Nuoren työvoiman koulutustaso kohoaa ripeästi

Työmarkkinoille tulevien nuorten aikuisten koulutustaso nousee vauhdilla. Korkea-asteen suorittaneiden määrä pysyy kuitenkin ennallaan. Heikki Havén tarkastelee artikkelissaan 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutusrakennetta ja työvoiman tarjontaa 2000-luvun alkuvuosina.

Heikki Havén

Nuoret aikuiset ovat parhaiten koulutettu ikäryhmä työmarkkinoilla. Tämän 25-34-vuotiaiden "väestövuosikerran" tarkastelu antaa käsityksen seuraavien vuosikymmenten parhaassa työiässä olevien määrästä ja koulutusrakenteesta. Vanhempien ikäluokkien koulutusrakenne ei enää paljon muutu, mutta nyt vielä opiskelemassa olevien tai opiskelunsa aloittavien nuorempien ikäluokkien koulutustaso nousee.

Viime vuosikymmeninä työikään tulleiden määrä on laskenut. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat kuitenkin pitkälle koulutettuja ja antavat mahdollisuuden kehittää työelämää entistäkin vaativamman ja innovatiivisemman toiminnan toteuttamiseen.

Koulutussuunnittelulle ja koulutoimelle asetetaan samanaikaisesti entistä suurempia vaatimuksia. Pelkkä oikeaan osunut koulutoimen mitoitus ei vielä takaa haluttua työvoiman koulutusrakennetta, sillä koulunuorison toiveet ja koulutukseen hakeutuminen eivät aina käy yksiin yhteiskunnan asettamien tavoitteiden kanssa. Lisäksi on huomattava, että tilastot kertovat määrällisestä ekspansiosta, mutta eivät laadullisesta muutoksesta; kehittyykö myös tutkinnon suorittaneiden osaaminen nykypäivän vaatimusten mukaisesti.

Nuoren työvoiman tarjonta kääntyy kasvuun

Nuorista 25-34-vuotiaista aikuisista koostuvan työvoiman tarjonta oli vuonna 2003 noin 62 000 henkeä (10,5 %) pienempi kuin vuonna 1995. Vuonna 2003 tämän ikäistä nuorta työvoimaa oli reilut 530 000. Kuviossa 1 laatimani arvion mukaan työmarkkinoille tulevan työvoiman tarjonta kääntyy kasvuun kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen ja pysyttelee seuraavan 15 vuoden ajan reilussa 550 000:ssa eli keskimäärin noin 55 000:ssa yhtä ikäluokkaa kohti.

Kuvio 1. 25-34-vuotias väestö ja työvoiman tarjonta 1995-2025

Nuorten aktiivisuudessa on suuria eroja riippuen suoritetun tutkinnon tasosta. Mitä korkeampi koulutustaso on, sitä korkeampi on työvoimaosuus. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 90,6 prosenttia kuului työelämän piiriin vuonna 2003 ja peruskoulun varassa työmarkkinoille tulleista 72,5 prosenttia. Vain peruskoulun suorittaneiden työhön osallistumisen alhaisuus johtuu muihin koulutusryhmiin nähden huomattavasti suuremmasta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrästä (5,9 %) ja paljon korkeammasta työttömien osuudesta (17,6 %).

Harvaan asutuilla alueilla vähän nuorta työvoimaa

Pienissä maakunnissa 25-34-vuotiaiden väestöikäluokka supistui suhteellisesti eniten vuodesta 1995 vuoteen 2004. Kainuun ja Lapin maakunnissa nuorten aikuisten määrä väheni yli kolmanneksen kymmenessä vuodessa. Yli viidenneksen nuorista aikuisistaan menettivät Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Satakunta, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo (kuvio 2).

Kuvio 2. Nuorten aikuisten (25-34-v.) määrällinen muutos maakunnittain vuodesta 1995 vuoteen 2004

Vain väestöltään vahvoilla työssäkäyntialueilla nuoren hyvin koulutetun työvoiman tarjonta kasvaa väestön keskittymisen ansiosta. Nuorista aikuisista lähes 58 prosenttia asui Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2004. Keskittymistä tapahtuu myös maakuntien sisällä. Vaikka maakuntatasolla kaikissa maakunnissa nuorten määrä vähentyi, kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2004 nuorten aikuisten määrä esimerkiksi Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seutukunnissa ja sellaisissa Helsingin seutukunnan kunnissa kuin Espoo, Nurmijärvi, Kirkkonummi, Siuntio ja Tuusula.

On odotettavissa, että nuorten hyvin koulutettujen alueellinen keskittyminen jatkuu. Opintonsa päättäneet nuoret aikuiset muuttavat työn perässä suurille tiheästi asutuille alueille. Keskittyminen on sitä voimakkaampaa, mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse (ks. tarkemmin Tieto&trendit nro 1, Heikki Havén, Aluerakenne ja osaaminen keskittyvät).

Korkeakouluasteen työvoima kasvanut huimasti

Hyvin lyhyessä ajassa, vuodesta 1995 vuoteen 2003, nuorista aikuisista koostuva korkeakouluasteen työvoima kasvoi 75 prosenttia. Vuonna 2003 tämän koulutustason suorittaneita oli 26 prosenttia 25-34-vuotiaasta työvoimasta. Korkeakouluasteen tutkintoja ovat ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa suoritettavat tutkinnot.

