Uutisia 23.9.2013
Suomessa on tilastoitu 400 sateenkaariperhettä
Tilastojen pohjalta on mahdollista tarkastella vain sellaisia sateenkaariperheitä, joissa vanhemmat ovat rekisteröineet parisuhteensa. Merkittävä osa seksuaalivähemmistöjen perheistä jääkin perhetilastojen ulkopuolelle, kirjoittaa kehittämispäällikkö Kirsti Pohjanpää uusimmassa Hyvinvointikatsaus-lehdessä 3/2013.
Seksuaalivähemmistöjen perheiden tilastointi tuli periaatteessa mahdolliseksi vuoden 2002 jälkeen, kun parisuhteiden rekisteröintiä koskeva laki hyväksyttiin. Sen jälkeen rekisteröidyt parisuhteet ovat sisältyneet Tilastokeskuksen perhetilastoon.
Vuonna 2012 Suomessa eli yli 4 500 naista ja miestä rekisteröidyssä parisuhteessa. Kaikista uusista liitoista rekisteröityjen parisuhteiden osuus on viime vuosina ollut noin prosentin verran.
Rekisteröityjen pariskuntien sateenkaariperheissä eli vuonna 2012 yhteensä noin 600 lasta tai nuorta. Sateenkaariperheiksi kutsutaan niitä lapsiperheitä tai perhettä suunnittelevia, joissa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Vuonna 2012 oli 405 sellaista sateenkaariperhettä, joissa vanhemmat ovat rekisteröineet parisuhteensa (ks. oheinen kuvio).
Rekisteröidyn parisuhteen ympärille rakentuneet perheet, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia vuosina 2002–2012
Lähde: Tilastokeskus. Perheet.
Ulkomaan kansalaiset ansaitsevat vähemmän kuin suomalaiset
Ulkomaalaiset ansaitsevat suomalaisia vähemmän sukupuolesta, iästä, koulutuksesta ja alueesta riippumatta, kirjoittaa yliaktuaari Sampo Pehkonen.
Koulutetut ulkomaalaiset saavat pienempää palkkaa kuin vastaavan koulutusasteen suomalaiset. Palkkaero on sitä suurempi, mitä korkeampi koulutustaso on. Esimerkiksi ulkomaalaisen tutkijakoulutetun palkkataso on keskimäärin 78 prosenttia suomalaisen tutkijakoulutetun palkkatasosta.
Vuonna 2011 ulkomaalaisten työntekijöiden keskituntipalkka oli Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan 16,20 euroa ja suomalaisten työntekijöiden 18,40 euroa. Ulkomaalaisten ansiot olivat siis noin 88 prosenttia suomalaisten ansioista (ks. oheinen kuvio).
Suomalaisten ja ulkomaalaisten tuntiansioiden suhde vuosina 2000–2011
Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto.
Ammattirakenne on palkkaeron keskeisin selittäjä: ulkomaalaiset työskentelevät sukupuolesta, ikäryhmästä, koulutusasteesta tai alueesta riippumatta keskimäärin matalapalkkaisemmissa ammateissa kuin suomalaiset.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten välinen palkkaero on kasvanut 2000-luvulla. Palkkaeron kasvua selittää se, että maahan muuttanut ulkomaalaisväestö on suureksi osaksi työllistynyt matalapalkkaisiin ammatteihin. Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen joukko: OECD-maiden kansalaiset ansaitsevat enemmän kuin suomalaiset. Osaa suomalaisten ja ulkomaalaisten palkkaerosta ei voi selittää käytettävissä olevilla tilastollisilla muuttujilla.
Suomessa asui 183 000 ulkomaan kansalaista vuonna 2011, ja heidän osuutensa työvoimasta oli noin neljä prosenttia. Lisäksi Suomessa työskentelee kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä kuten thaimaalaisia marjanpoimijoita ja virolaisia keikkatyöläisiä. Tilapäistyöntekijöitä ei tilastoida, eikä heitä lueta työvoimaosuuteen.
Teemana vähemmistöryhmien tilastointi
Uusimman Hyvinvointikatsauksen teemana on vähemmistöryhmien tilastointi. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa sateenkaariperheiden, vammaisten ja maahanmuuttajien tilastointiin liittyviä kysymyksiä. Muita aiheita ovat pienituloisuuden pitkittyminen ja äänestyskäyttäytymisen periytyminen vanhemmilta lapsille.
Tietoja Hyvinvointikatsauksen artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy lehden verkkosivuilta.
Hyvinvointikatsauksen voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta. Irtonumeroita voi ostaa myös Akateemisesta Kirjakaupasta.
Lisätietoja:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala 09 1734 3604
Kehittämispäällikkö Kirsti Pohjanpää 09 1934 2604
Yliaktuaari Sampo Pehkonen 09 1734 3452