Julkaistu: 13.9.2003
Palvelujen ulkomaankauppa Suomessa vielä vähäistä
- Artikkelin pitempi versio ja siihen liittyvä aineisto: Palvelujen ulkomaankauppa Suomessa vielä vähäistä
Eija Pohjansaari ja Leena Storgårds
Tavarakaupalla on edelleen palvelujen kauppaa suurempi merkitys Suomen ulkomaankaupassa. Myös verrattaessa Suomen palveluvientiä ja -tuontia monen eurooppalaisen maan palvelujen ulkomaankauppaan, on palvelujen merkitys Suomen kansainvälisessä kaupankäynnissä pieni. Palvelujen ulkomaankauppa on Suomessa kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti, vaikkakin sen suhteellinen osuus ulkomaankaupasta on pienentynyt.
Suomen palveluvienti ja -tuonti on määrällisesti hyvin pientä verrattuna samankokoisten eurooppalaisten maiden palvelujen ulkomaankauppaan. Toisaalta Suomessa palveluvienti muodostaa 5 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun vastaava suhde Japanilla on vain prosentin luokkaa ja Saksallakin 5 prosentin luokkaa. Ruotsissa ja Norjassa palvelujen ulkomaankauppa on yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomen palvelujen ulkomaankaupan tärkeimmät kauppakumppanit
Suomen tärkeimmät kauppakumppanit palvelujen ulkomaankaupassa ovat Euroopan unioni, johon suuntautuu 48 prosenttia Suomen palveluviennistä, sekä Yhdysvallat (17%) ja Venäjä (10%). Palvelujen tuonnissa rakenne on samanlainen. Tärkeimmät Suomen kauppakumppanit EU-alueella ovat viennissä Ruotsi (20% palvelujen kokonaisviennistä), Iso-Britannia ja Saksa sekä vastaavasti tuonnissa Iso-Britannia (12% palvelujen kokonaistuonnista), Ruotsi ja Saksa.
Suomen palvelujen ulkomaankaupan erityispiirteenä on Venäjän rooli, joka on meillä merkittävämpi kuin muissa EU:n maissa. Tämä johtuu osittain Suomen pitkästä idänkauppahistoriasta. Viiden tärkeimmän kauppakumppanin joukkoon Venäjä pääsee EU-alueella vain Suomessa. EU:n laajeneminen Itä-Euroopan maihin tulee kuitenkin tulevaisuudessa kasvattamaan Venäjän merkitystä EU:n palvelujen ulkomaankaupassa.
Palvelujen osuus Suomen ulkomaankaupassa
Palvelujen suhteellinen merkitys Suomen ulkomaankaupassa on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämä johtuu tavarakaupan voimakkaammasta kasvusta. Vuosina 1992-2001 palveluvienti kasvoi 92 prosenttia ja palvelujen tuonti lähes 60 prosenttia. Kasvua ei voida pitää vähäisenä, mutta koska samana ajanjaksona tavaravienti kasvoi 164 prosenttia ja -tuonti 122 prosenttia, on palvelujen ulkomaankaupan suhteellinen osuus koko ulkomaankaupasta laskenut. Palvelujen viennin osuus oli vuotta 2001 koskevien ennakkotietojen mukaan noin 12 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ja palvelujen tuonnin osuus oli noin 21 prosenttia kokonaistuonnista. Voidaan kuitenkin arvioida, että todellisuudessa osuudet ovat hieman suurempia, sillä tavaroiden mukana myydään usein myös palveluja ja näiden osuutta kokonaiskauppahinnasta ei ole välttämättä helppo erottaa.
Suomen ulkomaankaupan rakenne, 1992-2001*, miljardia euroa
Palvelujen ulkomaankauppa ja bruttokansantuote eräissä OECD-maissa vuonna 2000, miljardia dollaria ja vienti/BKT %
| maa / alue | vienti mrd usd |
tuonti mrd usd |
palvelutase+ ylijäämäinen - alijäämäinen |
BKT mrd usd |
vienti/BKT % |
| Euroopan Unioni | 614 | 606 | 8 | 7 866 | 8 % |
| USA | 293 | 218 | 76 | 9 810 | 3 % |
| Iso-Britannia | 117 | 96 | 21 | 1 430 | 8 % |
| Saksa | 86 | 137 | -51 | 1 866 | 5 % |
| Ranska | 82 | 62 | 19 | 1 305 | 6 % |
| Japani | 69 | 117 | -48 | 4 765 | 1 % |
| Italia | 56 | 56 | 0 | 1 073 | 5 % |
| Alankomaat | 54 | 53 | 1 | 370 | 15 % |
| Espanja | 54 | 31 | 22 | 561 | 10 % |
| Belgia-Luxembourg | 44 | 39 | 5 | 248 | 18 % |
| Kanada | 38 | 43 | -5 | 707 | 5 % |
| Itävalta | 30 | 29 | 1 | 189 | 16 % |
| Ruotsi | 20 | 23 | -3 | 229 | 9 % |
| Kreikka | 19 | 11 | 8 | 113 | 17 % |
| Tanska | 21 | 18 | 2 | 160 | 13 % |
| Norja | 15 | 15 | 0 | 162 | 9 % |
| Portugali | 8 | 7 | 2 | 106 | 8 % |
| Suomi | 6 | 8 | -2 | 121 | 5 % |
| Lähde: OECD Statistics on International Trade in Services: Partner Country Data and Summary Analysis. 1999-2000. BKT-tiedot OECD:n internet-sivuilta osoitteesta: http://www.oecd.org/EN/document/0,,EN-document-20-nodirectorate-no-1-9066-20,00.html#title1 . | |||||
Suomen palveluviennin erityispiirteitä
Suomen palvelujen ulkomaankaupasta vuonna 2001 on saatavilla ennakkoluvut, joita voidaan vertailla vuoden 2000 virallisiin lukuihin. Vuoden 2001 palvelujen viennin merkittävin erä on näiden ennakkolukujen perusteella rojalti- ja lisenssimaksut, joiden osuus kokonaispalveluviennistä on noin 24 prosenttia. Vertailtuna edelliseen vuoteen rojalti- ja lisenssituloja saavien yritysten määrä on hieman kasvanut. Seuraavaksi tärkein palveluvientierä Suomelle on rakennuspalvelut, joiden osuus kokonaispalveluviennistä on noin 15 prosenttia. Tulos ei ole yllättävä, koska rakennusosaaminen on Suomessa perinteisesti hyvin korkeatasoista. Rakennuspalveluissa Suomi on selkeästi nettoviejä: rakennuspalvelujen vienti on 18-kertainen tuontiin nähden. Suomi vie rakennuspalveluja eniten Venäjälle, jonka osuus rakennuspalvelujen bruttoviennistä on 36 prosenttia. Korkean teknologian osaamista edellyttävät palvelut ovat myös merkittävässä asemassa Suomen palvelujen kokonaisviennissä. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen sekä arkkitehti-, insinööri- ja muiden teknisten palvelujen yhteenlaskettu osuus viennistä on noin 15 prosenttia. Merkittäviin palveluvientitulojen lähteisiin luetaan myös tietotekniikka- ja informaatiopalvelut, joiden osuus on noin 11 prosenttia Suomen kokonaispalveluviennistä. Tästä huolimatta Suomi on edelleen tietotekniikka- ja informaatiopalvelujen nettotuoja, joskin alijäämä näyttää pienenevän.
Kirjoittajat toimivat Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä Eija Pohjansaari yliaktuaarina ja Leena Storgårds tilastopäällikkönä.
Palvelujen ulkomaankaupan tilastot kehittyvät
Päivitetty 13.9.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi