Tilastoniksit

Tilastonikseistä opit perusasioita tilastoista ja niiden tekemisestä. Saat myös vinkkejä tilastojen tulkitsemiseen. Tilastoniksit-sarjaa julkaistaan Tilastokeskuksen Twitter- ja Facebook-kanavilla.

Inflaatio (6.9.2023)

Inflaatio tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä, mutta millä tavalla raha voi menettää arvoaan? Rahan arvo on sidoksissa sen kykyyn toimia yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä. Rahan voi vaihtaa hyödykkeisiin kuten erilaisiin tavaroihin tai palveluihin. Kun samalla rahamäärällä, esimerkiksi omalla palkalla, saa aiempaa vähemmän tavaroita tai palveluita, puhutaan rahan arvon vähenemistä eli inflaatiosta.

Inflaatiolla tarkoitetaan yleensä kuluttajahintojen vuosimuutosta. Inflaatioluku kertoo, kuinka paljon kuluttajien saatavilla olevien tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat muuttuneet vuotta aiempaan verrattuna. Koska kaikkien tuotteiden hintoja ei voida mitata, inflaatiolaskennan pohjana on vuosittain päivittyvä hyödykeotos, jonka tehtävänä on kuvata keskimääräisen kuluttajan ostoskoria.

Hyödykeotoksessa olevia tuoteryhmiä ovat esimerkiksi elintarvikkeet, vaatteet, asuminen, liikenne ja terveys. Koska asumiseen menee keskimäärin enemmän rahaa kuin liikkumiseen, asumisen hinnoilla on indeksin laskennassa suurempi painoarvo kuin liikkumiseen liittyvillä hinnoilla.

Kuluvana vuonna inflaatiota ovat kiihdyttäneet etenkin lainakorot. Korot ovat nousseet selvästi vuodentakaisesta, ja koska kotitalouksien korkomenoissa puhutaan miljardeista, korkojen kasvun vaikutus kokonaisinflaatioon on huomattava. Esimerkiksi päärynöillä ei olisi samanlaista vaikutusta, vaikka niiden hinta satakertaistuisi aiemmasta.

Kaikilla ei ole lainaa, eivätkä kaikki tykkää päärynöistä. Jokaisella kotitaloudella on omat kulutustottumuksensa, joten inflaatio ei rankaise tasaisesti kaikkia. Joukkoliikennettä käyttävä ei kärsi yhtä paljon polttoaineiden hintojen noususta kuin yksityisautoilija. Sähkön kallistuminen ei kosketa samalla tavalla kerrostalossa asuvaa kaukolämmön käyttäjää kuin omakotitalossa asuvaa sähkölämmittäjää. Kaljun ei tarvitse välittää parturipalveluiden hinnoista, mutta hän saattaa juoda paljon kahvia, jolloin kahvin kallistuminen vaikuttaa hänen ostovoimaansa.

Jokaiselle kuluttajalle on mahdotonta laskea omaa inflaatiota. Siksi virallinen inflaatio lasketaan keskimääräisen kuluttajan keskimääräisen ostoskorin tuotteiden ja palveluiden hinnoista. Heinäkuussa 2023 inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli 6,5 prosenttia. Lainakorkojen nousun lisäksi inflaatiota kiihdytti sähkön kallistuminen. Inflaatiota hillitsi eniten bensiinin, dieselin ja osakehuoneistojen halpeneminen.

Inflaatiosta kertova kuva. Kuvassa olevassa tekstissä kerrotaan, että inflaatio tarkoittaa kuluttajahintojen laaja-alaista nousua. Kuvassa kerrotaan myös kuluttajahintaindeksistä, jolla inflaatiota mitataan. Inflaatiota on havainnollistettu nettopalkan ja ostoskorin suhteella. Kun nettopalkka pysyy samana mutta ostoskori kallistuu, ostosten tekeminen haukkaa aiempaa suuremman osan palkasta. Tällöin kuluttajan ostovoima vähenee.

