osuus on suurin ja pienin 2030, %
| 10 vanhinta | 10 nuorinta | |||
| Puumala | 56,7 | Sievi | 26,0 | |
| Kangasniemi | 53,9 | Vantaa | 25,9 | |
| Joutsa | 52,6 | Luoto | 25,9 | |
| Hyrynsalmi | 52,4 | Oulu | 25,6 | |
| Kaskinen | 52,4 | Liminka | 25,4 | |
| Suomenniemi | 51,9 | Tyrnävä | 25,2 | |
| Savukoski | 51,9 | Espoo | 23,6 | |
| Lieksa | 51,8 | Kempele | 23,1 | |
| Ristijärvi | 51,7 | Kiiminki | 21,9 | |
| Vehmersalmi | 51,3 | Oulunsalo | 20,4 | |
Kuvio 1. Puumalan väestön määrä ikäryhmittäin 2030
Kuvio 2. Oulunsalon väestön määrä ikäryhmittäin 2030
Hyvissä kunnissa tilanne yleensä pysyy hyvänä ja heikoissa kunnissa pahenee entisestään. Usein tilanne heikkenee eniten niissä kunnissa, joissa ikääntyneiden osuus jo nyt on korkein. Tällaisia kuntia ovat Puumala, Hyrynsalmi ja Kangasniemi. Pienimmät ikääntymisen vaikutukset ovat Länsi-Suomen ja Ahvenanmaan pienissä kunnissa, joissa ikääntyneitä jo nyt on suhteellisen paljon, 25-30 prosenttia, ja ikärakenne suhteellisen tasainen (taulukko 3).
Taulukko 3. Kunnat joissa yli 60-vuotiaiden osuus kasvaa eniten ja vähiten 2003-2030, %-yksikköä
| Kasvaa eniten | Kasvaa vähiten | |||
| Enontekiö | 27,8 | Kumlinge | 7,1 | |
| Kaskinen | 27,5 | Perniö | 6,9 | |
| Savukoski | 24,7 | Marttila | 6,9 | |
| Kuhmo | 23,9 | Tarvasjoki | 6,5 | |
| Kangaslampi | 23,3 | Särkisalo | 6,1 | |
| Puumala | 23,2 | Multia | 5,0 | |
| Lieksa | 23,1 | Oravainen | 4,9 | |
| Kangasniemi | 22,8 | Luhanka | 3,3 | |
| Hyrynsalmi | 22,6 | Vöyri | 3,1 | |
| Puolanka | 22,5 | Sottunga | 0,6 | |
Työlliset hupenevat Kustavissa
Työllisten ikärakenteesta ei ole kunnittaisia ennustelukuja vaan tuoreimmat luvut ovat vuoden 2002 lopusta. Useissa pienissä Länsi-Suomen kunnissa, joissa muuttotappiot vievät nuorta työvoimaa, on jo nyt suuri osa, 37-43 prosenttia, työllisistä 50 vuotta täyttäneitä. Korkean syntyvyyden alueilla ja muuttovoittokunnissa taas alle 30-vuotiaita työllisiä on selvästi enemmän kuin 50 vuotta täyttäneitä, ja työllisten ikärakenne-erot ovat suuria. Kaikissa kunnissa noin puolet työllisistä kuuluu ikäryhmään 30-49-vuotiaat.
Erotus kuvaa tavallaan työllisten joukosta poistumassa olevien ja työuransa alussa olevien suhdetta. Esimerkiksi Kustavissa 43 prosenttia työllisistä siirtyy kymmenen vuoden sisällä eläkkeelle ja työelämässä aloittaneita on vain 12 prosenttia, joten työllisten määrä vähenee erittäin nopeasti. Toisessa ääripäässä Luodossa nuoria työllisiä on jopa enemmän kuin 50 vuotta täyttäneitä eli työvoimapula ei uhkaa vielä mitenkään. Sama koskee useimpia yliopistokaupunkeja: nuorta työvoimaa on enemmän kuin ikääntynyttä (taulukko 4).
