Tiedosta tulevaisuus -podcast: Tilastotiedon merkitys yhteiskunnassa
Tunnusmusiikki soi
Tero Kekki: Tietoa on nyky-yhteiskunnassa entistä enemmän ja helpommin tarjolla, mutta samaan aikaan liikkeellä on myös aiempaa enemmän väärää tietoa. Tilastotieto sinänsä ei äkkiseltään kuulosta kovinkaan seksikkäältä aiheelta, mutta se kätkee kuitenkin sisälleen paljon mielenkiintoisia havaintoja meistä ja meidän tavastamme elää. Miten tämä tieto saadaan kaikkien ulottuville niin, että se on mahdollisimman ymmärrettävää? Siitä me puhumme nyt.
Tunnusmusiikki soi
Tero Kekki: Tämä on tilastokeskuksen Tiedosta tulevaisuus -podcast, jossa puhutaan tiedon hausta, tilastoinnista ja tiedon visualisoinnista. Minä olen Tero Kekki, tervetuloa mukaan.
Tunnusmusiikki soi
Tero Kekki: Tilastokeskuksen Jukka Hoffrén, mihin tilastoja oikein tarvitaan?
Jukka Hoffrén: Tilastoja tarvitaan päätöksenteon tueksi. Eli tällä hetkellä elämme tietoyhteiskunnassa. Aikaisemmin tärkeitä oli työvoiman määrä ja pääoman määrä. Ne olivat tärkeimpiä tuotannon tekijöitä. Tietoyhteiskunnassa tieto ja tilastot on se merkittävin rakennusaine, jolla me luodaan vaurautta ja hyvinvointia tähän maahan. Se on tiivistetysti, mihin tilastoja tarvitaan.
Tero Kekki: Ja mitä nämä tilastot meille oikein kertovat?
Jukka Hoffrén: Tilastot kertovat yhteiskunnan eri ilmiöistä. Eli me ihmiset ollaan sosiaalisia eläimiä, voisi sanoa. Meille tärkeää on se yhteisö ja yhteisön menestys. Yksinään me ollaan kovin vähän, mutta kun me liitytään yhteen, yhteisöksi, sen jälkeen me ollaan huomattavasti voimakkaampia. Me pystytään tuottamaan itsellemme enemmän vaurautta, hyvinvointia. Ja tähän tarvitaan tietoa elämän eri aloilta. Eli siihen, että me pystytään käyttämään meidän resursseja entistä tehokkaammin ja luomaan sitä vaurautta ja hyvinvointia.
Tero Kekki: Eli tilastot ovat kovinkin tärkeitä yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta.
Jukka Hoffrén: Kyllä. Eli kaikki poliitikot, virkamiehet ja voisi sanoa, että oikeastaan kaikki akateemiset asiantuntijat käyttävät tänä päivänä tietoa. Myöskin oletetaan, että tavalliset kansalaiset ymmärtävät tietoa ja osaa käyttää sitä myöskin omalta osaltaan hyväksi. Esimerkiksi radiouutisissa on yleensä aina joku tilastouutinen. Eli katsotaan, että se tilastotieto on niin tärkeää meille kaikille, että sitä kerrotaan ihan jokaiselle kansalaiselle, ei pelkästään asiantuntijoille.
Tero Kekki: No tutkimuspäällikkönä miten sinä itse koet, kenelle sinä niitä tilastoja oikein teet? Päättäjille vai suurelle yleisölle?
Jukka Hoffrén: Me haluamme nähdä, että kaikille kansalaisille. Halutaan palvella sekä tavallisia kansalaisia että päättäjiä. Tokihan käyttö painottuu päätöksentekijöihin ja siellä varmaan niitä merkittävimpinä esimerkiksi hallitus tarvitsee tietoa, Europan unioni tarvitsee tietoa. Niiden kaikkien päätöksenteko perustuu tilastotietoihin ja siksi on hyvin tärkeää, että me kerätään tietoa oikein ja ne tiedot on relevantteja näiden erilaisten asioiden kannalta.
Tero Kekki: Millainen on suomalaisten tilastonlukutaito? Osaammeko me lukea noita tilastoja tai tulkita niitä?
