Valtaosa uusista ylioppilaista viettää välivuoden opinnoista

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Ritva Kaukonen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Hyvinvointikatsauksessa 1/2009.

Nuoret siirtyvät jatko-opintoihin ja työelämään vuodesta toiseen lähes saman kaavan mukaisesti. Vuosi ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen opiskelupaikan on saanut kaksi kolmesta ylioppilaasta. Työn ja opiskelun yhdistäminen on yleistä erityisesti vanhempien opiskelijoiden joukossa.

Nuorten siirtyminen nykyistä aikaisemmin työelämään on yksi niistä asioista, joiden avulla työuria haluttaisiin pidentää. Siihen on syynä muun muassa väestön ikääntyminen, josta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi työssä olevaa väkeä tarvitaan tulevaisuudessa enemmän (ks. esim. Ikääntymisraportti 2009.) Entistä aikaisempi työhön meno on kuitenkin hyvin pitkälle kiinni siitä, miten nopeasti nuoret menevät korkeakouluihin ja kuinka pian he valmistuvat.

Nuorten siirtyminen toisen asteen koulutuksen jälkeen jatko-opintoihin ja työelämään ei ole yksiselitteinen ilmiö. Samaan elämänvaiheeseen liittyy opiskelupaikan hankintaa, omaan kotiin muuttamista ja toimeentulon hankkimista. Nuorten toiminta ja elämäntilanteet voivat vaihtua nopeastikin. Nuorten siirtyminen opintoihin ja työelämään on kuitenkin ollut vuodesta toiseen hyvin samanlaista, vaikka siirtyminen tapahtuu vaiheittain.

Peruskoulusta toiselle asteelle

Peruskoulun jälkeen lähes kaikki suomalaiset nuoret jatkavat toisen asteen opinnoissa joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Peruskoulun päättäneistä 93-95 prosenttia jatkaa opiskelua heti peruskoulun päättämisen jälkeen.

Tässä nivelvaiheessa naisten ja miesten koulutusurat eriytyvät. Naisista noin 60 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia jatkaa lukioissa. Ammatillisissa opinnoissa jatkaa naisista 32 prosenttia ja miehistä 49 prosenttia. Lukiokoulutuksen aloittaneista koulutuksen suorittaa loppuun noin 90 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen aloittaneista noin 70 prosenttia. Perusopetuksen jälkeisen tutkinnon on 20-24-vuotiaista suorittanut 81 prosenttia.

Sivun alkuun

Toiselta asteelta jatketaan opintoihin verkkaisemmin

Suomalaiset nuoret aloittavat korkeakouluopinnot keskimäärin vanhempana kuin nuoret muissa maissa. Uusista opiskelijoista puolet on alle 23-vuotiaita, ja viidennes aloittavista on yli 28-vuotiaita. Iät ovat OECD-maiden kuudenneksi korkeimpia. Ruotsalaiset aloittavat korkeakouluopinnot suomalaisia vanhempina. (OECD 2008.)

Perusasteen koulutuksen jälkeen jatko-opintoihin siirtyvät lähes kaikki nuoret, mutta opiskelun jatkaminen toisen asteen koulutuksen jälkeen on paljon hitaampaa. Yliopistojen uusista opiskelijoista uusia ylioppilaita on vain runsas kolmannes ja ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista vajaa viidennes.

Ainakin laskennallisesti uusille ylioppilaille pitäisi löytyä jatko-opiskelupaikka: uusia ylioppilaita valmistuu vuosittain runsaat 33 000 ja korkeakouluissa - ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa - aloittaa yli 56 000 opiskelijaa. Aloituspaikkoja on ollut siis yli puolitoistakertaa enemmän kuin uusia ylioppilaita. Valtaosa uusista opiskelijoista on kuitenkin aiempien vuosien ylioppilaita tai sellaisia, joilla on jo tutkinto tai opiskelupaikka.

