Uutisia 29.9.2014
Suomen sijoitus kansainvälisessä koulutusvertailussa riippuu mittaustavasta
Suomalaiset nuoret aikuiset ovat korkeasti koulutettuja tai lähellä OECD-maiden keskitasoa riippuen siitä, tarkastellaanko korkea-asteen koulutusta kokonaisuutena vai pelkästään korkeakoulututkintoja, kirjoittaa yliaktuaari Mika Witting Hyvinvointikatsaus-lehdessä 3/2014.
Kun vertaillaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25−34-vuotiaiden väestöosuuksia, suomalaiset ovat OECD-maiden viidenneksi koulutetuimpia. Korkeammin koulutettuja ovat vain norjalaiset, britit, puolalaiset ja eteläkorealaiset.
Suomen sijoitus putoaa kuitenkin lähelle OECD-maiden keskiarvoa, kun tarkastellaan korkea-asteen koulutusta kokonaisuutena. Tällöin korkeakoulututkintojen lisäksi tarkasteluun otetaan mukaan alimman korkea-asteen tutkinnot, joita ovat opistoaste ja sitä vastaavat tutkinnot. Suoritettujen korkea-asteen tutkintojen valossa korkeimmin koulutettuja ovat eteläkorealaiset, japanilaiset ja kanadalaiset.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25−34-vuotiaista OECD-maissa vuonna 2011, prosenttia
Etelä-Korea on parhaiten koulutettu OECD-maa lähestulkoon kaikilla mittareilla. Nuorista eteläkorealaisista aikuisista 64 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon ja pelkästään perusasteen varassa olevia on vain kaksi prosenttia. Suomessa nuorista aikuisista noin 10 prosenttia on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Saksalaisista nuorista aikuisista vain 28 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Saksassa ammatillinen koulutus on suosittua ja erityisesti ammatillisen pätevyyden hankkiminen oppisopimuskoulutuksella on varteenotettava vaihtoehto.
Naiset opiskelevat nopeammin ja valmistuvat todennäköisemmin kuin miehet
Naiset suorittavat aloittamansa korkea-asteen koulutuksen loppuun miehiä todennäköisemmin ja nopeammin, kirjoittaa yliaktuaari Suvi Vainio. Erityisen suuret erot ovat ammattikorkeakoulutuksessa. Naisten ja miesten opiskelualat ovat eriytyneet, mutta naiset valmistuvat miehiä nopeammin koulutusalasta riippumatta.
Vuosina 2004−2012 naiset suorittivat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista. Yliopistojen alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista naisten suorittamia oli 58−65 prosenttia. Naisten ja miesten koulutusreitit eroavat toisistaan kuitenkin jo kaikille yhteisen peruskoulun jälkeen. Naiset osallistuvat useammin lukiokoulutukseen ja miehet ammattikoulutukseen.
Ammatillinen eriytyminen saattaa selittää osan naisten miehiä ripeämmästä opiskelutahdista korkeakouluissa. Opiskelijoiden koulutusvalinnat ja työelämä ovat sukupuolittuneet. Vuonna 2010 työllisistä miehistä 70 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla. Naisista yksityisellä sektorilla työskenteli noin puolet ja julkisella sektorilla noin 40 prosenttia.
Valtio- ja kuntasektorin muodolliset pätevyysvaatimukset ovat tyypillisesti tiukemmat kuin miehiä eniten työllistävän yksityisen sektorin. Lisäksi erityisen naisvaltaisia koulutusaloja ovat kasvatustieteellinen ja opettajakoulutus sekä terveys- ja sosiaalialan koulutus. Näiltä koulutusaloilta valmistutaan usein muodollista pätevyyttä vaativiin ammatteihin.
Teemana inhimillinen pääoma
Uusimman Hyvinvointikatsauksen teemana on inhimillinen pääoma. Artikkeleissa tarkastellaan mm. kansainvälisiä koulutusrakenteen eroja, aikuiskoulutusta, aikuisten osaamista ja kykyjä sekä vapaata sivistystyötä.
Tietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Hyvinvointikatsaus-lehden voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 45005 tai Editan verkkokirjakaupasta. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.
Lisätietoja:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala p. 029 551 3604
Yliaktuaari Mika Witting p. 029 551 3571
Yliaktuaari Suvi Vainio p. 029 551 2915