Valta ja päätöksenteko
Sivulle on koottu tilastotietoja naisista ja miehistä johtajina ja päätöksentekijöinä.
Naiset ja miehet vaaleissa
Suomessa toteutettiin ensimmäisenä maailmassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus eduskuntavaaleissa 1907. Naisten edustus eduskunnassa on vuosikymmenten kuluessa noussut, muttei toistaiseksi ole yltänyt 50 prosenttiin edustajista.
Sekä eduskunta- että kuntavaaleissa naisten ääniosuus ja osuus ehdokkaista ja valituista on viime vuosikymmeninä pääasiassa kasvanut, vaikkakin kehitys on ollut ajoittain hidasta. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa naisia oli ehdokkaista 1 039 (43 %) ja valituista 92 (46 %).
Europarlamenttivaaleissa naisten osuus valituista on pysynyt 40 prosentin tuntumassa.
Tammikuussa 2022 Suomessa pidettiin ensimmäiset aluevaalit. Aluevaalien ehdokkaista 5 778 (54,6 %) oli naisia. Vaaleissa valittiin aluevaltuutetuiksi 735 naista, mikä oli 53,3 prosenttia kaikista valituista. Naisehdokkaat saivat vaaleissa 51,6 prosenttia hyväksytyistä äänistä. Naisten äänestysprosentti oli 50,1 % ja miesten 44,8 %.
Lisätietoja naisista ja miehistä äänestäjinä, ehdokkaina ja valittuina löytyy vaalitilastojen kotisivuilta.
Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa 1954-2023, %
Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestys% 2023: naiset 72,9 ja miehet 71,0.
Lähde: Vaalitilastot, Tilastokeskus
Naisten osuudet ehdokkaista, äänistä ja valituista kuntavaaleissa 1956-2021, %
Suomessa asuvien Suomen kansalaisten ja äänioikeutetuttujen ulkomaiden kansalaisten äänestys% 2021: naiset 56,5 ja miehet 53,6.
Lähde: Vaalitilastot, Tilastokeskus
Naisten osuudet ehdokkaista, äänistä ja valituista Europarlamenttivaaleissa 1996-2019, %
Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestys% 2019: naiset 43,4 ja miehet 42,0.
Lähde: Vaalitilastot, Tilastokeskus
Naiset ja miehet yritysten ylimmässä johdossa
Naisten ja miesten edustusta johtotehtävissä voi seurata alla olevista Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen johtajuustiedoista, joissa tarkastellaan pörssiyhtiöiden, listaamattomien yhtiöiden, valtio- sekä kuntaomisteisten yhtiöiden ylintä johtoa.
Ylimmällä johdolla viitataan tässä hallituksen jäseniin, hallituksen puheenjohtajiin ja toimitusjohtajiin.
Pörssiyhtiöiden johto
Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä oli 28,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa. Naisten osuus hallitusjäsenistä oli keskimäärin sitä suurempi, mitä suuremmasta yhtiöstä oli kyse. Naisia oli hallituksissa selvästi enemmän vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2007, jolloin naisten osuus oli vain 11,8 prosenttia. Kasvu on kuitenkin ollut viime vuosina suhteellisen hidasta.
Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä seurantavuosina, %
Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy; Patentti- ja rekisterihallitus
Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä yhtiön markkina-arvon mukaan seurantavuosina, %
| 2007 | 2012 | 2013 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 11,8 | 21,4 | 22,8 | 22,5 | 24,6 | 27,2 | 28,7 |
| Suuret pörssiyhtiöt | 18,8 | 27,1 | 28,8 | 28,3 | 29,3 | 32,6 | 34,0 |
| Keskisuuret pörssiyhtiöt | 7,5 | 22,4 | 23,6 | 24,2 | 27,3 | 27,8 | 28,5 |
| Pienet pörssiyhtiöt | 7,4 | 16,4 | 17,4 | 17,5 | 18,8 | 21,7 | 24,1 |
Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy; Patentti- ja rekisterihallitus
Pörssiyhtiöiden hallituksissa toimi vuoden 2018 lopussa kuusi naispuheenjohtajaa.
Vuoden 2018 lopussa 132 pörssiyhtiössä oli yhteensä kymmenen naistoimitusjohtajaa, mikä vastasi 7,5 prosenttia kaikista toimitusjohtajista.
Myös Keskuskauppakamari kerää ja julkaisee tietoja naisten ja miesten edustuksesta pörssiyhtiöiden johdossa.
Listaamattomien yhtiöiden johto
Naisten osuus suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallituksissa oli yhteensä 19,2 prosenttia ja hallitusten puheenjohtajista 11,0 prosenttia vuoden 2018 lopussa.
Naisten osuus suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenistä seurantavuosina, %
1 100 suurinta listaamatonta yhtiötä liikevaihdon mukaan. Joukosta on poistettu mm. yhtiöt, joissa palkansaajia on alle 10.
2 150 suurinta listaamatonta yhtiötä liikevaihdon mukaan. Joukosta on poistettu mm. yhtiöt, joissa palkansaajia on alle 10.
3 150 suurinta listaamatonta yhtiötä on rajattu liikevaihdon sijaan henkilöstön lukumäärän mukaan.
4 250 suurinta listaamatonta yhtiötä henkilöstön lukumäärän mukaan.
5 500 suurinta yli 250 hlö työllistävää listaamatonta yhtiötä liikevaihdon mukaan.
Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy; Patentti- ja rekisterihallitus
Listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajista puolestaan 12,9 prosenttia oli naisia vuonna 2018.