Taulukko 4. Kunnat joissa 50-64-vuotiaiden työllisyysaste on suurin ja pienin 2002, %
| Ahvenanmaa | Mantereen parhaat | Mantereen heikoimmat | |||||
| Föglö | 82,2 | Närpiö | 72,8 | Savonranta | 41,3 | ||
| Sottunga | 81,8 | Kauniainen | 72,3 | Saari | 41,2 | ||
| Jomala | 79,3 | Uusikaarlepyy | 71,9 | Puolanka | 41,1 | ||
| Brändö | 78,2 | Korsnäs | 71,2 | Kuivaniemi | 41,0 | ||
| Saltvik | 77,4 | Paimio | 71,2 | Savukoski | 40,9 | ||
| Vårdö | 76,5 | Espoo | 71,1 | Suomussalmi | 40,3 | ||
| Sund | 76,1 | Västanfjärd | 71,0 | Salla | 38,2 | ||
| Finström | 75,5 | Rusko | 70,8 | Hyrynsalmi | 36,5 | ||
| Maarianhamina | 75,1 | Oravainen | 70,3 | Rautavaara | 34,7 | ||
| Kumlinge | 74,7 | Pedersöre | 70,3 | Pylkönmäki | 32,4 | ||
Ruotsinkielisissä kunnissa viihdytään töissä pitkään
Työhön osallistuminen vaihtelee vielä enemmän kuin työllisten ikärakenne. Ahvenanmaa ja ruotsinkielinen rannikko on miltei omaa luokkaansa: 50-64-vuotiaista on työssä vielä jopa yli 80 prosenttia. Mantereen puolellakin ruotsinkieliset kunnat johtavat, mutta samaan joukkoon nousevat myös Kauniainen, Paimio ja Espoo yli 70 prosentin työllisyysasteellaan.
Heikoimmissa kunnissa väestö on paitsi vanhaa myös työtä vailla. Työllisten osuus 50-64-vuotiaiden ikäluokista on vain 32-41 prosenttia. Föglön työllisyysaste 82,2 on 2,5-kertainen Pylkönmäen 32,4 prosenttiin verrattuna (taulukko 5). Suomessa on sata kuntaa, joissa 50-64-vuotiaiden työllisyysaste on alle 50 prosentin.
Taulukko 5. Kunnat joissa yli 50-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden erotus työllisistä on suurin ja pienin 2002, %-yksikköä
| Ikärakenne, % | Erotus | Ikärakenne, % | Erotus | |||||||
| -29 | 30-49 | 50- | 50- - -29 | -29 | 30-49 | 50- | 50- - -29 | |||
| Kustavi | 11,8 | 45,0 | 43,3 | 31,5 | Salo | 23,9 | 50,4 | 25,8 | 1,9 | |
| Särkisalo | 16,1 | 41,1 | 42,8 | 26,7 | Vaasa | 24,6 | 48,6 | 26,9 | 2,3 | |
| Iniö | 21,8 | 36,4 | 41,8 | 20,0 | Sievi | 24,7 | 52,5 | 22,8 | -1,9 | |
| Velkua | 12,5 | 46,2 | 41,4 | 28,9 | Kaustinen | 25,2 | 48,4 | 26,4 | 1,2 | |
| Hailuoto | 16,1 | 42,6 | 41,3 | 25,2 | Helsinki | 26,4 | 48,8 | 24,8 | -1,6 | |
| Luhanka | 10,9 | 48,0 | 41,1 | 30,1 | Turku | 27,1 | 46,2 | 26,7 | -0,4 | |
| Houtskari | 15,6 | 44,4 | 39,9 | 24,3 | Tampere | 27,1 | 48,2 | 24,7 | -2,5 | |
| Brändö | 8,3 | 53,1 | 38,6 | 30,3 | Oulu | 28,0 | 50,6 | 21,5 | -6,5 | |
| Rymättylä | 11,6 | 50,6 | 37,8 | 26,2 | Jyväskylä | 28,6 | 46,8 | 24,7 | -3,9 | |
| Kaskinen | 13,5 | 49,0 | 37,5 | 24,1 | Luoto | 30,7 | 45,5 | 23,8 | -7,0 | |
Suuret ikäluokat muuttavat myös kulutustapoja
Myös eläkeläisten sosioekonominen rakenne muuttuu nopeasti. Eläkekautensa nyt aloittavat ovat aikaisempaa parempikuntoisia ja tulo- ja varallisuustasoltaan entistä vauraampia. Suurten ikäluokkien kulutustavat ovat erilaisia kuin yli 80-vuotiaiden sotaveteraanien.
Viidentoista vuoden kuluttua 65-79-vuotiaita on 350 000 enemmän kuin tänään. Yhteensä tämä yli miljoonan hengen joukko kuluttaa paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluja. Ryhmän rakenne muuttuu, kun vanhojen miesten määrä kasvaa nopeammin kuin naisten.
80 vuotta täyttäneiden määrän kasvaa nopeasti vasta 2020-luvulla, jolloin myös heidän kulutuskysyntänsä painottuu enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaikilla ikääntyneillä ei kuitenkaan ole korkeita palkka- ja työeläketuloja, vaan osa heistä elää hyvin niukasti sosiaalisten tukien varassa.
Lähde: Henkilötilastot, Tilastokeskus
Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksiköstä.
Päivitetty 30.8.2004