Kausitasoitettu trendi auttaa tulkitsemaan työllisyyden ja työttömyyden vaihteluita
- Työllisyyden kausivaihtelut ovat suhteellisen pieniä
- Työllisyysasteen kausivaihtelut
- Työttömyydessä on työllisyyttä suurempi kausivaihtelu
- Työttömyysasteeseen vaikuttaa myös työllisten määrä
- Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi tulkinnan avuksi
- Kausivaihtelu ja sen kanssa eläminen
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Kalle Sinivuori on yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2010.
Vuodesta toiseen säännönmukaisena toistuva kausivaihtelu vaikeuttaa työvoimatutkimuksen lukujen tulkintaa. Kausivaihtelua esiintyy sekä työllisiä että työttömiä koskevissa luvuissa. Paras apuväline kausivaihtelun tulkintaan on kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi.
Työvoimatutkimus, alkuperäiseltä nimeltään työvoimatiedustelu, perustettiin vuonna 1959. Tutkimuksen tehtävänä on alusta asti ollut työmarkkinoiden toiminnan kuvaaminen kokonaisuudessaan, mutta aluksi keskeisenä motiivina oli erityisesti maaseutuelinkeinojen työpanoksen ja sen kausivaihtelun arviointi (Keinänen 2009).
Viidessäkymmenessä vuodessa tutkimuksen nimi, menetelmät, tiedonkeruuajankohdat, tietosisältö ja yhteiskunta tutkimuksen ympärillä ovat muuttuneet, mutta työvoimatutkimuksen perustehtävä on pitkälti sama. Myös kausivaihtelu on yhä mukana, vaikkakin sen merkitys on muuttunut. Nykyisin kausivaihtelu on pikemminkin tulkintaa vaikeuttava tekijä kuin tutkimuskohde.
Suhdannetilastoilta vaaditaan nykymaailmassa nopeutta, ja tähän haasteeseen Tilastokeskuksen työvoimatutkimus vastaa hyvin olemalla yksi harvoista EU-maiden tutkimuksista, jonka tulokset julkaistaan kuukausittain. Mutta juuri kausivaihtelu – yhdessä satunnaisvaihtelun kanssa – vaikeuttaa tuoreimpien muutosten tulkintaa, ja silloin tällöin esiintyy ikäviä väärintulkintoja.
Kuvaan artikkelini aluksi, miten kausivaihtelu työllisyys- ja työttömyysluvuissa ilmenee ja miten se vaikeuttaa muutoksia koskevien tulkintojen tekemistä. Lopuksi esittelen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistetun trendin, joka on olemassaolevista välineistä paras ratkaisu kausivaihtelun ongelmiin.
Työllisyyden kausivaihtelut ovat suhteellisen pieniä
Työllisten määrässä ja työllisyysasteessa kausiluontoiset muutokset ovat suhteellisesti pienempiä kuin työttömien estimaateissa. Työllisten määrät eivät paljon vaihtele, ja vain harvoin työllisyyden kausivaihtelu aiheuttaa tulkintaongelmia.
Korkeimmillaan työllisten määrä on kesä-heinäkuussa ja alhaisimmillaan tammikuussa. Asiaa karkeistaen voi todeta, että työllisten määrä on kesä-heinäkuussa keskimäärin noin 200 000 suurempi kuin tammikuussa. Tämä johtuu pääosin kesätöistä.
On selvää, että sellaiset toimialat kuin rakentaminen, vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta tarvitsevat kesäkuukausina enemmän työvoimaa kuin talvikuukausina. Rakentamisessa ero on selvin, sillä heinäkuussa toimialalla on keskimäärin yli 20 prosenttia enemmän työllisiä kuin tammikuussa. Mutta myös teollisuudessa työllisyyden lisäys tammikuusta heinäkuuhun on yli 10 prosenttia. Tämä johtuu pitkälti siitä, että monet teollisuuslaitokset pyrkivät lomista huolimatta pitämään tuotantonsa samalla tasolla läpi vuoden, ja sen vuoksi lomakuukausiksi on palkattava lisää työvoimaa. Koska tilaston näkökulmasta jatkuvaa kokoaikatyötä tekevä palkansaaja on myös lomalla ollessaan työllinen, voi kesäaikaan yhtä työpaikkaa kohden olla kaksi työllistä: lomalla oleva vakituinen työntekijä ja häntä lomittava kesätyöntekijä.
Taulukko 1. Työlliset kuukausittain vuosina 2000–2008.
