Tuotantorakenteen muutos 1975-2006:
Muutoksen tuulet puhaltavat - rakenteet uhmaavat aikaa

  1. Kitka avuksi muutoksen kuvaamisessa
  2. Tuotantoon tarvitaan suota, kuokkaa ja Jussia
  3. Alueiden tuotantorakenteet muuttuvat omaan tahtiinsa
  4. Tuotantorakennetta tarkastellaan klustereittain
  5. Klustereiden osuudet yleensä 5-10 prosenttia
  6. Elintarvikeklusteri toiseksi suurimmasta pienimmäksi
  7. Myös metsä- ja rakennusklusterien osuudet supistuivat
  8. Tieto ja viestintä -klusteri suurimmaksi
  9. Koko maan tuotantorakenne säilynyt vakaana
  10. Vaihtoehtoisia tapoja vertailla tuotantorakenteen eroja
  11. Seutukuntia verrataan poikkeamilla koko maan keskiarvosta
  12. Jämsän, Raahen ja Pohjois-Lapin seudut poikkeavat eniten
  13. Teollisuusvaltaisia seutuja muissa eniten poikkeavissa
  14. Turun ja Tampereen seudut lähellä koko maata
  15. Lohja poikkeus vähän poikkeavien joukossa
  16. Samankaltaisuus pysyy, poikkeavuus vaihtelee
  17. Keskittyminen ilmentänyt vahvuuksien hyödyntämistä
  18. Erikoistuminen ja yksipuolistuminen suurin uhka
  19. Mielessä riskianalyysit ja rakenteen kehittäminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Jämsän, Raahen ja Pohjois-Lapin seudut poikkeavat eniten

Kolmen vuoden keskiarvon perusteella eniten koko maan tuotantorakenteesta poikkeaa Jämsän seutukunta (kuvio 2). Jämsän seudun aluetaloutta hallitsee metsäklusteri. Sen arvonlisäysosuus ylittää koko maan tason jopa 40 prosenttiyksiköllä. Metsäklusterin ylivoima painaa muiden klustereiden osuudet koko maan keskimääräisten osuuksien alle, mikä osaltaan kasvattaa Jämsän poikkeamaa koko maan tuotantorakenteesta.

Kuvio 2. Koko maan tuotantorakenteesta eniten ja vähiten poikkeavat seutukunnat
Vuosien 1975, 1990 ja 2006 keskiarvo

Kolmen vuoden keskiarvotarkastelussa toiseksi etäämmällä koko maasta on Raahen seutukunta. Senkin tuotantorakenne on Jämsän tavoin yhden suuruudeltaan ylivoimaisen klusterin varassa. Toisin kuin Jämsän metsäklusterin, Raahen metalliklusterin osuus ei ole ollut kasvussa.

Pohjois-Lapin poikkeavuutta ei aiheuta vain yksi klusteri. Metsäklusterin vaikutus on kuitenkin selvästi suurin. Toinen koko maan osuuden ylittävä klusteri on julkinen hallinto (mukaan lukien maanpuolustus). Myös koulutus ja kulttuuri -klusterin osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Poikkeavuutta kertyy myös koko maan osuuden alittavasta metalliklusterista ja tieto ja viestintä -klusterin matalasta osuudesta etenkin vuonna 2006.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.5.2008