Koulutus periytyy edelleen
- Koulutustaso on noussut 40 vuodessa
- Lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta
- Etenkin äidin koulutus vaikuttaa lasten korkeakoulututkinnon hankintaan
- Toiset alat periytyvät enemmän, toiset vähemmän
- Kodin perintö näkyy edelleen
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2009.
Korkeasti koulutettujen lapsilla on muita suurempi todennäköisyys hankkia korkeakoulututkinto. Myös eräät koulutusalat periytyvät: esimerkiksi opettajan lapsella on muita suurempi todennäköisyys opiskella opettajaksi.
On yleinen käsitys, että perheen sosiaalinen asema, koulutustaso ja varallisuustaso heijastuvat lasten tulevaan sosiaaliseen asemaan: mitä paremmin koulutetusta perheestä lapset ovat lähtöisin, sitä korkeampi on myös lasten koulutustaso. Myös ammatin ajatellaan usein siirtyvän ikään kuin verenperintönä nuoremmille polville. Suomessa on muun muassa pappis-, lääkäri-, näyttelijä-, autoilija- tai maanviljelijäsukuja, joissa lapset valitsevat saman koulutusalan kuin heidän vanhempansa.
Suomalaisen koulutuspolitiikan pitkäaikaisena tavoitteena on ollut antaa kaikille mahdollisuus kouluttautua riippumatta vanhempien sosiaalisesta asemasta. Seuraavassa selvitetään, miten vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten kouluttautumiseen. Lisäksi tarkastellaan, miten vanhempien koulutusalat periytyvät lapsille.
Tutkimuksen kohdejoukoksi on valittu vuoden 2007 lopun 30-49-vuotiaat ja heidän vanhempansa. Vanhempien koulutustiedot on selvitetty riippumatta siitä, ovatko he elossa vai eivät. Lähes kaikista 30-49-vuotiaiden vanhemmista, ainakin toisesta, saadaan tiedot. (Ikärajauksesta ks. tietolaatikko.)
Koulutustaso on noussut 40 vuodessa
Väestön koulutustaso kohenee ikäluokka ikäluokalta. Koulutustason paraneminen ilmenee siten, että nykyisin 30-49-vuotiaista miehistä 17 ja naisista 7 prosenttia päättää opiskelunsa pakolliseen peruskouluun. Vuonna 1970 vain perusasteen suorittaneiden miesten osuus oli 71 ja naisten 73 prosenttia. Samanaikaisesti keskiasteen tasolle jääneiden eli lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus on lisääntynyt 14 prosentista 40 prosenttiin.
Alimman korke-asteen tutkinnon (esimerkiksi agrologin, hortonomin tai sairaanhoitajan tutkinnon) suorittaneita oli 30-49-vuotiaista vajaa viidennes vuonna 2007, mutta vuonna 1970 heitä oli kymmenesosa. Tämän ryhmän osuus tulee vastaisuudessa pienentymään, sillä 1990-luvun korkeakoulu-uudistuksen yhteydessä alimman korkea-asteen tutkinnoista tehtiin ammattikorkeakoulututkintoja, jolloin niistä tuli alemman korkeakouluasteen tutkintoja.
Alemman korkeakouluasteen (kandidaatin tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon) suorittaa joka kymmenes kyseisestä ikäryhmästä, ja saman verran on valmistunut ylempiä korkeakoulututkintoja (maisterit ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot). Näitä tutkintoja oli vain pari prosenttia vuonna 1970. Korkeimman tason eli tutkijakoulutuksen suorittaa nykyisin yksi prosentti 30-49-vuotiaista, vuonna 1970 osuus oli vain viidesosa siitä eli 0,2 prosenttia.
Naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Tämä tarkoittaa sitä, että perus- ja keskiasteen suorittaneiden joukossa on huomattavasti vähemmän naisia kuin miehiä, ja vastaavasti korkea-asteen suorittaneissa on enemmän naisia kuin miehiä. Naisten ero miehiin on suurimmillaan alimmalla korkea-asteella, jolla naisten osuus oli 12 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten vuonna 2007. Alemmissa ja ylemmissä yliopistotutkinnoissa naisten osuus oli 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. 30-49-vuotiaiden naisten ja miesten koulutustaso 2007. Prosenttia.