2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | Keski- arvo 2000–2008 |
|
Tuhansia | ||||||||||
Tammikuu | 2 240 | 2 272 | 2 286 | 2 309 | 2 281 | 2 299 | 2 353 | 2 380 | 2 480 | 2 322 |
Helmikuu | 2 240 | 2 293 | 2 336 | 2 320 | 2 308 | 2 348 | 2 395 | 2 420 | 2 465 | 2 347 |
Maaliskuu | 2 244 | 2 316 | 2 316 | 2 327 | 2 314 | 2 365 | 2 395 | 2 446 | 2 475 | 2 355 |
Huhtikuu | 2 280 | 2 318 | 2 332 | 2 339 | 2 294 | 2 337 | 2 384 | 2 456 | 2 501 | 2 360 |
Toukokuu | 2 377 | 2 397 | 2 400 | 2 381 | 2 377 | 2 416 | 2 439 | 2 499 | 2 554 | 2 427 |
Kesäkuu | 2 446 | 2 495 | 2 487 | 2 482 | 2 481 | 2 521 | 2 559 | 2 619 | 2 668 | 2 529 |
Heinäkuu | 2 468 | 2 491 | 2 501 | 2 473 | 2 490 | 2 494 | 2 540 | 2 595 | 2 622 | 2 519 |
Elokuu | 2 427 | 2 435 | 2 429 | 2 424 | 2 417 | 2 437 | 2 506 | 2 558 | 2 566 | 2 467 |
Syyskuu | 2 332 | 2 335 | 2 350 | 2 351 | 2 368 | 2 400 | 2 438 | 2 472 | 2 511 | 2 395 |
Lokakuu | 2 317 | 2 360 | 2 354 | 2 319 | 2 349 | 2 404 | 2 412 | 2 495 | 2 522 | 2 392 |
Marraskuu | 2 336 | 2 347 | 2 335 | 2 317 | 2 362 | 2 390 | 2 444 | 2 472 | 2 509 | 2 390 |
Joulukuu | 2 319 | 2 347 | 2 341 | 2 336 | 2 336 | 2 399 | 2 458 | 2 490 | 2 497 | 2 391 |
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Työllisyysasteen kausivaihtelut
Työllisten lukumäärä on useimmille melko abstrakti ja epämääräinen luku. Viime vuosina se on vaihdellut kahden ja puolen miljoonan molemmin puolin, eikä lukumäärän mainitseminen yleensä herätä intohimoja suuntaan tai toiseen.
Työllisyysaste sitä vastoin on monille tutumpi luku, ja ainakin taloudessa tapahtuvia muutoksia seuraavilla on käsitys mitä se milloinkin on ja mitä sen pitäisi olla. Muun muassa Lissabonin sopimuksen yhtenä päätavoitteena oli nostaa EU:n kokonaistyöllisyysaste 70 prosenttiin, ja kahdessa viimeisessä hallitusohjelmassa asetettiin Suomen tulevaisuuden työllisyystavoitteeksi 75 prosenttia.
Kun Tilastokeskus julkistaa kuukausittain työvoimatutkimuksensa perusteella tuoreimman työllisyysasteen, monilla on mielessään edellä mainitut tavoitteet. Kaikki eivät kuitenkaan tule ajatelleeksi, että myös työllisyysaste on kausivaihtelun alainen estimaatti, ja eri tavoitteita arvioidessa tämä on otettava huomioon. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä (tammi-maaliskuussa) ovat työllisyysasteet keskimäärin jopa viisi prosenttiyksikköä pienempiä kuin kesä-heinäkuussa.
Syys-lokakuussa työllisyysaste on yleensä kohtuullisen lähellä vuoden keskimääräistä tasoa, mutta kaikkina muina kuukausina työllisyysaste on kausivaihtelun suhteen vino jompaan kumpaan suuntaan. Täten paras arvio kulloisestakin työllisyysasteen tasosta on kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi.
Taulukko 2. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteet kuukausittain vuosina 2000–2008. Prosenttia.
