Kausitasoitettu trendi auttaa tulkitsemaan työllisyyden ja työttömyyden vaihteluita
- Työllisyyden kausivaihtelut ovat suhteellisen pieniä
- Työllisyysasteen kausivaihtelut
- Työttömyydessä on työllisyyttä suurempi kausivaihtelu
- Työttömyysasteeseen vaikuttaa myös työllisten määrä
- Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi tulkinnan avuksi
- Kausivaihtelu ja sen kanssa eläminen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Työttömyydessä on työllisyyttä suurempi kausivaihtelu
Työvoimatutkimusta on jo kahdenkymmenen vuoden ajan leimannut työttömyyden erittäin suuri kausivaihtelu varsinkin keväisin. 1990-luvun loppupuoliskolla työvoimatutkimus uudistettiin ja yhtenäistettiin EU:n standardien mukaiseksi. Samalla luovuttiin kaikista opiskelijoita koskevista erikoissäännöistä – tästä eteenpäin opiskelijoita alettiin kohdella samalla tavalla kuin muutakin työikäistä väestöä, ja ensisijaisiksi nostettiin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työllisyyden ja työttömyyden määritelmät.
Nämä muutokset aiheuttavat jokakeväisen piikin työvoimatutkimuksen työttömien määrässä, ja sitä työvoimatutkimuksen asiantuntijat joutuvat tiedon käyttäjille selittämään.
Pohjimmiltaan kyse on kahdesta samansuuntaisesta ilmiöstä, jotka koskevat pääasiassa 15–24-vuotiaita nuoria. Oppilaitoksista valmistuvat nuoret alkavat jo aikaisin keväällä hakea ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työpaikkaansa tai toissijaisesti mitä tahansa kesätyötä. Opintojaan yhä jatkavat nuoret alkavat viimeistään maaliskuussa etsiä kesätöitä rahoittaakseen opintonsa ja opiskelijaelämänsä. Tällä tavalla siis suuri joukko nuoria tulee samanaikaisesti työmarkkinoille.
Täyttäessään kolme vaadittua työttömyyden ehtoa – ovat työtä vailla, ovat viimeisen neljän viikon aikana aktiivisesti etsineet töitä ja ovat seuraavan kahden viikon aikana valmiita vastaanottamaan tarjotun työn – heidät kirjataan työvoimatutkimuksessa työttömiksi. Yleensä tämä runsaan nuorisotyöttömyyden jakso alkaa huhtikuussa ja jatkuu kesäkuun puolelle. Runsaimmillaan työttömyys on toukokuussa. Heinäkuussa tilanne normalisoituu, kun nuoret ovat saaneet töitä tai ovat siltä kesältä luopuneet työnhausta.
Yleisesti ottaen työttömyyden kausivaihtelu etenee niin, että vuoden alkupuoliskolla työttömyys on jatkuvasti suurempaa kuin vuoden loppupuoliskolla. Heinäkuusta joulukuuhun työttömien määrässä on enää hyvin vähän kausivaihtelua.
Työttömien määrästä uutisoitaessa tulkintavaikeutta lisää se, että samana päivänä julkaistavan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston luvuissa kausivaihtelu etenee työvoimatutkimuksen kanssa "ristikkäin". Työnvälitystilaston työttömyyden huippukuukausi on heinäkuu, joka Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa on yksi alhaisimman työttömyyden kuukausista.
Taulukko 3. Työvoimatutkimuksen työttömät kuukausittain vuosina 2000–2008.
2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | Keski- arvo 2000–2008 |
|
Tuhansia | ||||||||||
Tammikuu | 264 | 248 | 252 | 243 | 241 | 249 | 226 | 195 | 181 | 233 |
Helmikuu | 284 | 248 | 242 | 229 | 229 | 237 | 219 | 197 | 168 | 228 |
Maaliskuu | 282 | 247 | 243 | 257 | 242 | 219 | 211 | 203 | 180 | 232 |
Huhtikuu | 283 | 267 | 270 | 272 | 272 | 260 | 225 | 191 | 165 | 245 |
Toukokuu | 322 | 304 | 323 | 306 | 313 | 274 | 275 | 232 | 247 | 288 |
Kesäkuu | 279 | 256 | 247 | 264 | 241 | 239 | 225 | 209 | 195 | 239 |
Heinäkuu | 210 | 204 | 212 | 213 | 212 | 197 | 179 | 161 | 144 | 192 |
Elokuu | 219 | 206 | 214 | 202 | 209 | 188 | 185 | 162 | 151 | 193 |
Syyskuu | 234 | 223 | 207 | 204 | 183 | 184 | 179 | 168 | 158 | 193 |
Lokakuu | 225 | 214 | 218 | 210 | 203 | 185 | 187 | 164 | 155 | 196 |
Marraskuu | 224 | 226 | 210 | 208 | 207 | 207 | 175 | 161 | 161 | 198 |
Joulukuu | 210 | 208 | 208 | 209 | 195 | 198 | 168 | 158 | 161 | 191 |
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Päivitetty 13.12.2010