Sivun alkuun

Korkeakouluissa jatkavista valtaosa on ylioppilaita

Nykyään sekä lukiokoulutus että ammatillinen koulutus antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin; ammatillisen koulutuksen tavoitteena on toki kouluttaa myös suoraan työelämään. Heti lukion tai ammatillisen koulutuksen päättämisen jälkeen siirtyy jatko-opintoihin viidennes tutkinnon suorittaneista.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneista noin 7 prosenttia jatkaa opintoja korkeakouluissa valmistumista seuraavana vuonna - lähes kaikki ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa heistä jatkaa alle prosentti. Ammattikorkeakouluissa jatkavien osuus kasvaa seuraavien vuosien aikana 13 prosenttiin, mutta yliopistoissa opiskelevien osuus jää alle kahden prosentin. Naiset jatkavat opintojaan korkeakouluissa hieman miehiä useammin.

Ylioppilaisiin verrattuna korkeakouluissa jatkavien ammatillisen tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus on pienempi ja yliopistoissa jatkavien osuus lähes olematon. Osuudet ovat jonkin verran nousseet viime vuosina.

Suurin osa korkeakouluopinnot aloittavista on edelleen lukion käyneitä ylioppilaita. Uusista ylioppilaista jatko-opintoihin hakee ylioppilasvuonna kolme neljästä, mutta opiskelemaan pääsee vain noin 40 prosenttia (kuvio 1). Parhaimmillaan samana vuonna ylioppilaaksi kirjoittaneista opiskelee yhtä aikaa ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa yli 70 prosenttia. Tilanne on ollut samankaltainen vuosikymmenien ajan.

Kuvio 1. Ylioppilaiden välitön siirtyminen jatko-opintoihin vuosina 1995, 2000, 2003, 2005 ja 2007. Prosenttia.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Yli puolet on välivuosina töissä

Tilastokeskus on seurannut eri vuosien ylioppilaskohorttien sijoittumista jatko-opintoihin. Uusien ylioppilaiden pääsy opiskelemaan on ollut vuodesta toiseen melko samanlaista.

Seuraavassa tarkastellaan esimerkkinä vuoden 2000 uusien ylioppilaiden (35 900) sijoittumista jatko-opintoihin vuoden 2006 loppuun mennessä. Jatko-opiskelupaikan tutkintoon johtavaan koulutukseen sai heti ylioppilasvuonna 37 prosenttia uusista ylioppilaista, heistä valtaosa naisia. Välivuotta opiskeluista vietti siis 63 prosenttia uusista ylioppilasta.

Seuraavana vuonna opiskelupaikan saaneita oli jo 65 prosenttia, ja 35 prosenttia vietti välivuotta tehden jotain muuta. Kahden vuoden jälkeen opiskelupaikka oli yli 80 prosentilla vuoden 2000 ylioppilaista. Osuus nousi vielä vuosittain siten, että se oli kuuden vuoden jälkeen 94 prosenttia. Tarkastelukauden lopussa opiskelupaikkaa vailla oli kuusi prosenttia vuoden 2000 ylioppilaista. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Vuoden 2000 ylioppilaiden jatko-opintopaikan saaneiden osuus vuoteen 2006 mennessä 1. Prosenttia.

1 Luku sisältää kaikki opiskelupaikan saaneet riippumatta siitä,
  olivatko he opiskelemassa tarkastelukauden lopussa.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.

Kunakin vuonna yli puolet ilman opiskelupaikkaa olevista oli töissä. Suurin osa miehistä suoritti varusmies- tai siviilipalvelun kahden ensimmäisen vuoden aikana ylioppilaaksitulon jälkeen riippumatta siitä, pääsivätkö he opiskelemaan.

Yli puolet heti opintoja jatkaneista suoritti kuuden vuoden aikana korkeakoulututkinnon. Kaikista seuraavina vuosina opiskelemaan päässeistä korkeakoulututkinnon suoritti vajaa kolmannes. Tässäkin naiset ja miehet eroavat toisistaan selvästi: naiset valmistuivat nopeammin kuin miehet. Vuonna 2000 jatko-opintopaikan saaneista miehistä valmistui tarkastelujaksolla vajaa kolmannes ja naisista puolet. Seuraavina vuosina aloittaneista miehistä valmistui neljännes ja naisista kolmannes.