2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | Keski- arvo 2000–2008 |
|
Tammikuu | 64,2 | 65,1 | 65,3 | 65,8 | 64,9 | 65,3 | 66,6 | 67,1 | 69,3 | 66,0 |
Helmikuu | 64,2 | 65,6 | 66,6 | 66,1 | 65,6 | 66,7 | 67,5 | 68,1 | 68,9 | 66,6 |
Maaliskuu | 64,4 | 66,3 | 66,1 | 66,3 | 65,8 | 67,1 | 67,6 | 68,7 | 69,0 | 66,8 |
Huhtikuu | 65,4 | 66,4 | 66,5 | 66,6 | 65,3 | 66,4 | 67,5 | 69,2 | 70,0 | 67,0 |
Toukokuu | 68,1 | 68,5 | 68,5 | 67,8 | 67,7 | 68,5 | 68,7 | 70,2 | 71,3 | 68,8 |
Kesäkuu | 70,0 | 71,4 | 71,1 | 70,7 | 70,5 | 71,5 | 72,1 | 73,5 | 74,4 | 71,7 |
Heinäkuu | 70,8 | 71,3 | 71,3 | 70,5 | 70,6 | 70,7 | 71,8 | 72,9 | 73,4 | 71,5 |
Elokuu | 69,5 | 69,6 | 69,3 | 69,1 | 68,8 | 69,0 | 70,5 | 71,5 | 71,5 | 69,9 |
Syyskuu | 66,7 | 66,7 | 67,0 | 66,8 | 67,2 | 68,0 | 68,7 | 69,3 | 70,0 | 67,8 |
Lokakuu | 66,4 | 67,5 | 67,1 | 66,0 | 66,6 | 67,9 | 67,8 | 69,8 | 70,2 | 67,7 |
Marraskuu | 66,8 | 67,0 | 66,5 | 65,9 | 67,1 | 67,5 | 68,8 | 69,1 | 69,8 | 67,6 |
Joulukuu | 66,4 | 67,0 | 66,7 | 66,4 | 66,3 | 67,8 | 69,1 | 69,5 | 69,5 | 67,6 |
Vuosi- keskiarvo |
66,9 | 67,7 | 67,7 | 67,3 | 67,2 | 68,0 | 68,9 | 69,9 | 70,6 |
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Työttömyydessä on työllisyyttä suurempi kausivaihtelu
Työvoimatutkimusta on jo kahdenkymmenen vuoden ajan leimannut työttömyyden erittäin suuri kausivaihtelu varsinkin keväisin. 1990-luvun loppupuoliskolla työvoimatutkimus uudistettiin ja yhtenäistettiin EU:n standardien mukaiseksi. Samalla luovuttiin kaikista opiskelijoita koskevista erikoissäännöistä – tästä eteenpäin opiskelijoita alettiin kohdella samalla tavalla kuin muutakin työikäistä väestöä, ja ensisijaisiksi nostettiin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työllisyyden ja työttömyyden määritelmät.
Nämä muutokset aiheuttavat jokakeväisen piikin työvoimatutkimuksen työttömien määrässä, ja sitä työvoimatutkimuksen asiantuntijat joutuvat tiedon käyttäjille selittämään.
Pohjimmiltaan kyse on kahdesta samansuuntaisesta ilmiöstä, jotka koskevat pääasiassa 15–24-vuotiaita nuoria. Oppilaitoksista valmistuvat nuoret alkavat jo aikaisin keväällä hakea ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työpaikkaansa tai toissijaisesti mitä tahansa kesätyötä. Opintojaan yhä jatkavat nuoret alkavat viimeistään maaliskuussa etsiä kesätöitä rahoittaakseen opintonsa ja opiskelijaelämänsä. Tällä tavalla siis suuri joukko nuoria tulee samanaikaisesti työmarkkinoille.
Täyttäessään kolme vaadittua työttömyyden ehtoa – ovat työtä vailla, ovat viimeisen neljän viikon aikana aktiivisesti etsineet töitä ja ovat seuraavan kahden viikon aikana valmiita vastaanottamaan tarjotun työn – heidät kirjataan työvoimatutkimuksessa työttömiksi. Yleensä tämä runsaan nuorisotyöttömyyden jakso alkaa huhtikuussa ja jatkuu kesäkuun puolelle. Runsaimmillaan työttömyys on toukokuussa. Heinäkuussa tilanne normalisoituu, kun nuoret ovat saaneet töitä tai ovat siltä kesältä luopuneet työnhausta.
Yleisesti ottaen työttömyyden kausivaihtelu etenee niin, että vuoden alkupuoliskolla työttömyys on jatkuvasti suurempaa kuin vuoden loppupuoliskolla. Heinäkuusta joulukuuhun työttömien määrässä on enää hyvin vähän kausivaihtelua.
Työttömien määrästä uutisoitaessa tulkintavaikeutta lisää se, että samana päivänä julkaistavan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston luvuissa kausivaihtelu etenee työvoimatutkimuksen kanssa "ristikkäin". Työnvälitystilaston työttömyyden huippukuukausi on heinäkuu, joka Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa on yksi alhaisimman työttömyyden kuukausista.
