Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,1 prosenttia

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttia vuonna 2005. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 155 miljardia euroa.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto oli 0,4 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote pieneni paperiteollisuuden työkiistasta johtuen 1,3 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä kasvoi jälleen 2,9 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna 0,9 prosenttia.

Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1996 - 2005, %

Kysynnän kasvu oli viime vuonna edellisen vuoden tapaan kotitalouksien kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Vuonna 2004 kasvuun kääntyneet investoinnit lisääntyivät edelleen. Viennin määrä kasvoi 7 prosenttia ja tuonnin määrä runsaat 10 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 3,4 prosenttia. Uusien autojen hankinta jatkui maltillisena, mutta kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa, huonekaluja ja muita sisustustarvikkeita ostettiin runsaasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna kestokulutustavaroiden ostot kasvoivat 8,5 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvu oli 7 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi puolitoista prosenttia.

Kiinteät investoinnit lisääntyivät vajaat 2 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä pieneni 5,5 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttia, mutta muita talonrakennuksia pystytettiin 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Julkiset investoinnit supistuivat 6 prosenttia.

Alkutuotannon määrä kasvoi vajaat 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Jalostuselinkeinojen tuotanto pieneni vajaan prosentin edellisestä vuodesta. Alkukesän työselkkauksen johdosta puu- ja paperiteollisuuden tuotanto oli lähes 10 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Palvelualoilla tuotanto kasvoi 3 prosenttia. Talonrakentaminen lisääntyi 5,4 prosenttia.

Yritysten voitot alenivat hieman

Yritysten toimintaylijäämä kasvoi yhden prosentin edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni 4 prosenttia edellisen vuoden ennätystasosta. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat saman verran kuin edellisenä vuonna.

Osinkoja yritykset sen sijaan maksoivat 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, ilmeisesti osinkojen muuttuneen verokohtelun takia. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 5 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli runsaat 5 miljardia euroa ylijäämäinen, missä oli vähennystä edellisvuodesta runsas miljardi euroa.

Kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasvaneet

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1,6 prosenttia ja reaalisesti vain 0,4 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu 4,6 prosenttia. Yrittäjätulot säilyivät edellisen vuoden tasolla. Kokonaistulojen vaatimattomaan kasvuun oli useita syitä. Maksetut välittömät verot kasvoivat 5 prosenttia, mistä osa aiheutui siitä, että myös osingot tulivat verollisiksi. Samaan aikaan kotitalouksien osinkotulot vähenivät 15 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5 prosenttia. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui negatiiviseksi ja oli -0,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli +2,8 prosenttia. Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä neljä miljardia

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna miljardi euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia, arvonlisäveron kasvu oli 5 prosenttia. Tulonsiirrot kunnille kasvoivat lähes 7 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa alijäämäinen, hieman enemmän kuin valtionhallinto oli ylijäämäinen. Rahoitusasema oli nyt viidettä vuotta alijäämäinen. Kuntien verotulojen kasvu oli 4 prosenttia.

Yhteensä julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä oli 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2005. EMU-velka oli 41,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli edellisen vuoden tasolla, 50,7 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta kohosi viime vuonna 44,5 prosenttiin. Vuonna 2004 vastaava luku oli 44,3 prosenttia.

Lähde: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja, vuosi 2005 ja 4. neljännes. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina. Tilastokeskus

Lisätietoja:
Kansantalouden tilinpito: Tuomas Rothovius (09) 1734 3360, Olli Savela (09) 1734 3316
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka: Paula Koistinen-Jokiniemi (09) 1734 3362, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava Tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Tiedotteeseen liittyvät tilastojulkistukset:
Kansantalouden tilinpito
Neljännesvuositilinpito
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina