Väestöennusteet ovat aina aliarvioineet eliniän pitenemisen

  1. Elinajanodote on vain tunnusluku
  2. Ennusteen tekijöiden kokemukset ruokkivat pessimismiä
  3. Japanin ikäihme
  4. Elintavat ja elämäntapasairaudet alentavat elinikää
  5. Tilastokeskuksen ennusteessa kuolevuuden aleneminen pidetään vakiona
  6. Tulevaisuutta ei koskaan kyetä ennustamaan oikein

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Markus Rapo on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2009.

Eliniän kehitystä on pitkällä aikavälillä toistuvasti aliarvioitu väestöennusteita laadittaessa. Lääketieteellisten keksintöjen ja elintapojen paranemisen elinikää pidentäviä vaikutuksia ei ole kyetty ennakoimaan oikein. Myös edellisten sukupolvien elinikä vaikuttaa ennusteiden tekijöiden arvioihin.

Tilastokeskuksen tuorein vuosia 2009-2060 koskeva ennuste julkistettiin kuluvan vuoden syyskuussa. Tässä uusimmassa - kuten myös edellisissä vuosina 2004 ja 2007 laadituissa ennusteissa - kuolevuuden odotetaan alenevan koko ennusteperiodin ajan. Myös eliniän ennustetaan pitenevän koko ennustejakson ajan, ja vuonna 2060 syntyvillä lapsilla on utopistiselta tuntuva elinajanodote: poikien 87,8 ja tyttöjen 91,5 vuotta. Vai onko ennuste sittenkään liian optimistinen?

Eläketurvakeskuksen johtaja Hannu Uusitalo (2009) otti kantaa väestöennusteiden elinajanodotteeseen ja kuolevuutta koskeviin oletuksiin. Uusitalon mukaan elinajanodote paranee ehkä vielä 15-20 vuotta, ja sen jälkeen se pysyy ennallaan tai alkaa jopa huonontua. Aivan samaa oletusta käytettiin väestöennusteissa aina 2000-luvun alkuun asti. Jälkiviisaasti voi todeta, että tämä oletus on ollut väestöennusteiden suurin virhe. Pitkällä aikavälillä kuolevuuden kehitystä ei koskaan ole yliarvioitu.

Elinajanodote on vain tunnusluku

Vuonna 2008 syntyneiden poikien elinajanodote oli 76,3 ja tyttöjen 83,0 vuotta. Luvut ovat yksiselitteisiä, mutta lukuja tulkitaan usein virheellisesti. Ne tarkoittavat sitä, että vuonna 2008 syntyneiden poikien ja tyttöjen keskimääräinen elinikä on odotteen mukainen, jos kuolevuus säilyy vuoden 2008 tasoisena. Lisäksi oletetaan, että minkään ikäryhmän kuolevuus ei muutu heidän elinaikanaan.

Elinajanodote on siis pessimistinen näkemys siitä, kuinka kauan kunakin vuonna syntyneet lapset keskimäärin elävät laskentavuoden kuolevuuden perusteella. Vastaavalla tavalla väestötieteen toinen keskeinen käsite, kokonaishedelmällisyysluku, kuvaa syntyvyyden tasoa laskentahetken tietojen mukaan.

Elinajanodote tarjoaa vain pessimistisen näkemyksen tulevasta eliniästä. Toteutunut keskimääräinen elinikä (kohorttielinikä) voi olla lyhyempi - tai todennäköisesti pidempi. Kohorttielinikää ei voida laskea, ennen kuin kaikki kyseisenä vuonna syntyneet ovat kuolleet.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.3.2010