Jukka Hoffrén: No tilastonlukutaito valitettavasti ei ole kovin hyvällä tolalla. Eli tilastojenlukutaitoa ei ole perinteisesti kouluissa opetettu eikä sitä ole juurikaan myöskään yliopistoissa opetettu. Ja se on kuitenkin tulevaisuudessa entistä tärkeämpi taito osata hyödyntää sitä tietoa. Puhutaan paljon tekoälystä. Tekoäly ei ole mitään ellei tekoäly pysty käyttämään hyväkseen tietoa, nimenomaan tilastotietoa. Ja siihen on suunniteltu näitä erilaisia tekoälysovelluksia.
Tero Kekki: No voisiko kuvitella että olisi aika järkevää taikka perusteltua, että meillä esimerkiksi lukiossa tilastolukutaito olisi ihan oppiaineena?
Jukka Hoffrén: Kyllä. Me olemme tilastoalalla tehneet esityksen jopa opetusministerille, että tilastoja pitäisi opettaa enemmän kouluissa ja pitäisi olla myöskin ylioppilastutkinnossa tilastonlukutaitoa mittaavia kysymyksiä.
Tero Kekki: No hyvä. Jos tilastoja lukee väärin niin onko siinä ikään kuin joku miina olemassa tai pelko, että välittyy väärää informaatiota jos tilastoja ei osata lukea oikein?
Jukka Hoffrén: No näinhän siinä käy. Eli sitten meille muodostuu vääränlaisia mielikuvia yhteiskunnasta ja erilaisista ilmiöistä. Ja kun mietitään minkälaisia lääkkeitä näihin ongelmiin ja haasteisiin haetaan, luultavasti valitaan sitten vääriä keinoja. Ja silloin menetetään meidän resursseja ja sitä hyvinvointia. Ja sen takia olisi hyvin tärkeää, että meillä olisi oikeanlainen kuva siitä, että mitä se tieto oikeastaan kertoo. Eli pitää tulkita myöskin se tilasto, ei pelkästään että se tuotetaan, vaan että kaikki käyttäjät osaa tulkita sitä tietoa oikealla tavalla.
Tero Kekki: Hyvä, sanoit sanan tulkinta. Onko mahdollista että tilastoja voidaan tulkita tarkoituksellisesti väärin?
Jukka Hoffrén: Sekin on mahdollista. Ja jotkut tekee jopa näin. Mutta yleensä tuollaisissa väärinymmärryksissä ja jopa tahallisessa väärinkäytössä on aika lyhyet jäljet. Niistä jää aika helposti kiinni. Aika nopeasti keskustelussa korjataan, että missä kohtaa on menty metsään. Sikäli se on ikävää keskustelun kannalta. Se voi viedä keskustelun hetkeksi ihan väärille urille, mutta täytyy luottaa siihen että yhteiskunnassa kansalaiset korjaa sitten väärin tulkittua tietoa.
Tero Kekki: Väärin tulkittu tieto mainittu. Onko sinulla siviilissä tapana korjata ihmisten vääriä tietoja ihan normaalissa sosiaalisessa keskustelussa?
Jukka Hoffrén: Tottakai (hymähdys). Täytyyhän kertoa jos ihan selkeästi huomaa, että joku on väärillä jäljillä. Ja tietysti on näin, että on ihmisiä, joilla on hyvin pinttynyt näkemys todellisuudesta. Ja he tarkastelevat monesti tilastoja ja faktoja omien silmälasiensa läpi ja eivät välttämättä edes sitten usko vaikka heille kertoisi miten asiat oikeasti ovat.
Tero Kekki: No tähän on pakko kysyä. Tiedän, että itse olet vanha toimittaja. Luetko aamun hesaria kuin piru raamattua ja etsit sieltä tilastollisia virheitä tai muita fake news -henkisiä artikkeleita?
Jukka Hoffrén: Itselläni tietyllä tavalla aamun lehden lukeminen on jäänyt. Valitettavasti kun huomaan näitä virheitä niin joka ainoassa aamun lehdessä oli juttu tai pari, jotka ei pitäneet kyllä paikkaansa. Se on vähän turhauttavaa aloittaa päivänsä katsomalla, että toimittajat ei ole ymmärtäneet oikein asiaa.
Tero Kekki: Tuleeko sitten pieni mielihyvä kun on taas bongannut virheen?
Jukka Hoffrén: Ei. Enemmänkin tulee surulliseksi siitä, että taaskaan ei ole ymmärretty asioita.
Tero Kekki: Tähän loppuun sanon sinulle kolme sanaa tai kolme lyhyttä lausetta ja kerro mitä niistä tulee sinulle välittömästi mieleen. Oletko valmis?
Jukka Hoffrén: Kyllä.
