Uutisia 2.9.2024
Kotitalouksien sähkönkulutus on laskussa – lisälämmönlähteillä aiempaa suurempi merkitys pientalojen lämmityksessä
Kotitalouksien suoraan käyttämän sähkön määrä pienentyi merkittävästi vuosina 2017–2023. Samaan aikaan uusien lämmönlähteiden merkitys näyttää kasvaneen.
Tiedot käyvät imi European Green Deal -hankkeen tuloksista, joita on tarkasteltu Tilastokeskuksen yliaktuaarin Virve Rouhiaisen Tieto&trendit-artikkelissa.
”Aleneva kulutuskehitys on nähtävissä myös Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen luvuissa vuodesta 2016 vuoteen 2022. Kulutustutkimuksen mukaan kotitalouksien sähkömenot laskivat kyseisellä aikavälillä 27 prosenttia,” Rouhiainen kertoo.
Rouhiaisen mukaan tuloksissa näkyy myös energiakriisi, joka koetteli suomalaisia vuosina 2022 ja 2023.
”Osa kulutuksen vähenemisestä on todennäköisesti seurausta kriisin aiheuttamista sähkönsäästötoimista.”
Hankkeessa tutkittiin kotitalouksien sähkönkulutusta myös rakennustyypeittäin ja lämmitystavan mukaan. Tuloksista käy ilmi, että suoralla sähköllä lämpenevissä omakotitaloissa sähkönkulutus on ollut viime vuosina oletettua pienempää. Rouhiaisen mukaan tästä voi päätellä, että lisälämmönlähteiden merkitys erityisesti juuri sähkölämmitteisissä pientaloissa on kasvanut.
”Esimerkiksi kulutustutkimukseen vastanneista omakotitalouksista kymmenen prosenttia ilmoitti talonsa päälämmönlähteeksi ilmalämpöpumput, vaikka Suomen oloissa ilmalämpöpumppua ei ole tavattu pitää pääasiallisena lämmitystapana.”
Rouhiaisen mukaan on mahdollista, että tällaisissa omakotitaloissa ilmalämpöpumput ovat tuottaneet valtaosan käytetystä lämmitysenergiasta, vaikka taloissa olisikin esimerkiksi suora sähkölämmitys.
Hankkeen tuloksissa asiantuntijan huomion kiinnitti myös maalämpötalojen verrattain korkea sähkönkulutus.
”Maalämpöä käyttävissä omakotitaloissa sähköä kului suurin piirtein saman verran kuin sähkölämmitteisissä taloissa, vaikka periaatteessa maalämmön energiatehokkuuden pitäisi olla ainakin kolminkertainen sähkölämmitykseen verrattuna.”
Rouhiainen antaa yllättävälle havainnolle kolme selitystä.
”Ensinnäkin sähkölämmitteisissä omakotitaloissa lisälämmönlähteitä kuten puuta ja ilmalämpöpumppuja käytetään mahdollisesti enemmän kuin maalämpötaloissa. Toiseksi maalämpötalot ovat uudempia kuin sähkölämmitteiset talot, ja uusissa taloissa on vanhoja useammin erillisiä lämmitettäviä piharakennuksia. Lisäksi eroja voi olla myös muissa tekijöissä, kuten asukasmäärässä ja sähköautojen yleisyydessä.”
Rakennuskantarekisteriin öljylämmitteisiksi merkittyjen pientalojen sähkökulutus osoittautui tarkastelussa selvästi suuremmaksi kuin kaukolämpöä käyttävien pientalojen. Rouhiaisen mukaan öljylämmittäjien ennakoitua suuremmat kulutusluvut kertovat siitä, että taloissa on siirrytty todellisuudessa maalämpöön tai johonkin muuhun lämpöpumppuratkaisuun.
”Tätä tulkintaa tukee etenkin se, että öljylämmitteiseksi merkityissä taloissa sähkönkulutus kasvaa erityisesti lämmityskaudella – samalla tavalla kuin niissä taloissa, joissa lämmitys perustuu joko kokonaan tai osittain sähköön.”
Rakennuskannan lämmitystapaa ja käytettyä lämmitysenergiaa koskevat tiedot jäävät muutosten yhteydessä usein päivittämättä rekisteriin. Rakennuskannan tietoja korjataankin otantatutkimusten pohjalta.
European Green Deal -hankkeen tulokset ovat alustavia, ja ne perustuvat sähkön datahubista saatuihin tietoihin ja niiden vertailuun aiempien tiedonkeruiden kanssa.
Tilastokeskus selvittää uusien aineistojen käyttöä rakennusten energiankulutuksen tilastoinnissa kahdessa Eurostatin pääosin rahoittamassa projektissa. Näistä ensimmäinen, asuinrakennusten energiankulutusta koskeva projekti valmistui keväällä, ja projektin loppuraportti toimitettiin Eurostatille.
Lisätietoa:
Yliaktuaari Virve Rouhiainen, etunimi.sukunimi@stat.fi