Uutisia 11.7.2014
Suomen bkt:n taso nousee
Tutkimus- ja kehittämismenojen uusi käsittelytapa ja muut laskentamenetelmien uudistukset nostavat Suomen bruttokansantuotteen tasoa keskimäärin 4 prosenttia 2000-luvulla. Aikasarjat muuttuvat kaikissa EU-maissa. "Merkittäviäkin tasomuutoksia eri maissa on jo nähtävissä, mutta lopullisia seurauksia on vielä maltettava odottaa", sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Paula Koistinen-Jokiniemi Tieto&trendit-lehdessä 3–4/2014.
Tilinpidon aikasarjat muuttuvat EU-maissa niin uusien EKT 2010 -menetelmien kuin erinäisten muiden muutosten takia. Kolme maata on jo julkistanut uudistettuja aikasarjoja.
Hollannissa bruttokansantuotteen taso nousee vuonna 2010 jopa 7,6 prosenttia. EKT 2010 -menetelmämuutoksista aiheutuva muutos on Hollannissa 3 prosenttia ja loput selittyvät muun muassa uusien lähdeaineistojen käyttöönotosta. Ranskan bkt:n taso nousee yhteensä 3,2 prosenttia, EKT-muutoksista aiheutuva muutos on 2,4 prosenttia. Espanjassa uusi EKT nostaa bkt:n tasoa 1,5 prosenttia ja muut aikasarjakorjaukset 3 prosenttia eli yhteensä bruttokansantuotteen taso kasvaa 4,5 prosenttia.
Aiheeseen liittyvät uusimmat tilastotiedot:
Kansantalouden tilinpito
Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema
Neljännesvuositilinpito
Verot ja veroluonteiset maksut
Teollisen perustan uudelleen rakentaminen vaatii politiikkatoimia
Teollisuuden bkt-osuus on romahtanut 10 prosenttiyksikköä 2000-luvulla ja rakennemuutos ollut Suomessa rajumpi kuin missään muussa EU-maassa. Pelkästään elektroniikkateollisuuden jalostusarvosta on hävinnyt lähes 9 miljardia euroa viimeisen kuuden vuoden aikana. Nyt kun kännykkäbisnes on kuopattu, suomalaiset tuotteet eivät yksinkertaisesti vastaa riittävän hyvin globaaliin kysyntään, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön ekonomisti Samuli Rikama.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta -julkaisun analyysin mukaan Suomen teollisuuden tulee nykyistä paremmin rakentaa innovaatioista kilpailuetua sekä saada asemaa globaaleissa arvoketjuissa. Lisäksi Suomen tulee monipuolistaa tuotantoaan ja kannustaa pk-yrityksiä kansainvälistymisen ja kasvun uralle.
Innovaatiopolitiikan kannalta on oleellista, että kotimaisin verovaroin rahoitetun innovaatiotoiminnan hedelmät hyödyttävät Suomea myös pitkällä aikavälillä, Rikama toteaa. Suomen parhaimmat mahdollisuudet ovat innovaatiovetoisilla sekä luontaisten raaka-aineresurssiemme hyödyntämiseen liittyvillä toimialoilla. Tällaisia ovat ainakin cleantech, joka vastaa teknologian keinoin globaaleihin ympäristöhaasteisiin, sekä ns. biotalous.
Festarit vetävät, vaikka hinnat nousevat
Kesäisten kulttuuritapahtumien vuotuinen yleisömäärä on pysynyt kahden miljoonan tuntumassa, vaikka monien lippujen hinnat ovat nousseet yleistä hintatasoa nopeammin. Hintojen nousun taustalla on artistien vaatimien palkkioiden nousu, mutta muutkin järjestämiskustannukset ovat nousseet selvästi viime vuosina, kirjoittaa Jukka Ekholm Tilastokeskuksen kulttuuritilastoista.
Festivaaliyleisö on muuttunut iäkkäämmäksi ja sen myötä vaativammaksi ulkoisien puitteiden suhteen. Kuluja nostavat myös tiukentuneet turvamääräykset, työntekijöiden työehtojen kehitys sekä hallinnolliset muutokset.
Jukka Ekholmin artikkeli Tieto&trendit-lehden verkkosivuilla
Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Päivi Linna-Koski 029 551 2788
Tutustu Tieto&trendit-lehden muuhun sisältöön lehden verkkosivuilla http://tietotrendit.stat.fi/.
Tilaukset Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokaupasta. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.