Tero Kekki: Fake news
Jukka Hoffrén: Siinä tulee juuri tämä väärin tulkitun tiedon tilanne, eli toimittajat helposti menee mukaan tähän ja välittää väärää tietoa. Voi olla, että joku poliitikko esimerkiksi tekee jonkun alkuperäisen tulkinnan ja toimittaja monistaa sen kertomalla sen jossain mediassa eteenpäin. Ja se on sellainen ilmiö, josta tietysti toivoisimme ettei sitä olisi varsinkaan tilastotietojen kohdalla, mutta valitettavasti tällaistakin tapahtuu.
Tero Kekki: Seuraavaksi tuttu sananparsi vale, emävale, tilasto.
Jukka Hoffrén: Siitä tulee lähinnä mieleen poliitikkojen taipumus nähdä tosiasioita, tilastoja, faktoja vähän niin kuin oman maailmankuvansa läpi. Tätä on oikeastaan käytetty leimaamiseen, että tilasto ei olisi muka oikeassa. Kyllä tilastot on oikeassa. Siihen voi luottaa, että tilastot on luotettavia. Se on enemmänkin tulkitsijan arvio siitä, että tilastoon ei voisi luottaa, koska se ei tue hänen omaa maailmankuvaansa. Tästä me halutaan eroon. Ei pitäisi lukkiutua mihinkään maailmankuvaan vaan olla avoin uusille ajatuksille ja faktoille siitä, miten asiat oikeasti ovat.
Tero Kekki: Ja sitten kolmantena tietotulva.
Jukka Hoffrén: No tietotulva on varmaan näitä tämän päivän uusia termejä. Tuntuu vähän siltä, että ehkä sitä tietoa nyt niin valtavasti lisää ei ole tullut, mutta sen tarjonta on lisääntynyt. Eli kaikki uudet, esimerkiksi sosiaalisen median, kanavat tarjoavat sitä tietoa meille ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Aikaisemmin se tieto piti enemmänkin etsiä ja se oli enemmän asiantuntijoiden käytössä. Nyt se on kaikkien saatavilla ja kaikkien tulkittavissa, joka sitten myöskin tarkoittaa sitä että tilastojenlukutaitoa pitäisi olla kaikilla kansalaisilla.
Tero Kekki: Kerropa vielä kuulijoille miksi sinun mielestäsi jokaisen suomalaisen koululaisen kannattaa ainakin harkita Tilasto-olympialaisiin osallistumista.
Jukka Hoffrén: Sanoisin, että jos ajattelette tulevaisuutta niin teistä kaikista, tai ainakin melkein kaikista, tulee tietotyöläisiä. Te tulette työskentelemään tiedon, tilastojen kanssa ja sen takia on hyvin tärkeää, että ymmärrätte jo tässä vaiheessa ,että mistä niissä on kysymys. Ja nämä tilastokilpailut johdattavat teidät tähän aihepiiriin ja niihin käytettyihin näkemyksiin, mitä tilastojen laadinnassa sovelletaan esimerkiksi Tilastokeskuksessa. Se on arvokasta tietoa. Oikeastaan kukaan muu ei tällä hetkellä sitä koulumaailmassa tarjoa kuin nämä kilpailut, eli sikäli tämä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä mukaan näkemään, että mistä tilastoissa on kyse ja mistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on kyse. Ja parhaassa tapauksessa jopa osallistumaan Euroopan tason loppukilpailuun.
Tero Kekki: Hyvä ja toivottavasti me nähdään myöskin suomalaisia tänäkin vuonna siellä finaalissa ja palkittujen joukossa. Kiitoksia tutkimuspäällikkö Jukka Hoffren.
Jukka Hoffrén: Kiitos
Tunnusmusiikki soi
Tero Kekki: Lokakuussa alkaa ilmoittautuminen neljänsiin Tilasto-olympialaisiin. Kyseessä on eurooppalainen tilastokilpailu, jonka järjestää EU:n tilastovirasto Eurostat.
Edellisen kerran yli 17 000 opiskelijaa osallistui kisoihin ja tänäkin vuonna mukana on 16 Euroopan maata. Kilpailu on tarkoitettu nuorille ja siihen voivat osallistua kaikki yläkoulussa, lukiossa tai toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret. Nyt on Suomen nuorilla mahdollisuus osoittaa, millaisista tilasto-osaajia meiltä löytyy.
Tunnusmusiikki soi
Päivitetty 20.10.2020