Tuotantorakenteen muutos 1975-2006:
Muutoksen tuulet puhaltavat - rakenteet uhmaavat aikaa

  1. Kitka avuksi muutoksen kuvaamisessa
  2. Tuotantoon tarvitaan suota, kuokkaa ja Jussia
  3. Alueiden tuotantorakenteet muuttuvat omaan tahtiinsa
  4. Tuotantorakennetta tarkastellaan klustereittain
  5. Klustereiden osuudet yleensä 5-10 prosenttia
  6. Elintarvikeklusteri toiseksi suurimmasta pienimmäksi
  7. Myös metsä- ja rakennusklusterien osuudet supistuivat
  8. Tieto ja viestintä -klusteri suurimmaksi
  9. Koko maan tuotantorakenne säilynyt vakaana
  10. Vaihtoehtoisia tapoja vertailla tuotantorakenteen eroja
  11. Seutukuntia verrataan poikkeamilla koko maan keskiarvosta
  12. Jämsän, Raahen ja Pohjois-Lapin seudut poikkeavat eniten
  13. Teollisuusvaltaisia seutuja muissa eniten poikkeavissa
  14. Turun ja Tampereen seudut lähellä koko maata
  15. Lohja poikkeus vähän poikkeavien joukossa
  16. Samankaltaisuus pysyy, poikkeavuus vaihtelee
  17. Keskittyminen ilmentänyt vahvuuksien hyödyntämistä
  18. Erikoistuminen ja yksipuolistuminen suurin uhka
  19. Mielessä riskianalyysit ja rakenteen kehittäminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Turun ja Tampereen seudut lähellä koko maata

Kolmen vuoden keskipoikkeamien keskiarvo on Turun seudulla maan alhaisin. Turun seudun tuotantorakenne on lähimpänä koko maan rakennetta. Turun koko maata muistuttavan tuotantorakenteen "vahvuutena" on klusteriosuuksien tasaisuus ja vuoden 1990 erittäin alhainen keskipoikkeama.

Turun tuntumassa toiseksi lähemmäksi koko maata pääsi Tampereen seutu. Eroa Turkuun kertyy vuosien 1975 ja 1990 korkeammista lukemista. Vuonna 2006 Tampereen tuotantorakenne poikkesi vähemmän koko maasta kuin Turun.

Lähes kaikki muut tuotantorakenteeltaan koko maata muistuttavat seutukunnat ovat suurehkoja tai keskisuuria kaupunkiseutuja, joiden tuotantorakenne on varsin monipuolinen.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.5.2008