Taulukko 3. Työvoimatutkimuksen työttömät kuukausittain vuosina 2000–2008.
2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | Keski- arvo 2000–2008 |
|
Tuhansia | ||||||||||
Tammikuu | 264 | 248 | 252 | 243 | 241 | 249 | 226 | 195 | 181 | 233 |
Helmikuu | 284 | 248 | 242 | 229 | 229 | 237 | 219 | 197 | 168 | 228 |
Maaliskuu | 282 | 247 | 243 | 257 | 242 | 219 | 211 | 203 | 180 | 232 |
Huhtikuu | 283 | 267 | 270 | 272 | 272 | 260 | 225 | 191 | 165 | 245 |
Toukokuu | 322 | 304 | 323 | 306 | 313 | 274 | 275 | 232 | 247 | 288 |
Kesäkuu | 279 | 256 | 247 | 264 | 241 | 239 | 225 | 209 | 195 | 239 |
Heinäkuu | 210 | 204 | 212 | 213 | 212 | 197 | 179 | 161 | 144 | 192 |
Elokuu | 219 | 206 | 214 | 202 | 209 | 188 | 185 | 162 | 151 | 193 |
Syyskuu | 234 | 223 | 207 | 204 | 183 | 184 | 179 | 168 | 158 | 193 |
Lokakuu | 225 | 214 | 218 | 210 | 203 | 185 | 187 | 164 | 155 | 196 |
Marraskuu | 224 | 226 | 210 | 208 | 207 | 207 | 175 | 161 | 161 | 198 |
Joulukuu | 210 | 208 | 208 | 209 | 195 | 198 | 168 | 158 | 161 | 191 |
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Työttömyysasteeseen vaikuttaa myös työllisten määrä
Samoin kuin työllisyysaste myös työttömyysaste herättää suurempia intohimoja kuin työttömien lukumäärä. Työttömyysaste on suhdeluku, joka kuvaa työttömien osuutta työvoimasta (= työlliset + työttömät) eikä työikäisestä väestöstä, kuten usein ajatellaan.
Työvoimaan kuulumaton väestö ei vaikuta työttömyysasteeseen, ja heitä on noin 1,3 miljoonaa eli kolmasosa työikäisestä väestöstä. 15–24-vuotiaiden 20 prosentin työttömyysaste ei tarkoita sitä, että viidesosa kaikista nuorista olisi työttömiä. Työttömänä on vain noin kymmenesosa nuorista, koska lähes puolet nuorista on yleensä työvoiman ulkopuolella.
Jos tarkastellaan kausitasoittamatonta työttömyysasteen "raakalukua", niin tilanne riippuu paljolti siitä, mistä kuukaudesta on kyse. Heinäkuusta joulukuuhun kaikki tavoitteet työttömyysasteen pienenemisen suhteen näyttävät mahdollisilta, kun taas tammikuusta kesäkuuhun mennään synkemmissä tunnelmissa.
Taulukko 4. Työttömyysaste kuukausittain vuosina 2000–2008. Prosenttia.
2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | Keski- arvo 2000–2008 |
|
Tammikuu | 10,6 | 9,9 | 9,9 | 9,5 | 9,5 | 9,8 | 8,7 | 7,6 | 6,8 | 9,1 |
Helmikuu | 11,3 | 9,8 | 9,4 | 9,0 | 9,0 | 9,2 | 8,4 | 7,5 | 6,4 | 8,9 |
Maaliskuu | 11,2 | 9,6 | 9,5 | 9,9 | 9,5 | 8,5 | 8,1 | 7,7 | 6,8 | 9,0 |
Huhtikuu | 11,0 | 10,3 | 10,4 | 10,4 | 10,6 | 10,0 | 8,6 | 7,2 | 6,2 | 9,2 |
Toukokuu | 11,9 | 11,3 | 11,9 | 11,4 | 11,6 | 10,2 | 10,1 | 8,5 | 8,8 | 10,6 |
Kesäkuu | 10,3 | 9,3 | 9,0 | 9,6 | 8,9 | 8,7 | 8,1 | 7,4 | 6,8 | 8,6 |
Heinäkuu | 7,8 | 7,6 | 7,8 | 7,9 | 7,8 | 7,3 | 6,6 | 5,9 | 5,2 | 7,1 |
Elokuu | 8,3 | 7,8 | 8,1 | 7,7 | 8,0 | 7,2 | 6,9 | 5,9 | 5,6 | 7,2 |
Syyskuu | 9,1 | 8,7 | 8,1 | 8,0 | 7,2 | 7,1 | 6,8 | 6,4 | 5,9 | 7,4 |
Lokakuu | 8,9 | 8,3 | 8,5 | 8,3 | 8,0 | 7,2 | 7,2 | 6,2 | 5,8 | 7,5 |
Marraskuu | 8,7 | 8,8 | 8,2 | 8,2 | 8,1 | 8,0 | 6,7 | 6,1 | 6,0 | 7,6 |
Joulukuu | 8,3 | 8,1 | 8,1 | 8,2 | 7,7 | 7,6 | 6,4 | 6,0 | 6,1 | 7,3 |
Vuosi- keskiarvo |
9,8 | 9,1 | 9,1 | 9,0 | 8,8 | 8,4 | 7,7 | 6,9 | 6,4 |