Lähde: Henkilötilastot. Tilastokeskus.
Lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta
Vanhempien korkea koulutus heijastuu myös lasten koulutustasoon. Maisteri- ja tohtoritason tutkinnon suorittaneiden osuus 30-49-vuotiaiden naisten ja miesten keskuudessa on sitä suurempi, mitä pidemmälle vanhemmat ovat kouluttautuneet. Lisäksi vanhempien koulutustason parantuessa pienenee niiden lasten osuus, jotka ovat jääneet perusasteen tai keskiasteen koulutuksen varaan. (Kuvio 2.)
Kuvio 2. 30-49-vuotiaiden miesten ja naisten koulutusaste äidin ja isän koulutusasteen mukaan vuonna 2007. Prosenttia.
Lähde: Henkilötilastot. Tilastokeskus.
Vanhempien ja lasten koulutukset eivät silti ole yksi yhteen samantasoiset. Osa myös vähän koulutettujen vanhempien lapsista suorittaa korkeakoulututkinnon, ja tutkijakoulutuksen saaneiden lapsista osa hankkii toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Koulutustason liikkuvuutta on siis molempiin suuntiin.
Etenkin äidin koulutus vaikuttaa lasten korkeakoulututkinnon hankintaan
Vanhempien ja lasten koulutusasteen yhteyttä kuvataan seuraavassa valintatodennäköisyyksien avulla. Sen avulla tarkastellaan, millä todennäköisyydellä 30-49-vuotias lapsi päätyy tietylle koulutustasolle.
Taulukossa 1 todennäköisyyttä verrataan kaikkien 30-49-vuotiaiden miesten ja naisten keskimääräisiin tutkinto-osuuksiin, joita kuvataan luvulla 100. Mikäli tietylle koulutustasolle päätymisen todennäköisyys on yli 100, on todennäköisyys keskimääräistä suurempi. Vastaavasti jos luku on alle 100, on todennäköisyys on pienempi kuin samanikäisessä väestössä. (Taulukko 1.)
Taulukko 1. Vanhempien koulutustason vaikutus lasten todennäköisyyteen osallistua eritasoisiin koulutuksiin 2007. (Keskimääräinen todennäköisyys=100.)
| Pojan koulutus | ||||||
| Äidin koulutus | Perus- aste |
Keski- aste |
Alin korkea- aste |
Alempi korkea- kouluaste |
Ylempi korkea- kouluaste |
Tutkija |
| Perusaste | 124,8 | 107,0 | 96,4 | 76,3 | 57,5 | 57,7 |
| Keskiaste | 84,6 | 102,9 | 103,9 | 118,3 | 91,7 | 83,4 |
| Alin korkea-aste | 46,0 | 76,3 | 117,9 | 161,5 | 211,1 | 190,4 |
| Alempi korkeakouluaste | 32,3 | 62,4 | 105,9 | 140,3 | 318,1 | 324,8 |
| Ylempi korkeakouluaste | 26,0 | 56,4 | 64,9 | 130,1 | 392,5 | 526,4 |
| Tutkija | 20,1 | 54,9 | 46,7 | 117,0 | 422,2 | 713,4 |
| Pojan koulutus | ||||||
| Isän koulutus | Perus- aste |
Keski- aste |
Alin korkea- aste |
Alempi korkea- kouluaste |
Ylempi korkea- kouluaste |
Tutkija |
| Perusaste | 124,3 | 109,0 | 93,6 | 75,7 | 55,3 | 53,5 |
| Keskiaste | 87,0 | 105,1 | 104,5 | 114,7 | 80,7 | 72,4 |
| Alin korkea-aste | 52,3 | 76,0 | 138,7 | 169,2 | 170,7 | 147,2 |
| Alempi korkeakouluaste | 38,8 | 63,5 | 111,9 | 169,5 | 270,7 | 247,2 |
| Ylempi korkeakouluaste | 27,6 | 56,1 | 80,7 | 127,4 | 380,0 | 412,8 |
