Uutisia 26.2.2014

Lasten perheet moninaistuvat maahanmuuton myötä

Useimmat lapset kasvavat yhä kahden vanhemman perheissä. Vaikka lasten perheet moninaistuvat muun muassa maahanmuuton myötä, ovat perhetyyppien muutokset hitaita, kirjoittavat yliaktuaari Marja-Liisa Helminen ja erikoistutkija Marjut Pietiläinen Hyvinvointikatsaus-lehdessä 1/2014.

Valtaosa alle 18-vuotiaista lapsista asuu perinteisesti kahden vanhemman perheessä. Yhden vanhemman perheessä asuu 17 prosenttia lapsista, ja heistä valtaosa äidin kanssa. Lapsen iän myötä kasvaa vain toisen vanhempansa kanssa asuvien lasten osuus: 17-vuotiaista lähes neljännes asuu yhden vanhemman perheessä.

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten lasten perhetyypit vaihtelevat hieman. Suomalaistaustaisista lapsista huomattava osa asuu avopariperheessä, kun taas ulkomaalaistaustaisista lapsista jopa neljäsosa asuu vain äidin kanssa. Ulkomaalaistaustaiset lapset ovat suomalaistaustaisia hieman useammin perheensä ainoita lapsia. Suomalaistaustaisilla lapsilla on puolestaan useammin yksi tai kaksi sisarusta. Kun sisaruksia on kolme tai enemmän, osat vaihtuvat − ulkomaalaistaustaisten lasten joukossa on suhteellisesti enemmän lapsia, joilla on monta sisarusta.

Lasten määrä on ollut Suomessa suurimmillaan 1950- ja 1960-luvuilla. Vuonna 1962 lapsia oli 1,6 miljoonaa, kun vuonna 2012 lapsia oli 1,1 miljoonaa. Väestöennusteen mukaan lasten osuus väestöstä pienenee hieman lähitulevaisuudessa, vaikka lasten määrä jonkin verran jopa lisääntyy.

Suomessa lasten toimeentulo on eurooppalaisittain turvattua

Lapsiperheet ovat Suomessa harvemmin pienituloisia ja kokevat toimeentulovaikeuksia vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Aineellisten elinolosuhteiden erot ovat suuret Itä- ja Pohjois-Euroopan välillä, kirjoittaa yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen.

Kahden huoltajan lapsiperheiden tulot ylittävät maan keskitulot suurimmassa osassa Euroopan maita, mutta yksinhuoltajat jäävät jälkeen keskituloista lähes kaikissa maissa. Alhaisin tulotaso on Itä-Euroopan maissa.

Yhden ja kahden huoltajan lapsiperheiden sekä kaikkien kotitalouksien tulot Euroopan maissa vuonna 2010. Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaani, euroa

Lähde: Eurostat. EU-SILC, User Database 2011. Suomen tiedot tietokantaan on tuotettu tulonjakotilastosta.

Myös lasten aineellinen puute on hälyttävintä itäisessä Euroopassa, erityisesti Romaniassa ja Bulgariassa. Romanian ja Bulgarian lapsista noin 30 prosentilla on puutetta sekä proteiinipitoisesta ravinnosta että tuoreista vihanneksista ja kasviksista. Monilla lapsilla ei ole myöskään varaa uusiin vaatteisiin tai kaksiin jalkineisiin.

Lasten aineelliset puutteet vähenevät, mitä pohjoisemmista Euroopan maista on kyse. Lähes kaikissa Euroopan maissa on kuitenkin jonkin verran lapsia, joilla ei ole varaa harrastuksiin. Pohjoismaissa tällaisten lasten osuus on hyvin pieni, 1−3 prosenttia, mutta esimerkiksi Itävallassa, Kyproksessa ja Italiassa osuus on noin 10 prosenttia.

Teemana lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi

Uusimman Hyvinvointikatsauksen teemana on lasten ja lapsiperheiden elinolot. Artikkeleissa tarkastellaan mm. lapsiperheiden toimeentuloa, perheen ja työn yhteensovittamista sekä lasten ajankäytön ja liikuntaharrastusten muutoksia.

Tietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Hyvinvointikatsaus-lehden voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.

Lisätietoja:

Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala p. 09 1734 3604
Yliaktuaari Marja-Liisa Helminen p. 09 1734 3273
Erikoistutkija Marjut Pietiläinen p. 09 1734 2798
Yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen p. 09 1734 3408