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi tulkinnan avuksi
Kuten aiemmin on todettu, pelkän kausitasoittamattoman kuukausittaisen raakaluvun tarkastelu ei aina anna oikeaa kuvaa suhdannevaiheesta. Vuosimuutostenkin tarkastelussa on ongelmansa, sillä ne pitävät sisällään toisen työvoimatutkimuksen tulkintaa häiritsevän tekijän, satunnaisvaihtelun. Työvoimatutkimuksen kuukausiotos on 12 000 henkilöä, ja se kattaa vain 0,3 prosenttia työikäisestä väestöstä. Toisin sanoen kato huomioon ottaen yksi haastateltava vastaa noin 430 työikäisen puolesta. Satunnaisvaihtelulle jää siis verrattain paljon tilaa varsinkin kuukausittaisten estimaattien osalta.
Neljännesvuosiestimaatit muodostetaan kolmen kuukauden otoksesta, ja siinä satunnaisvaihtelun vaikutus on oleellisesti vähäisempi. Vuosimuutoksen tulkinnassa hankalimpia ovat tilanteet, joissa tutkimuskuukausi ja vuoden takainen vertailukuukausi ovat satunnaisvaihtelun suhteen vinoja eri suuntiin, toinen ylöspäin ja toinen alaspäin. Tämän ilmiön voi havaita vasta useamman kuukauden jälkeen, jos silloinkaan.
Lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksen tulkinnan paras apuväline on kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi, jossa trendisarjasta on poistettu sekä kausi- että satunnaisvaihtelu. Kausitasoitettu trendi kertoo kausivaihtelusta puhdistetun estimaatin "oikean" tason, mutta myös muutoksen suunnasta. Onko työllisyys tai työttömyys nousussa, laskussa vai pysynyt edellisien kuukausien tasolla? Tilastokeskuksessa kausitasoitus tehdään Tramo/Seats-menetelmällä, joka on ESS:n (European Stastistical System) suositusten mukainen.
Koska kausitasoitusmalli perustuu osittain tulevien arvojen ennusteeseen, on trendin tuoreimpiin arvoihin suhtauduttava varauksella. Puolen vuoden takaiset trendiarvot eivät yleensä enää muutu tai muutos on hyvin vähäistä.
Kuvio 1. Työttömyysaste ja työttömyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi 2005/7–2010/7.
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Kausivaihtelu ja sen kanssa eläminen
Kausivaihtelu tulee olemaan olennainen osa työmarkkinoiden toimintaa ja tilastointia jatkossakin. Työvoimatutkimus on historiansa alusta lähtien julkaissut tuloksensa kuukausittain, eikä näytä todennäköiseltä, että tilanteeseen tulisi muutosta – varsinkin kun Eurostat painostaa kaikkia jäsenmaitaan siirtymään kuukausittaiseen julkistamiseen.
Työttömyyden runsas kausivaihtelu yhdessä nopeasyklisen kuukausijulkaiseminen kanssa on yhtälö, jonka tilastontekijät ja tiedonkäyttäjät joutuvat hyväksymään. Parasta mitä työvoimatutkimuksen asiantuntijat voivat tässä tilanteessa tehdä ovat mahdollisimman hyvät kuvaukset, menetelmäselosteet ja ohjeet trendien käytöstä, jotta väärintulkinnoilta vältyttäisiin.
Lähteet:
Kausitasoitus Tramo/Seats-menetelmällä.
Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html.
[Viittauspäivä 8.9.2010.]
Keinänen, P. 2009. Viisi vuosikymmentä työvoiman
tilastointia. Tilastokeskus. Helsinki.
Työvoimatutkimus. Tilastokeskus. Saatavissa:
http://www.tilastokeskus.fi.
[Viittauspäivä 8.9.2010.]
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 13.12.2010