| Tutkija | 23,3 | 49,7 | 56,7 | 103,0 | 409,9 | 921,1 |
| Tytön koulutus | ||||||
| Äidin koulutus | Perus- aste |
Keski- aste |
Alin korkea- aste |
Alempi korkea- kouluaste |
Ylempi korkea- kouluaste |
Tutkija |
| Perusaste | 129,8 | 112,4 | 102,4 | 75,1 | 60,4 | 56,9 |
| Keskiaste | 77,9 | 98,5 | 103,0 | 124,0 | 97,2 | 86,4 |
| Alin korkea-aste | 36,2 | 63,2 | 99,5 | 158,1 | 202,5 | 198,9 |
| Alempi korkeakouluaste | 25,1 | 50,7 | 77,2 | 137,6 | 294,0 | 316,4 |
| Ylempi korkeakouluaste | 20,3 | 43,1 | 48,0 | 123,9 | 367,9 | 494,5 |
| Tutkija | 20,2 | 34,1 | 33,8 | 116,4 | 386,2 | 1 035,6 |
| Tytön koulutus | ||||||
| Isän koulutus | Perus- aste |
Keski- aste |
Alin korkea- aste |
Alempi korkea- kouluaste |
Ylempi korkea- kouluaste |
Tutkija |
| Perusaste | 124,3 | 112,8 | 102,2 | 79,8 | 61,7 | 57,6 |
| Keskiaste | 88,9 | 100,0 | 101,4 | 122,6 | 89,3 | 73,0 |
| Alin korkea-aste | 48,8 | 71,5 | 109,0 | 145,5 | 162,7 | 148,9 |
| Alempi korkeakouluaste | 32,5 | 57,4 | 89,8 | 139,3 | 245,4 | 242,4 |
| Ylempi korkeakouluaste | 25,1 | 46,3 | 67,9 | 119,4 | 323,6 | 408,5 |
| Tutkija | 19,8 | 39,6 | 49,7 | 106,4 | 362,2 | 768,8 |
Lähde: Henkilötilastot. Tilastokeskus.
Vanhempien korkea koulutus lisää merkittävästi lasten todennäköisyyttä hankkia samantasoinen tai korkeampi koulutus. Pitkälle kouluttautumisen todennäköisyys suurenee huomattavasti, mitä pidemmälle vanhemmat ovat kouluttautuneet. Suurimmillaan korkean koulutuksen todennäköisyys on tutkijavanhempien lapsilla: tutkijaksi kouluttautuneen lapsella on jopa 7-10-kertainen todennäköisyys hankkia samantasoinen tutkinto. Samalla vanhempien korkea koulutus pienentää selvästi todennäköisyyttä, että lapset jäisivät peruskoulutuksen tai keskiasteen koulutuksen varaan.
Sekä isän että äidin koulutuksella on samansuuntainen vaikutus, mutta hieman eri tasoinen. Äidin korkea koulutus näyttää lisäävän lasten todennäköisyyttä pitkälle kouluttautumiseen hieman enemmän kuin isän koulutus. Lisäksi äidin koulutus näyttää ehkäisevän aavistuksen verran tehokkaammin lasten jättäytymistä pelkän peruskoulun varaan.
Toiset alat periytyvät enemmän, toiset vähemmän
Seuraavassa tarkastellaan koulutusalan periytymistä vain oppilaitoksissa saadun koulutuksen perusteella. Maatalouden, taiteen tai liikenteen harjoittajana toimiminen ei välttämättä edellytä koulutusta, vaan ammatti voi tulla perintöä eli maatilana tai yrityksenä. Opettajana tai lääkärinä toimiminen sen sijaan vaatii perusteellista koulutusta. Vaikutusta tarkastellaan koulutusalojen valintatodennäköisyyksien pohjalta.
Ensimmäinen havainto on se, että muutamat koulutusalat näyttävät selvästi periytyvän kun taas toiset alat eivät periydy juuri lainkaan. Toinen päähavainto on se, että isän koulutusala vaikuttaa lasten koulutusalaan hieman enemmän kuin äidin. (Taulukko 2.)
