Julkaistu: 13.12.2001
Ennustaminen näyttää vaikealta - ainakin seuraavan vuoden inflaation
Ilkka Lehtinen
Viime vuoden syksyllä valtiovarainministeriö (VM) ennusti vuoden 2001 keskimääräiseksi inflaatioksi eli kuluttajahintojen vuosinousuksi 1,8 prosenttia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ennuste oli 2,0 prosenttia ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)
2,5 prosenttia. Suomen Pankki ennusti 2,9 prosentin hintojen nousua (taulukko 1).
Euroopan keskuspankki ennusti alenevaa inflaatiota, mutta varoitti edelleen vuoden 2000 öljyn hinnannousun aiheuttamista jälkivaikutuksista ja varsinkin psykologisista inflaatio-odotuksista.
Vuoden 2001 keskimääräiseksi hintojen nousuksi näyttää tulevan 2,6 prosenttia. Osuiko Suomen Pankin ennuste lähelle oikeaa väärin perustein ja menikö VM:n ennuste vikaan oikein perustein?
Taulukko 1. Talousennusteita vuoden 2000 joulukuulta, prosenttimuutos 2000-2001
| Suomen Pankki | VM | ETLA | PTT | PT | AKTIA | VM:n ennuste 8.11.2001 | |
| Inflaatio | 2,9 | 1,8 | 2,0 | 2,5 | 2,5 | 2,8 | 2,7 |
| Bkt | 4,9 | 4,2 | 4,5 | 4,0 | 4,0 | 4,3 | 0,6 |
Öljy ja euro pohjana
Valtiovarainministeriön syksyn 2000 ennusteen pohjana oli näkemys siitä, että öljyn maailmanmarkkinahinta lähtee laskuun ja euro vahvistuu samaan aikaan suhteessa dollariin. Tämän seurauksena Euroopan keskuspankki voisi alentaa ohjauskorkoaan ja nämä kaikki toimet yhdessä alentaisivat tuonti-inflaatiota. Valtiovarainministeriön ennusteen lähtökohta oli myös se, että maahan saadaan aikaan kilpailukykyä ylläpitävä laaja maltillinen tuloratkaisu. Nämä kaikki oletukset antoivat hyvän pohjan vajaan kahden prosentin inflaatioennusteelle.
Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kehitys oli odotusten mukainen vuoden 2001 tammikuuhun asti. VM:n ennusteen oletuksena oli, että raakaöljyn tynnyrihinta laskee 35 dollarista noin 25 dollariin. Tämä olisi vaikuttanut inflaatioon nopeasti bensiinin ja polttoöljyn hintojen laskun kautta ja myöhemmin öljytuotteiden välillisten hintavaikutusten kautta.
Öljyn hinta laski vuodenvaihteessa 24 dollariin ja bensiinilitran hinta aleni Suomessa 6,3 markan tuntumaan. Jos öljytuotteiden hinnat ja dollarin kurssi olisivat pysyneet tammikuun tasolla, olisi vuoden 2001 keskimääräinen hintojen nousu päätynyt 2,2 prosenttiin.
Bensiini sekoitti
Keväällä alkanut, spekulatiivisiin syihin perustunut, bensiinin hinnannousu sekoitti ennusteet. Keväällä markkinoille levisi huhu Yhdysvaltojen bensavarastojen niukkuudesta ja raakaöljyn jalostuskapasiteetin riittämättömyydestä. Nämä huhut yhdessä edelliskesän kokemuksista nostivat bensiinin maailmanmarkkinahinnan huipputasolle. Kesän aikana huhut osoittautuivat vääriksi ja bensiinin hinta lähti laskuun. Syksyn 2001 öljyn ja bensiinin hinnanlasku ei ennätä alentaa vuoden 2001 inflaatiota kovinkaan paljon. Sillä on merkitystä lähinnä vuoden 2002 hintakehitykseen. Myös muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lasku syksyllä 2001 vaikuttaa pääosin vasta vuoden 2002 hintakehitykseen.
