Julkisten hyvinvointipalvelujen arvo kotitalouksille
- Palveluiden arvo lisätään tuloihin
- Palveluiden käytöstä tuoretta tietoa
- Onko hyvinvointipalveluilla hintalappu?
- Hyötyjiä ovat erityisesti lapsiperheet
- Keskituloiset hyötyvät euromääräisesti eniten
- Suurituloisimmat käyttävät palveluita vähiten
- Euroissa laskettu etuus jakaantuu melko tasaisesti
- Palvelut ovat osa tulonjakopolitiikkaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Keskituloiset hyötyvät euromääräisesti eniten
Palvelujen käytöstä saatavaa hyötyä voidaan tarkastella kotitalouksien tulotason mukaan. Kotitaloudet on asetettu suuruusjärjestykseen jakamalla ne kymmeneen yhtä suureen ryhmään niin, että ensimmäisessä ryhmässä ovat pienituloisimmat ja kymmenennessä suurituloisimmat kotitaloudet. Kun katsotaan palveluista saatavan hyödyn absoluutista kohdentumista, saavat toiseen, neljänteen ja viidenteen tuloryhmään kuluvat kotitaloudet selvästi keskimääräistä enemmän hyötyä palvelujen käytöstä - yli 7 000 euroa vuodessa (kuvio 2).
Kuvio 2. Hyvinvointipalveluista saatava hyöty tulodesiileittäin vuonna 2006.
Desiilit muodostettu kulutusyksikköä kohden lasketuista käytettävissä olevista tuloista, euroa.
Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.
Kotitalouksia, jotka kuuluvat neljänteen ja viidenteen ryhmään, voidaan luonnehtia keskituloisiksi. - Kaikkien talouksien mediaanitulo eli keskimmäinen tulo on viidennen ja kuudennen kymmenyksen raja. Toiseen kymmenykseen kuuluvat kotitaloudet ovat jo suhteellisen pienituloisia. Vanhustalouksien osuus on tässä ryhmässä suhteellisesti suurin, mutta myös yhden huoltajan talouksia on suhteellisesti paljon. Myös kolmannen ja kuudennen kymmenyksen taloudet saavat keskimääräistä enemmän etua palveluiden käytöstä.
Päivitetty 16.3.2009