Keskiarvo ja mediaani (23.8.2023)

Keskiarvo lienee tunnetuin keskiluku, mutta mediaani on sitä parempi arvo vinojen jakaumien tarkasteluun. Esimerkiksi varallisuustilastoissa poikkeavat havainnot, kuten suuret varallisuusluvut, vaikuttavat mediaaniin vähemmän kuin keskiarvoon.

Vuonna 2019 suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuuden keskiarvo oli lähes 215 000 tuhatta euroa. Nettovarallisuuden mediaani oli sen sijaan vain 104 000 euroa. Puolella kotitalouksista oli siis yli satatuhatta euroa keskiarvoa vähemmän nettovarallisuutta.

Palkka-aineistoissa suurimpien tulokymmenyksien kovat tienestit nostavat herkästi keskiarvoa. Tästä syystä ”suomalainen keskipalkka” tuntuu monien arkikokemukseen verrattuna liian suurelta. Mediaani sen sijaan ei ole herkkä poikkeuksellisen suurille tuloluvuille. Se kuvaa aineiston keskimmäistä arvoa eli palkkatilastojen tapauksessa tasoa, jonka ala- ja yläpuolella on täsmälleen yhtä paljon palkansaajia.

Vuonna 2021 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 3 315 euroa kuukaudessa. Samasta aineistosta laskettu keskiarvo oli 3 738 euroa eli reilut 400 euroa mediaania suurempi.

Tietoa keskiarvosta ja mediaanista. Kuvassa kerrotaan, että keskiarvo on havaintoarvojen summa jaettuna arvojen lukumäärällä. Mediaani taas on suuruusjärjestyksessä olevan havaintojoukon keskimmäinen arvo. Tilastokäsitteiden eroa on havainnollistettu tiedoilla kotitalouksien varallisuudesta vuonna 2019. Varallisuudesta on esitetty sekä keskiarvo että mediaani.

Elinajanodote (21.6.2023)

Vastasyntyneen elinajanodote oli 1900-luvun alussa 45–48 vuotta. Kuolivatko viime vuosisadan alussa syntyneet alle viisikymppisinä? Eivät, koska elinajanodote on keskiarvo, joka kuvaa laskentahetken kuolleisuutta.

Vielä viime vuosisadalla nykyistä selvästi korkeampi imeväiskuolleisuus lyhensi suomalaisten elinajanodotetta. Vaarallisista vauvavuosista selvinneet elivätkin kymmeniä vuosia elinajanodotetta pitempään.

Vuonna 1945 syntyneiden suomalaispoikien elinajanodote oli 58 vuotta. Jos kuolleisuus olisi pysynyt ennallaan, kyseisen ikäluokan miehistä puolet olisi kuollut jo 2000-luvun alussa. Todellisuus on onneksi valoisampi: 1945 syntyneistä miehistä yli 70 prosenttia oli elossa vielä vuonna 2022.

Vastasyntyneen elinajanodote laski vuonna 2022 eniten 60 vuoteen. Pitääkö viime vuonna syntyneiden lasten vanhempien olla huolissaan? Ei tarvitse. Elinajanodotteen lasku johtui kuolleisuuden kasvusta kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä. Vuonna 2022 laskettu elinajanodote ei kerro mitään kuolleisuudesta esimerkiksi 2100-luvulla, jolloin viime vuonna syntyneiden tilastollinen elinajanodote tulee täyteen.

Viivakuvio vastasyntyneen elinajanodotteesta 1750-luvulta nykypäivään. Elinajanodote on suurin piirtein kaksinkertaistunut 1750-luvun tasoon verrattuna. Systemaattisesti elinajanodote on kasvanut vasta 1900-luvun alusta lähtien. Naisten elinajanodote on ollut koko tarkastelujakson ajan miesten elinajanodotetta pitempi. Ero on tosin kaventunut viime vuosien aikana. Kuvassa on myös teksti, jossa todetaan, että elinajanodote on tilastollinen käsite, joka kuvaa kuolleisuuden tasoa laskentahetkellä. Lisäksi tekstissä kerrotaan, ettei elinajanodote ennusta yksilön jäljellä olevien elinvuosien määrää.

Kahden asteikon kuvio (7.6.2023)

Tilastokuvioissa tulisi lähtökohtaisesti olla vain yksi asteikko. Joskus samassa kuviossa käytetään kuitenkin kahta asteikkoa, jotka voivat olla hyvinkin erisuuruisia. Tällöin kannattaa olla valppaana! Esimerkissä ajokortin haltijoiden ja liikennerikosten määrät on esitetty samassa kuviossa. Ajokortillisia on Suomessa miljoonia, kun taas liikennerikoksia kirjataan vuosittain reilut satatuhatta. Kuviosta voi kuitenkin syntyä vaikutelma, että liikennerikoksia tehtäisiin enemmän kuin Suomessa on ajokortillisia.

Kuvion tiedot löytyvät leipätekstistä.

Suhteellinen osuus (31.5.2023)

Suhteellinen tarkastelu on usein hyödyllistä ja välttämätöntäkin. Suhteellisten osuuksien vertailu voi kuitenkin johtaa harhaan, jos tarkastelussa on hyvin erikokoisia joukkoja. Mitä pienempiä joukkoja tarkastellaan, sitä suuremman roolin satunnaisvaihtelu ottaa.

Kuvan esimerkin kaltainen asuinalueiden paremmuusjärjestykseen laittaminen ei myöskään kerro paljoakaan alueen asukkaista, sillä rikoksia eivät välttämättä tee asukkaat itse. Tyypillisesti pahoinpitelyjä tapahtuu siellä, missä ihmisiä liikkuu – erityisesti päihtyneenä ja yöaikaan. Tästä syystä kaupunkien keskustat nousevat vertailuissa useimmiten kärkisijoille.

Kuvitteellinen pylväskuvio Suomen väkivaltaisimmista kaupunginosista. Esimerkissä Perähuhta-niminen kaupunginosa valikoituu Suomen väkivaltaisimmaksi alueeksi, koska alueella on vain hyvin vähän asukkaita. Muut tarkastellut kaupunginosat ovat selvästi suuremmat Keski-Lahti, Tampere Keskus ja Helsinki Kamppi. Kuvassa oleva teksti: Suhteellinen osuus voi johtaa harhaan, jos tarkastelussa on hyvin erisuuruisia joukkoja. Sama ongelma koskee muutosprosentin laskemista: jos havaintoarvoja on vähän, muutosprosentti voi kasvaa suureksi, vaikka todellinen muutos olisi pieni. Esimerkissä kuvitteellinen 40 asukkaan Perähuhta valikoituu suhteellisen osuuden perusteella Suomen väkivaltaisimmaksi kaupunginosaksi, vaikka alueella on kirjattu vain kolme pahoinpitelyä.

Katkaistun akselin temppu (24.5.2023)

Jos tilastokuvion asteikko ei ala nollasta, muutos tai esimerkiksi ominaisuuksien ero näyttää paljon todellista suuremmalta. Kuvassa olevassa esimerkkikuviossa asteikko alkaa arvosta 26,4 (metriä). Tällöin jarrutusmatkan pituus rengasmerkillä 4 näyttää yli kolminkertaiselta verrattuna rengasmerkkiin 1. Asteikon arvoista kuitenkin huomaa, että todellisuudessa eroa vain metri.

Esimerkkikuva katkaistun akselin vaikutuksesta. Kuvassa verrataan jarrutusmatkaa eri rengasmerkeillä. Akseli ei ala nollasta, jolloin jarrutusmatka rengasmerkillä 4 näyttää jopa kolminkertaiselta verrattuna rengasmerkkiin 1. Todellisuudessa jarrutusmatkojen ero on vain metri.