Valuuttakurssien muutokset eli käytännössä euron ja dollarin välinen kurssimuutos heiluttaa myös kuluttajahintoja. Suurin osa EU-maiden ekonomisteista ennusti viime syksyllä, että euro vahvistuu voimakkaasti seuraavan vuoden aikana suhteessa dollariin. Deutsche Bankin ennusteen mukaan vuoden 2001 syksyllä Suomen markan ja dollarin vaihtokurssi olisi pitänyt olla 5,77 markkaa.
Tammikuussa 2001 vaihtokurssi kävi jo 6,2 markassa, mutta heikkeni kesän alussa taas edellisvuoden tapaan seitsemän markan tuntumaan. Syksyllä 2001 hieman vahvistunut euro ei ole vielä laskenut tuontihintoja.
Euroopan korot laskeneet hitaammin
Korkotason kehitys Suomessa riippuu lähes täysin Euroopan keskuspankin toimista sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellisesta kehityksestä. Yhdysvaltojen keskuspankki reagoi voimakkaasti vuoden 2001 alkupuolella alkaneeseen talouden taantumaan laskemalla ohjauskorkoaan useaan otteeseen. Euroopan keskuspankki ei ole laskenut korkoja samaan tahtiin, ja tällä hetkellä ohjauskorko on Yhdysvalloissa selvästi alhaisempi kuin Euroopassa. Kaksi vuotta sitten tilanne oli päinvastainen (kuvio 1). Vuoden euriborkorko on kuitenkin laskenut vuoden 2000 marraskuusta vuoden 2001 marraskuuhun noin 5 prosentista noin 3 prosenttiin. Tämä on selvästi hillinnyt hintojen nousua myös Suomessa.
Kuvio 1. Euron ja dollarin suhde sekä USA:n ja Ekp:n ohjauskorkojen suhde 12/98-11/01
Korkojen nopeampaa laskua odoteltiin ennusteissa jo keväälle 2001, mutta todellinen lasku näyttää ajoittuvan syksyyn 2001. Suomessa pankkien omiin primekorkoihin sidottujen asuntolainojen korot ovat laskeneet selvästi hitaammin kuin markkinakorot.
Viime vuoden lopulla sovittu maltillinen työmarkkinaratkaisu tuki hyvin VM:n inflaatioennustetta ja antoi hyvät edellytykset alenevalle hintakehitykselle. Valtion ja kuntien tariffit ovat pysyneet tänä vuonna oletetulla tasolla, ja niiden hintoja nostava vaikutus on ollut odotetun suuruinen.
Ruoka kallistunut
Kilpailutilanteella on tärkeä merkitys kuluttajahintojen kehitykselle. Suomen liityttyä Euroopan unioniin elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat 11 prosenttia. Suhteessa koko kuluttajahintaindeksin kehitykseen elintarvikkeiden hinnat olivat vuoden 2000 joulukuussa edelleen samalla tasolla kuin vuoden 1996 lopulla.
Vuoden 2001 alussa Euroopassa ilmenneet eläintautitapaukset sekä Suomen sisäisessä kilpailutilanteessa tapahtuneet muutokset nostivat elintarvikkeiden hintoja odotettua selvästi enemmän. Tällä hetkellä Euroopassa kaikki maat luottavat vain omiin elintarvikkeisiinsa ja tuonnin "potentiaalinen" kilpailuasetelma on käytännöllisesti katsoen kadonnut. Tämä on antanut mahdollisuuden nostaa hintoja koko elintarvikeketjussa. Lisäksi Suomessa tapahtuneet meijeri- ja liha-alan fuusiot ja konkurssit ovat heikentäneet alan kilpailutilannetta ja nostaneet hintoja. Tämän voi hyvin havaita myös elintarvikealan pörssiyhtiöiden viimeisistä välitilinpäätöksistä.
Elintarvikkeiden hinnat nousivat lokakuussa vuositasolla 6,1 prosenttia, kun muiden kuin elintarvikkeiden hintojen nousu jäi 1,3 prosenttiin. Kokonaisinflaatio oli lokakuussa 1,9 prosenttia (taulukko 2).