Tarkasteluaikana vajaa 20 prosenttia suoritti toisen asteen ammatillisen tutkinnon, 25 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnon ja 13 prosenttia yliopistotutkinnon. Pelkän ylioppilastutkinnon varassa oli kuuden vuoden jälkeen vielä 45 prosenttia.

Sivun alkuun

Valmistumisen viivästyminen

Hidas siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluihin viivästyttää paitsi opiskelun aloittamista korkeakouluissa, myös nuorten siirtymistä päätoimisesti työmarkkinoille opintojen jälkeen.

Muihin maihin verrattuna suomalaiset nuoret opiskelevat pitkään. 20-29-vuotiaiden opiskelu on kaikista OECD-maista yleisintä ja odotettu opiskeluaika pisintä Suomessa. Opinnot kestävät ammattikorkeakouluissa keskimäärin neljä vuotta. Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon keskimääräinen suoritusaika on kuusi ja puoli vuotta. Vielä 30-39-vuotiaista on 15 prosenttia opiskelemassa. Suomalaisista 25-34-vuotiaista 29 prosentilla on korkeakoulututkinto; Ruotsissa osuus on 31, Yhdysvalloissa 35 ja Norjassa 40. (OECD 2008.)

Nuoret siirtyvät opiskelusta työelämään kuitenkin joustavasti ja käyvät yhä enemmän opiskelun ohessa työssä. Yli puolella ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoista on työpaikka. Naiset yhdistävät miehiä useammin opiskelun ja työssäkäynnin. Mitä vanhemmista opiskelijoista on kyse, sitä useammin heillä on työpaikka. (Ks. myös Hulkko tässä numerossa.)

Kolme neljästä 18-vuotiaasta suomalaisesta nuoresta opiskeli päätoimisesti, ja joka viides yhdisti opiskelun ja työn vuonna 2006 (kuvio 3). 19-vuotiaista opiskeli päätoimisesti enää joka kolmas, ja osuus pieneni tasaisesti iän myötä. 25-vuotiaista joka viides opiskeli päätoimisesti ja joka neljäs sekä opiskeli että kävi työssä samanaikaisesti. Viime vuosina päätoiminen opiskelu on lievästi vähentynyt nuorempien joukossa ja vastaavasti hieman lisääntynyt vanhemmissa ikäluokissa. 1

Kuvio 3. 18-29-vuotiaiden nuorten toiminta vuoden 2006 lopussa. Prosenttia.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Työssäkäynti on osa nuoren taloudellista itsenäistymistä

Opintojen ja valmistumisen viivästyminen huolettaa monia päättäjiä, sillä opiskelevien nuorten ajatellaan olevan poissa työmarkkinoilta ja tuottavasta toiminnasta. Asia ei kuitenkaan välttämättä ole niin: merkittävä osa minkä tahansa ikäluokan nuorista - myös opiskelijoista - on jo työmarkkinoilla tavalla tai toisella. Myös opiskelijoiden työvoimalle on käyttöä.

Lisäksi työ antaa opiskeleville nuorille paremmat eväät työmarkkinoille siirtymiseen ja tuottaa suuren osan heidän toimeentulostaan. Mahdollisuus tehdä sitä, mikä on kussakin elämäntilanteessa järkevää, voi olla taloudellisen itsenäistymisen kannalta elinehto.

Lähteet:

Ikääntymisraportti 2009. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2009.
OECD 2008. Education at a Glance 2008: OECD indicators.
Saatavilla: http://www.oecd.org/edu/eag2008. [Viittauspäivä 11.2.2009.]

___________

1 Tieto nuorten toiminnasta kuvaa toimintaa vuoden 2006 viimeisellä viikolla.
  Työssäkäyviksi opiskelijoiksi lasketaan ne, jotka olivat opiskelemassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa 20.9. ja
  jotka olivat töissä saman vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot perustuvat rekisteriaineistoihin.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 16.3.2009