Taulukko 2. Vanhempien koulutusalan vaikutus lasten todennäköisyyteen hankkia tietyn alan koulutus vuonna 2007. (Keskimääräinen todennäköisyys=100.)
| Lapsen koulutusala | ||||||||||
| Äidin koulutusala | Perusasteen koulutus |
0. | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. |
| Perusasteen koulutus | 126,5 | 73,9 | 74,5 | 68,4 | 94,1 | 72,0 | 104,4 | 102,2 | 95,0 | 108,1 |
| 0 Yleissivistävä | 65,9 | 261,4 | 120,3 | 173,2 | 131,5 | 160,9 | 69,5 | 68,2 | 83,8 | 68,5 |
| 1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus | 26,5 | 169,7 | 344,1 | 249,5 | 113,0 | 195,2 | 74,2 | 93,4 | 97,8 | 65,9 |
| 2 Humanistinen ja taideala | 41,1 | 218,6 | 162,1 | 322,8 | 120,0 | 216,6 | 69,3 | 73,8 | 85,3 | 58,3 |
| 3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen | 58,3 | 160,4 | 137,3 | 145,1 | 129,6 | 154,9 | 89,1 | 65,4 | 96,4 | 78,3 |
| 4 Luonnontieteellinen | 30,6 | 222,8 | 154,6 | 196,5 | 100,6 | 391,2 | 92,5 | 69,0 | 98,1 | 47,7 |
| 5 Tekniikan ala | 91,4 | 92,6 | 84,5 | 95,7 | 96,5 | 95,3 | 112,5 | 94,4 | 96,3 | 102,2 |
| 6 Maa- ja metsätalousala | 73,5 | 68,1 | 81,5 | 98,2 | 84,7 | 110,9 | 105,7 | 279,5 | 93,1 | 106,1 |
| 7 Terveys- ja sosiaaliala | 52,9 | 139,6 | 151,2 | 147,0 | 102,8 | 142,9 | 89,4 | 83,9 | 135,9 | 85,0 |
| 8 Palvelualat | 86,7 | 87,4 | 94,6 | 95,9 | 93,5 | 92,0 | 104,8 | 121,8 | 105,1 | 112,8 |
| 9 Muu tai tuntematon koulutusala | 165,4 | 220,5 | 63,2 | 41,5 | 95,0 | 166,8 | 96,8 | 86,3 | 41,0 | 16,3 |
| |
||||||||||
| Lapsen koulutusala | ||||||||||
| Isän koulutusala | Perusasteen koulutus |
0. | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. |
| Perusasteen koulutus | 124,2 | 70,7 | 76,7 | 71,2 | 91,6 | 71,6 | 104,8 | 110,0 | 97,7 | 109,5 |
| 0 Yleissivistävä | 69,9 | 306,2 | 100,5 | 184,3 | 134,1 | 155,4 | 59,5 | 58,9 | 81,2 | 67,6 |
| 1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus | 27,4 | 152,8 | 441,6 | 243,2 | 101,3 | 204,5 | 69,7 | 66,3 | 109,4 | 71,8 |
| 2 Humanistinen ja taideala | 51,6 | 234,4 | 228,2 | 386,8 | 106,6 | 182,5 | 53,4 | 51,0 | 93,3 | 60,0 |
| 3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen | 52,1 | 194,3 | 149,6 | 170,3 | 168,2 | 156,6 | 61,8 | 47,5 | 90,7 | 68,7 |
| 4 Luonnontieteellinen | 25,4 | 224,6 | 174,5 | 225,8 | 108,6 | 424,2 | 79,0 | 66,7 | 100,7 | 44,5 |
| 5 Tekniikan ala | 78,0 | 123,8 | 102,8 | 112,0 | 101,9 | 120,5 | 110,0 | 58,4 | 101,5 | 91,0 |
| 6 Maa- ja metsätalousala | 48,5 | 85,2 | 138,3 | 126,5 | 98,8 | 127,9 | 89,7 | 308,2 | 105,7 | 87,5 |
| 7 Terveys- ja sosiaaliala | 35,8 | 188,0 | 149,1 | 206,6 | 109,0 | 208,3 | 64,8 | 58,2 | 176,3 | 55,7 |
| 8 Palvelualat | 72,8 | 140,4 | 136,8 | 129,3 | 105,5 | 120,7 | 77,9 | 54,5 | 113,6 | 135,6 |
| 9 Muu tai tuntematon koulutusala | 102,7 | 339,0 | 244,3 | 161,7 | 65,0 | 0,0 | 82,2 | 83,8 | 120,5 | 0,0 |
Lähde: Henkilötilastot. Tilastokeskus.
Koulutusaloista eniten näyttävät periytyvän luonnontieteellisen alan koulutus, kasvatustieteellinen koulutus ja opettajankoulutus sekä humanistisen alan ja taidealan koulutus. Näillä aloilla lapsen todennäköisyys hankkia sama koulutus kuin vanhemmilla on 3-4,5-kertainen verrattuna koko 30-49-vuotiaaseen väestöön. Myös maa- ja metsätalousalan koulutus periytyy selkeästi: äidin puolelta 2,8- ja isän puolelta 3,1-kertaisella todennäköisyydellä.
Heikommin sen sijaan periytyvät kaupallisen alan, tekniikan alan, sosiaali- ja terveysalan sekä palvelualojen koulutukset. Sosiaali- ja terveysalalla, johon muun muassa lääkärit kuuluvat, alan periytyminen on vain hieman todennäköisempää kuin 30-49-vuotiaiden joukossa keskimäärin. Palvelualojen koulutukseen kuuluvat muun muassa kauneudenhoito-, liikunta-, ravitsemis-, majoitus- ja sotilasalat; näiden alojen periytymistä pitäisi selvittää tarkemmalla luokituksella, jotta vanhempien koulutusalan vaikutus voitaisiin saada ilmi.
Kodin perintö näkyy edelleen
Vanhempien koulutus ohjaa edelleen lasten kouluttautumista. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lapset hankkivat todennäköisemmin vastaavan koulutuksen. Myös opettajien, taiteilijoiden, maanviljelijöiden, luonnontieteilijöiden sekä vähäisemmässä määrin lääkäreiden ja sairaanhoitajien lapset valitsevat usein saman alan.
Vanhempien kanssa samalle alalle hakeutuminen voi kertoa perimän ohella siitä, että näillä aloilla toimivat ovat työhönsä tyytyväisiä. Tyytyväisyys puolestaan houkuttelee lapsia samalle alalle.
Todennäköisyydet koulutuksen hankkimiseen riippuvat vanhemmista, ja pitkälle kouluttautuvien osuus kasvaa vanhempien koulutuksen myötä. Tämän lisäksi tilastot kertovat sosiaalisesta liikkuvuudesta: osa tohtorikoulutuksen saaneiden lapsista hankkii keskiasteen koulutuksen, ja perusasteen koulutuksen saaneiden lapsista osa hankkii korkeakoulutuksen. Kodin perintö siis suuntaa lasten koulutusta, mutta ammatin ja koulutuksen valintaan vaikuttavat lukuisat muutkin asiat.
__________
Tarkastelussa 30-49-vuotiaat suomalaiset ja heidän vanhempansa
Koulutuksen periytymistä tarkastellaan tässä artikkelissa 30-49-vuotiaiden sekä heidän vanhempiensa avulla. Ikäryhmän alaraja on valittu siksi, että tutkittavat ovat siihen mennessä yleensä ennättäneet hankkia kaiken haluamansa tutkintoon johtavan koulutuksen, ja suurin osa korkeakoulututkinnoistakin on jo suoritettu. Osalle väestöä tosin kertyy tutkintoja vielä 30. ikävuoden jälkeenkin, erityisesti tohtorin tutkintoja.
Yläraja 49 vuotta on valittu kahdesta syystä. Ensinnäkin kaikki tutkittavat ovat syntyneet vuonna 1958 tai myöhemmin; vielä 1940- ja 1950-luvuilla syntyneet hankkivat huomattavasti vähemmän koulutusta kuin myöhemmin syntyneet. Toiseksi lasten ja vanhempien väliset linkkitiedot puuttuvat lähes kaikilta yli 60-vuotiailta ja osaksi myös 50-59-vuotiailta. Tämä johtuu siitä, että 1970-luvulla lasten ja vanhempien väliset yhteystiedot saatiin muodostettua kirkonkirjoista vain silloin koossa olevien perheiden jäsenille.
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 16.3.2009