Valtio-omisteisten yhtiöiden johto
Valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusjäsenistä yhteensä 41,2 prosenttia oli naisia vuoden 2018 lopussa. Naisten osuus oli suurin valtion kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa ja pienin valtion vähemmistöomisteisissa listaamattomissa yhtiöissä.
Naisten osuus hallitusjäsenistä on kasvanut vuodesta 2007, jolloin naisten osuus jäi 31,2 prosenttiin.
Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa seurantavuosina, %
Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy; Patentti- ja rekisterihallitus
Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa valtion omistusosuuden mukaan seurantavuosina, %
| 2007 | 2012 | 2013 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 31,2 | 38,6 | 39,4 | 38,4 | 38,5 | 40,0 | 41,2 |
| Valtion kokonaan omistama | 39,0 | 48,1 | 47,8 | 44,8 | 44,0 | 45,6 | 46,2 |
| Enemmistö, listaamaton | 35,5 | 34,9 | 34,9 | 38,3 | 36,2 | 37,3 | 36,2 |
| Vähemmistö, listaamaton | 18,5 | 29,4 | 32,8 | 34,3 | 31,4 | 29,0 | 35,7 |
| Enemmistö, pörssi | 34,8 | 42,9 | 42,9 | 40,9 | 40,9 | 40,9 | 37,5 |
| Vähemmistö, pörssi | 25,0 | 27,8 | 30,7 | 26,6 | 29,4 | 31,8 | 35,5 |
Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy; Patentti- ja rekisterihallitus
Vuonna 2018 hallituksen puheenjohtajista naisten osuus oli 20,3 prosenttia.
Valtio-omisteisia yhtiöitä oli 64, joista kymmenessä oli naistoimitusjohtaja (osuus 15,6 %).
Kuntaomisteisten yhtiöiden johto
Tilastokeskus toteutti sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n tilaaman selvityksen naisten ja miesten edustuksesta kuntaomisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa keväällä 2017. Raportti 1716:sta kuntaomisteisesta yhtiöstä käsitteli vuoden 2015 tilannetta.
Vuonna 2015 naisia oli kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallitusjäsenistä 34 prosenttia, puheenjohtajista 16 prosenttia ja toimitusjohtajista 23,6 prosenttia. Osuudet koskevat yhtiöitä, joissa on vähintään yksi työntekijä. Noin 10 prosentissa tutkittujen yritysten hallituksista ei ollut ollenkaan naisjäseniä.
Naisten osuus kuntaomisteisten osakeyhtiöiden johdossa 2015 (yhtiöt, joissa henkilökuntaa vähintään 1 htv), %
Lähde: Keski-Petäjä & Katainen 2017.
Lisätietoja:
Keskuskauppakamari kerää ja julkaisee Naisjohtajat-selvityksissään tietoja naisten ja miesten edustuksesta pörssiyhtiöiden johdossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hankkeessa (2013–2015) tuotettiin tilastoselvitys naisten ja miesten edustuksesta yritysten ylimmässä johdossa. TASURI-hanketta seurannut valtionvarainministeriön koordinoima johtajuustilastointiverkosto jatkaa johtajuustilastoinnin kehittämistä. Verkostossa on edustettuna Tilastokeskuksen ja valtiovarainministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Tasa-arvotiedon keskus, Keskuskauppakamari, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Johtotehtävät ja uralla eteneminen
Naiset ja miehet johtotehtävissä
Naiset toimivat miehiä harvemmin johtajina suurimmalla osalla sektoreista.
Naisia on selvä enemmistö lasten- ja vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon johtajista sekä henkilöstöjohtajista. Myös terveydenhuollon johtajina naisia on miehiä enemmän.
Muilla aloilla miehiä on johtajina enemmän kuin naisia. Miehillä on oli yli 80 prosenttia johtajapaikoista tieto- ja viestintätekniikan, teollisuuden tuotannon, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla.
Johtajatarkastelut pohjautuvat tässä vuoden 2010 Ammattiluokituksen luokkaan ”1 Johtajat”.
Naiset ja miehet esimiehinä
Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan miespalkansaajista 46 prosenttia ilmoitti, että heidän työhönsä kuuluu esimiestehtäviä. Naisista näin kertoi 36 prosenttia. Molemmilla osuus laski vuonna 2013 aiemmista vuosista, mutta nousi taas vuonna 2018.
Miehillä on selvästi useammin alaisia kuin naisilla eli he toimivat useammin hallinnollisina esimiehinä. Työnjohdollisissa tehtävissä ilman alaisia toimiminen on kuitenkin yhtä yleistä miehille ja naisille.
Työhön kuuluu esimiestehtäviä 1984, 1990, 1997, 2003, 2008, 2013 ja 2018 %
Lähde: Työolotutkimus, Tilastokeskus
Naisten ja miesten koetut etenemismahdollisuudet
Miehistä 16 prosenttia koki vuonna 2018, että heidän etenemismahdollisuutensa työssä olivat hyvät. Naisista näin koki 12 prosenttia. Hyviksi etenemismahdollisuutensa arvioi vuonna 2018 samanlainen osuus miehistä kuin aiempina vuosina. Naisilla osuus laski vuodesta 2013 vuoteen 2018.
Työolotutkimuksen mukaan harva naisista ja miehistä piti uralla etenemistä erittäin tärkeänä, mutta naiset pitivät omassa työssä kehittymistä useammin erittäin tärkeänä kuin miehet.
Etenemismahdollisuudet työssä, "hyvät mahdollisuudet"-vastaukset, 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008, 2013 ja 2018 %
Lähde: Työolotutkimus, Tilastokeskus
Päivitetty 22.12.2023