Korkeakouluasteella nopeimmin kasvoivat terveys- ja sosiaalialan, kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan sekä palvelualan koulutuksen suorittaneiden määrä. Kasvu selittyy suurimmalta osalta uusista ammattikorkeakoulututkinnoista. Yliopistotason terveys- ja sosiaalialan sekä palvelualan koulutuksen tutkinnon suorittaneiden määrä pieneni ja vain kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan yliopistollisen tutkinnon suorittaneiden määrä työmarkkinoilla kasvoi. Korkeakouluasteella hitaimmin kasvoi tekniikan, maa- ja metsätalousalan sekä matemaattis-luonnontieteellisen koulutusalan tutkinnon suorittaneen työvoiman määrä 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä.

Vuonna 2003 nuorten työvoimasta 13 prosenttia oli vain peruskoulun varassa, vuoteen 1995 verrattuna peruskoulun varassa työmarkkinoille tulleiden määrä väheni 28 prosenttia. Työmarkkinoille näyttäisi jäävän aikaisempaa enemmän pelkästään ylioppilastutkinnon suorittaneita. Vuonna 2003 heitä oli 9,6 prosenttia nuoresta työvoimasta (ks. taulukko).

Nuorista aikuisista (25-34 v.) koostuvan työvoiman koulutustasorakenne 2003

Koulutusaste	2003	Rakenne	Työvoiman muutos 1995-2003
(Tilastokeskus, koulutusluokitus)		%	%
Vain peruskoulu	70 058	13,2	-28,1
Vain ylioppilastutkinto (3)	50 796	9,6	15,8
Ammattikoulututkinto (3)	193 549	36,5	-20,4
Opistoasteen tutkinto (5)	77 622	14,6	-39,8
Korkeakouluasteen tutkinto (6-8)	138 820	26,2	74,6
25-34 v. työvoima	530 845	100,0	-10,5

Ammattikoulutason koulutuksen saaneen nuoren työvoiman tarjonta vähentyi yli 20 prosenttia vuosien 1995-2003 välillä. Vuonna 2003 heitä oli 37 prosenttia nuoresta työvoimasta.

Ammattikoulutasolla väheni eniten tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden määrä, 31 000 henkeä (25 %). Myös palvelualojen (21 %) ja maa- ja metsätalousalan (25 %) tutkinnon suorittaneiden tarjonta supistui huomattavasti. Terveys- ja sosiaalialan koulutuksen suorittaneiden määrä väheni 4 prosenttia. Tietojenkäsittelyalan tutkinnon ammattikoulutasolla suorittaneiden määrä sen sijaan moninkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2003.

Opistoasteen tutkinnon suorittaneiden (teknikot, opistoasteen merkonomit, sairaanhoitajat jne.) määrän poikkeuksellisen suuri väheneminen nuorten aikuisten ikäryhmässä johtuu siitä, että opistoasteen koulutus lopetettiin 1990-luvun aikana ja nostettiin ammattikorkeakoulutasolle.

Arvioitaessa työvoiman tarjonnan riittävyyttä koulutusalan mukaan on huomattava, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneet eivät välttämättä kaikki työskentele sosiaali- ja terveystoimialoilla ja toisaalta sosiaali- ja terveysalalla käy työssä monien muiden alojen tutkinnon suorittaneita.

Työmarkkinoilla vähemmän nuoria naisia kuin miehiä

Nuoria 25-34-vuotiaita miehiä on työmarkkinoilla selvästi enemmän kuin naisia. Vuonna 2003 miesten työvoimaosuus (88,1 %) oli naisten osuutta (78,5 %) huomattavasti suurempi. Ero selittyy sillä, että naisista yli kolme kertaa enemmän kuin miehistä kuului pääasiallisen toiminnan Muut -ryhmään. Tähän ryhmään sisältyvät muiden muassa ne naiset, jotka ovat kotona hoitamassa pieniä lapsia. Naiset myös opiskelivat miehiä innokkaammin. Tämän elämänvaiheen jälkeen naiset siirtyvät työelämän piiriin ja työvoimaosuudet suurenevat.

Koulutusalat ovat voimakkaasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Kuviossa 3 on tarkasteltu nuorista aikuisista koostuvan työvoiman sukupuolijakaumaa koulutusalan mukaan. Vain matemaattis-luonnontieteellisen alan tutkinnon suorittanut työvoima on sukupuolijakaumaltaan tasa-ala eli mahtuu 40-60 prosentin välille. Naisvaltaisin koulutusala on sosiaali- ja terveysala, jonka suorittaneista oli miehiä vain 13 prosenttia vuonna 2003. Miesvaltaisin koulutusala on tekniikka, jossa vähemmistönä olevan naissukupuolen edustajia oli myös vain 13 prosenttia.

Nuorista aikuisista (25 - 34 v.) koostuvan työvoiman sukupuolijakauma koulutusalan mukaan 2003

Koulutustaso nousee - korkea-asteen suorittaneiden osuus pysyy ennallaan

Artikkelin perustiedot ovat Tilastokeskuksen työssäkäynti ja koulutustilastoista.

Heikki Havén on Tilastokeskuksesta eläkkeelle jäänyt koulutustilastojen kehittämispäällikkö.

Päivitetty 29.3.2006