Taulukko 2. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos heinäkuussa 2000 ja lokakuussa 2001 osatekijöittäin
| Vuosimuutoksen osatekijät, prosenttiyksikköä | ||
| 7/2000 | 10/2001 | |
| Kokonaisindeksi | 3,7 | 1,9 |
| Elintarvikkeet ja juomat | 0,1 | 0,8 |
| Alkoholijuomat ja tupakka | 0,3 | 0,1 |
| Asuminen yhteensä | 1,1 | 0,4 |
| - Vuokrat | 0,2 | 0,3 |
| - Asuntojen hinnat (poistot) | 0,3 | -0,2 |
| - Asuntolainojen korot | 0,4 | 0 |
| - Hoitovastikkeet ja muut kulut | 0,2 | 0,2 |
| - Sähkö | 0 | 0,1 |
| Polttoaineet | 1,1 | -0,8 |
| Matkat | 0,2 | 0,3 |
| Valtion budjettipäätökset | 0,2 | 0,1 |
| Muut tavarat ja palvelut | 0,6 | 1 |
Kansainvälisissä vertailuissa käytettävän yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan Suomen inflaatio oli puoli prosenttiyksikköä suurempi. Viime keväästä lähtien Suomen inflaatio on ollut lähellä EU:n keskiarvoa (kuvio 2).
Yleinen taloudellinen kehitys eli bruttokansantuotteen muutos vaikuttaa inflaatioon kotitalouksien kysyntätilanteen kautta. Kysyntäinflaatio on ollut vuoden 2001 syksyyn asti oletusten mukainen.
Palveluiden ja vuokrien hinnat ovat jatkaneet keskimääräistä nopeampaa nousua. Palveluiden hinnat nousivat lokakuussa vuositasolla 2,3 ja vuokrat 4,1 prosenttia. Keväällä alkanut tuotannon kasvun pysähtyminen on hidastanut jo selvästi palveluiden hintakehitystä. Vuoden 2001 maaliskuussa palveluiden hintojen vuosinousu oli vielä 4,5 prosenttia.
Kuvio 2. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa ja koko EU:ssa, %
VM:n ennuste vaikutti realistiselta
Miten on mahdollista, että VM ennusti viime syksynä 1,8 ja Suomen pankki 2,9 prosentin hintojen nousua. Oliko Suomen Pankilla parempaa tietoa maailmantalouden ja kotimarkkinoiden kehityksestä kuin valtiovarainministeriöllä. VM julkisti ennusteensa alkusyksystä ja Suomen Pankki joulukuun ensimmäisenä päivänä.
Joulukuun alussa tulopoliittinen ratkaisu oli selvillä, öljyn tynnyrihinta oli tippunut 25 dollarin tasolle ja euro oli vahvistumassa. Nämä kaikki viittasivat siihen, että Euroopan keskuspankki ei enää nostaisi ohjauskorkoaan, päinvastoin tiedossa oli jo tuolloin korkojen aleneva suunta. Suomen Pankin 2,9 prosentin inflaatioennuste tuntuikin julkistamishetkellään uskomattomalta. Suomen Pankki tosin kertoi ennusteidensa perustuvan 31.10.2000 käytettävissä olleeseen tietoon.
Valtiovarainministeriön ennuste taas vaikutti realistiselta. Ennusteen romutti keväällä alkanut bensiinin hintojen nousu, euron arvon heikkona pysyminen suhteessa dollariin ja lopulta elintarvikkeiden hintojen odotettua selvästi suurempi nousu.
Viime joulukuussa tutkimuslaitokset ennustivat vuodelle 2001 bkt:n kasvuksi 4,0-4,9 prosenttia (taulukko 1). Todellinen kasvu jäänee alle prosenttiin. Kaiken kaikkiaan bkt:n ja hintakehityksen ennustaminen vaikutti vuosi sitten melko helpolta.
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön tilastojohtaja.
Bensiini kalliimpaa kesällä ja pääkaupunkiseudulla
Ensi vuonna alle 2 prosentin inflaatioon?
Päivitetty 13.12.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi