Kausitasoitettu trendi auttaa tulkitsemaan työllisyyden ja työttömyyden vaihteluita

  1. Työllisyyden kausivaihtelut ovat suhteellisen pieniä
  2. Työllisyysasteen kausivaihtelut
  3. Työttömyydessä on työllisyyttä suurempi kausivaihtelu
  4. Työttömyysasteeseen vaikuttaa myös työllisten määrä
  5. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi tulkinnan avuksi
  6. Kausivaihtelu ja sen kanssa eläminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Kalle Sinivuori on yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2010.

Vuodesta toiseen säännönmukaisena toistuva kausivaihtelu vaikeuttaa työvoimatutkimuksen lukujen tulkintaa. Kausivaihtelua esiintyy sekä työllisiä että työttömiä koskevissa luvuissa. Paras apuväline kausivaihtelun tulkintaan on kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi.

Työvoimatutkimus, alkuperäiseltä nimeltään työvoimatiedustelu, perustettiin vuonna 1959. Tutkimuksen tehtävänä on alusta asti ollut työmarkkinoiden toiminnan kuvaaminen kokonaisuudessaan, mutta aluksi keskeisenä motiivina oli erityisesti maaseutuelinkeinojen työpanoksen ja sen kausivaihtelun arviointi (Keinänen 2009).

Viidessäkymmenessä vuodessa tutkimuksen nimi, menetelmät, tiedonkeruuajankohdat, tietosisältö ja yhteiskunta tutkimuksen ympärillä ovat muuttuneet, mutta työvoimatutkimuksen perustehtävä on pitkälti sama. Myös kausivaihtelu on yhä mukana, vaikkakin sen merkitys on muuttunut. Nykyisin kausivaihtelu on pikemminkin tulkintaa vaikeuttava tekijä kuin tutkimuskohde.

Suhdannetilastoilta vaaditaan nykymaailmassa nopeutta, ja tähän haasteeseen Tilastokeskuksen työvoimatutkimus vastaa hyvin olemalla yksi harvoista EU-maiden tutkimuksista, jonka tulokset julkaistaan kuukausittain. Mutta juuri kausivaihtelu – yhdessä satunnaisvaihtelun kanssa – vaikeuttaa tuoreimpien muutosten tulkintaa, ja silloin tällöin esiintyy ikäviä väärintulkintoja.

Kuvaan artikkelini aluksi, miten kausivaihtelu työllisyys- ja työttömyysluvuissa ilmenee ja miten se vaikeuttaa muutoksia koskevien tulkintojen tekemistä. Lopuksi esittelen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistetun trendin, joka on olemassaolevista välineistä paras ratkaisu kausivaihtelun ongelmiin.

Työllisyyden kausivaihtelut ovat suhteellisen pieniä

Työllisten määrässä ja työllisyysasteessa kausiluontoiset muutokset ovat suhteellisesti pienempiä kuin työttömien estimaateissa. Työllisten määrät eivät paljon vaihtele, ja vain harvoin työllisyyden kausivaihtelu aiheuttaa tulkintaongelmia.

Korkeimmillaan työllisten määrä on kesä-heinäkuussa ja alhaisimmillaan tammikuussa. Asiaa karkeistaen voi todeta, että työllisten määrä on kesä-heinäkuussa keskimäärin noin 200 000 suurempi kuin tammikuussa. Tämä johtuu pääosin kesätöistä.

On selvää, että sellaiset toimialat kuin rakentaminen, vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta tarvitsevat kesäkuukausina enemmän työvoimaa kuin talvikuukausina. Rakentamisessa ero on selvin, sillä heinäkuussa toimialalla on keskimäärin yli 20 prosenttia enemmän työllisiä kuin tammikuussa. Mutta myös teollisuudessa työllisyyden lisäys tammikuusta heinäkuuhun on yli 10 prosenttia. Tämä johtuu pitkälti siitä, että monet teollisuuslaitokset pyrkivät lomista huolimatta pitämään tuotantonsa samalla tasolla läpi vuoden, ja sen vuoksi lomakuukausiksi on palkattava lisää työvoimaa. Koska tilaston näkökulmasta jatkuvaa kokoaikatyötä tekevä palkansaaja on myös lomalla ollessaan työllinen, voi kesäaikaan yhtä työpaikkaa kohden olla kaksi työllistä: lomalla oleva vakituinen työntekijä ja häntä lomittava kesätyöntekijä.

Taulukko 1. Työlliset kuukausittain vuosina 2000–2008.

  2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Keski-
arvo
2000–2008
Tuhansia
Tammikuu 2 240 2 272 2 286 2 309 2 281 2 299 2 353 2 380 2 480 2 322
Helmikuu 2 240 2 293 2 336 2 320 2 308 2 348 2 395 2 420 2 465 2 347
Maaliskuu 2 244 2 316 2 316 2 327 2 314 2 365 2 395 2 446 2 475 2 355
Huhtikuu 2 280 2 318 2 332 2 339 2 294 2 337 2 384 2 456 2 501 2 360
Toukokuu 2 377 2 397 2 400 2 381 2 377 2 416 2 439 2 499 2 554 2 427
Kesäkuu 2 446 2 495 2 487 2 482 2 481 2 521 2 559 2 619 2 668 2 529
Heinäkuu 2 468 2 491 2 501 2 473 2 490 2 494 2 540 2 595 2 622 2 519
Elokuu 2 427 2 435 2 429 2 424 2 417 2 437 2 506 2 558 2 566 2 467
Syyskuu 2 332 2 335 2 350 2 351 2 368 2 400 2 438 2 472 2 511 2 395
Lokakuu 2 317 2 360 2 354 2 319 2 349 2 404 2 412 2 495 2 522 2 392
Marraskuu 2 336 2 347 2 335 2 317 2 362 2 390 2 444 2 472 2 509 2 390
Joulukuu 2 319 2 347 2 341 2 336 2 336 2 399 2 458 2 490 2 497 2 391

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 13.12.2010