Tulojakauma kaventunut keskeltä - enemmän väkeä reunaryhmissä

  1. Mediaanitulot - keskimmäinen pistearvo tulojakaumalla
  2. Tuloetäisyyksiin perustuvat määritelmät: vaihtelua väestöosuuksissa
  3. Keskituloisimpien määrä vähentynyt, pieni- ja suurituloisten määrät kasvaneet
  4. Keskituloisimmissa on aikaisempaa enemmän eläkeläisiä, ylemmissä tuloryhmissä vähemmän
  5. Ryhmien sisäiset tuloerot suurimpia suurituloisilla
  6. Palkkatulot keskituloisimpien ja suurituloisten bruttotulojen perustana
  7. Tulonsiirrot tuotannontekijätuloja tasoittavina tuloryhmissä
  8. Tulonsiirrot vaihtelevat myös elinvaiheittain
  9. Ansiosidonnaisia etuuksia keskituloisilla
  10. Keskituloisimmat työmarkkinoihin kiinnittyneitä
  11. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Marie Reijo, Artikkeli julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa I/2005.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Vuonna 2003 kaikkein keskituloisimpiin kuului noin 20 prosenttia väestöstä. Artikkelissa kotitalouksia ja niihin kuuluvia henkilöitä ryhmitellään käytettävissä olevien tulojen suhteellisilla etäisyyksillä. Mediaani on määrittelyn keskeinen lähtökohta.

Tuloryhmiä on usein määritelty kulutusyksikköä kohti laskettujen kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen tulojakauman kymmenysten eli desiiliryhmien perusteella (Sauli ja Törmälehto 2000:4; 2001:1; 2002:3). Tulorakenteissa olevia eroja kuvataan tulonjakotilastossa julkaistujen tilastotietojen tavoin desiiliryhmien välisillä tuloeroilla. Pienituloisiin on luettu yleensä joko alin tai kaksi alimmaista, keskituloisiin kaksi keskimmäistä desiiliryhmää, ja suurituloisiin ylin desiiliryhmä. Määritelmällä saatavat lukumäärätiedot ovat suhteellisen vakaita, vaihtelu riippuu vuosittain kotitalouksien ja niihin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä. Näinhän ei todellisuudessa ole, ryhmien koot saavat vaihdella tulojakauman muutoksen seurauksena.

Mediaanitulot - keskimmäinen pistearvo tulojakaumalla

Kaikista kotitalouksista keskituloisimman kotitalouden tulot, kun mittana käytetään mediaania, antavat perustan EU:n alueella tilastoitavien pienituloisten määrittelylle. Pienituloisia ovat ne kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, joiden henkilöiden kesken kulutusyksikköä kohti lasketut käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Määritelmä on suhteellinen, pienituloisten lukumäärä on yhteydessä kotitalouksien mediaanituloon ja mediaanituloa vähemmän tuloa saavien kotitalouksien ja niihin kuuluvien henkilöiden sijoittumiseen tulojakaumalla.

Suurituloisten tulot ovat olleet harvemmin tilastollisten kuvausten kohteena, eikä virallista mittaa suurituloisuudelle ole, esimerkiksi EU:n tilastoinnissa. Eräänä suhteellisena suurituloisuuden mittana on käytetty kaksinkertaisia mediaanituloja (mm. McNeil 1998), joka on verrannollinen pienituloisten aikaisemmassa määrittelyssä käytettyyn suhteelliseen mittaan, siihen, että kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat alle 50 prosenttia mediaanituloista. Suurituloisten lukumäärä kasvaa, jos raja-arvoa alennetaan, esimerkiksi siten, että tulot ovat vähintään noin 1,67 -kertaiset mediaanituloon nähden. Näin suurituloisuuden raja-arvon etäisyys mediaanista on logaritmiasteikolla yhtä suuri kuin mediaanin etäisyys nykyisin käytettävän pienituloisuuden raja-arvosta, toisin sanoen 60 prosenttia mediaanitulosta.

Keskituloisimmalla kotitaloudella on tärkeä asema, sillä se muodostaa lähtökohdan pieni- ja suurituloisten kotitalouksien määrittelylle. Mutta minkälainen on keskituloisin kotitalous? Onko se myös työmarkkina-asemansa perusteella edustava lähtökohta muille tuloryhmille?

Keskituloiset on tulkittu usein keskiluokkaa tai - kerrostumaa edustaviksi. Tuloja yksinomaan on käytetty osoittamaan keskiluokkaa (Pressman 2001). Viimeaikaisen teknologisen muutoksen ja talouden kansainvälistymisen voimistumisen myötä keskiluokkaisten asema ei tuotannossa ole enää yhtä homogeeninen kuin aikaisemmin, jolloin tulojen ohella muun muassa koulutustausta ja ammatti määrittivät keskeisesti ryhmään kuuluvia. Enää tekijöiden positiivinen riippuvuus ei ole yhtä voimakas, minkä on nähty ilmenevän keskiluokkaisten epävakaampana asemana tuotannontekijämarkkinoilla. Riskit tulojakaumalla pudota ovat suuremmat, samanaikaisesti kuitenkin liikkuvuus ylöspäin on vaikeutunut.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.6.2006