Väestö ja perheet
Sivulle on koottu tietoa naisista ja miehistä Suomen väestössä ja perheissä.
Lisää väestö- ja perhetilastoja sukupuolen mukaan:
- Väestö-aihealueen tilastosivut
- StatFin-tietokantataulukot
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot
- Väestöntutkimuslaitoksen tilastot
Naiset ja miehet väestössä
Väestörakenne kuvaa koko Suomen väestöä iän ja sukupuolen mukaan. Poikalapsia syntyy Suomessa enemmän kuin tyttölapsia, mutta vanhemmissa ikäluokissa naisten määrä ohittaa miesten määrän – miesten naisia suuremman kuolleisuuden vuoksi.
Naiset ja miehet perheissä
Kaiken kaikkiaan naiset asuvat miehiä useammin yksin, mutta yksin asuminen vaihtelee naisten ja miesten elinkaarella eri tavoin.
Yksin eläviä naisia on selvästi miehiä enemmän jo siitäkin syystä, että naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Miehillä yksin asuminen on yleisempää kuin naisilla yli 20-vuotiaista yli 50-vuotiaisiin. Tämän jälkeen yksin asuminen on yleisempää naisilla. Esimerkiksi yli 80-vuotiaista naisista yli puolet asuu yksin.
Äidin ja lasten muodostamia perheitä on enemmän kuin isän ja lasten muodostamia perheitä.
Poikia ja miehiä on lapsen asemassa enemmän kuin tyttöjä ja naisia, sillä nuoret miehet muuttavat nuoria naisia myöhemmin pois kotoa. Lapseksi tässä katsotaan kaikki vanhempiensa kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset tai ottolapset iästä riippumatta.
Syntyvyys
Arvio naisten elinaikanaan synnyttämästä lasten määrästä ilmaistaan kokonaishedelmällisyysluvulla, joka kuvaa syntyvyyttä. Syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden. Koko 2010-luvun syntyvyys oli laskussa. Vuonna 2021 syntyvyys kasvoi hieman, mutta vuonna 2022 kokonaishedelmällisyysluku laski jälleen, ollen 1,32 ja matalin sitten vuonna 1776 alkaneen tilastoinnin. Syntyvyyden laskun myötä myös perhekoko on pienentynyt.
Päivitetty 22.12.2023