Matka lähikauppaan kertoo kotitalouden ekotehokkuudesta

  1. Palvelumatkat kuvaavat yhdyskuntarakenteen eriytymistä
  2. Joka toisella kotitaloudella lähikauppa on kävelyetäisyydellä
  3. Kaupat muuttavat nopeammin kuin asukkaat
  4. Kahden auton taloudet lisääntyvät kauppamatkan pidentyessä
  5. Autoilun kulut keskittyvät kaukana palveluista asuville
  6. Asumismuoto vaihtelee kotitalouden elinkaaren mukaan
  7. Kerrostalot keskustoissa, omakotitalot laitamilla
  8. Haasteena esikaupungistuminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Perttu Melkas on tutkija ja Marko Ylitalo yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2008.

Kotitalouksien asumiseen ja liikkumiseen vaikuttavat sekä elämäntapavalinnat että yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet. Valinnoilla on selkeitä vaikutuksia ympäristöön. Artikkelissa tarkastellaan, miten etäisyys lähikaupasta kuvaa kotitalouksien liikkumis- ja asumistapoja.

Muuttoliike on 2000-luvulla suuntautunut voimakkaasti kasvukeskuksiin. Ihmiset muuttavat enemmän kuin koskaan, mutta muuttoliikkeen rakenne poikkeaa aiemmasta. Kun 1970-luvulla suuret ikäluokat pakkautuivat maaseudulta kaupunkeihin, on valtaosa kaikista nykymuutoista saman työssäkäyntialueen sisällä tapahtuvia lähimuuttoja. Vain noin viidesosa muuttaa etäämmälle ja vaihtaa samalla työpaikkaansa ja sosiaalista elinpiiriään (Aro 2007).

Muuttokohteet vaihtelevat eri elämänvaiheissa. Nuoret ja perheettömät muuttavat kaupunkiin, mutta perheen perustamisiässä suositaan väljempää asumista ja muutetaan lisäneliöiden toiveessa suurista kaupungeista niiden taajamiin ja lähikuntiin (ks. Nivalainen 2003). Samalla alueiden sosiaalinen rakenne muuttuu, sillä kehyskuntiin muuttavat ovat keskimäärin parempituloisia kuin keskuskaupunkiin muuttavat (Ruotsalainen 2007).

Suomalaiset arvostavat asumisessaan luontoa, väljyyttä, keskeistä sijaintia ja palveluiden saatavuutta (Strandell 2005). Asumis- ja varallisuustutkimuksen mukaan 56 prosenttia pitää tavoitteenaan asumista pientalossa. Enemmistö (68 %) haluaa asua väljästi rakennetulla alueella, ja vain 15 prosenttia suosii tiiviisti rakennettua aluetta ensisijaisena asuinalueenaan (Juntto 2007). Asumistoiveiden toteuttamisen myötä uudelle muuttoliikkeelle on ominaista väestön hajautuminen kaupunkiseudun sisällä keskuksesta sen reunamille.

Yhdyskuntarakenteen hajautuessa alueet yksipuolistuvat, mikä on asumisen ekotehokkuuden näkökulmasta kielteinen ilmiö. Kun kaupunkilaiset muuttavat tilavamman tai edullisemman asumisen perässä kaupunkiseudun reunoille, säilyttävät he silti usein kaupunkilaisen elämäntapansa, johon kuuluu runsas palveluiden käyttö ja vapaa-ajan liikkuminen. Hajallaan asuminen pidentää työmatkoja, palvelut joudutaan hakemaan kauempaa ja harrastus- sekä vapaa-ajan viettopaikat sijaitsevat etäämmällä. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan työllisistä 43 prosenttia käy työssä toisessa kunnassa, lähinnä Helsingin seudulla (Myrskylä 2008). Etäisyyksien kasvaessa kotitaloudet tulevat entistä riippuvaisemmiksi autolla liikkumisesta, joka puolestaan kasvattaa kotitalouksien ekologista jalanjälkeä.

Palvelumatkat kuvaavat yhdyskuntarakenteen eriytymistä

Artikkelin lähtökohtana on muuttoliikkeen aiheuttama yhdyskuntarakenteen eriytyminen, jonka seurauksena perheetön väestö keskittyy kaupunkikeskuksiin ja nuoret perheet hajautuvat näiden reunamille. Eriytymiskehityksen vaikutuksia kotitalouksiin tarkastellaan palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta.

Tarkastelussa tyypilliseksi kotitalouden arkiseksi palveluksi on valittu lähikauppa, jossa useimmat käyvät päivittäin tai lähes päivittäin. Etäisyyden lähimmästä kauppapalvelusta voidaan olettaa vaikuttavan liikkumistavan valintaan sekä auton omistamisen ja sillä liikkumisen yleisyyteen. Syynä on se, että kotitalouksien autoilla ajamat kilometrit kasvavat tasaisesti matkan lähikauppaan pidentyessä. Etäisyyden palvelusta voidaan karkeasti olettaa mittaavan yhdyskuntarakenteen hajautumista ja kotitalouksien asumismuodon suhteen tekemiä valintoja.

Lähikauppa on palveluista kaikkein lähimpänä kotitaloutta. Etäisyys lähikauppaan ilmentää myös yleisemminkin palveluiden saavutettavuutta. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen aineistossa on mitattuna etäisyydet kotitalouksista myös lähimpään terveyskeskukseen, raha-automaatille, kioskiin, kirjastoon ja postin omaan toimipaikkaan.

Pääkaupunkiseudulla, jossa lähes kaikki palvelut ovat lähellä, suhteellinen ero muiden palveluiden ja lähikaupan etäisyyksien välillä on pienempi kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla lähikauppa on keskimäärin 0,5 kilometrin etäisyydellä ja muut mainitut palvelut keskimäärin 0,7 kilometrin etäisyydellä. Vastaavat luvut ovat muualla keskimäärin 2 kilometriä ja muihin palveluihin 3,6 kilometriä eri kuntatyyppien keskiarvoista laskettuna.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.12.2008