Sukupolvien väliset palkkaerot ovat vähäisiä

  1. Kolme erilaista sukupolvea
  2. Lama-ajan sukupolvi on niukasti parhaiten palkattu
  3. Vaatimuksena yhä korkeampi koulutus
  4. Nuorten palkkataso on heikentynyt
  5. Uudelta sukupolvelta vaaditaan korkeampi koulutus mutta tarjolla on pienempi palkka

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Mika Idman on yliaktuaari Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Sukupolvesta toiseen nuorilta edellytetään aikaisempaa parempaa koulutusta. Koulutus vaikuttaa kuitenkin palkkoihin nykyisin vähemmän kuin ennen.

Suomessa eri sukupolviin kuuluvien lukumäärä poikkeaa merkittävästi, mutta millaisia ovat sukupolvien väliset palkkaerot? Tätä kysymystä pohdin tässä artikkelissa. Palkkavertailujen lähteenä käytän Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa ja sektorikohtaisia palkkatilastoja.

Palkansaajat on jaettu iän mukaan kolmeen eri sukupolveen seuraavasti:

  • 1945–1950 syntyneet muodostavat suurten ikäluokkien sukupolven
  • 1971–1976 syntyneet muodostavat lama- ajan sukupolven
  • 1985–1990 syntyneet muodostavat 90-luvun kasvatit.

Olen valinnut tarkasteluni kohteeksi nämä kolme viisivuotiskohorttia osittain sillä perusteella, että niihin kuuluneiden voi olettaa kohdanneen samankaltaisen tilanteen työmarkkinoille siirtyessään. Lisäksi käytetty sukupolvijako noudattaa suomalaisissa sosiologisissa tutkimuksissa käytettyjä sukupolvijakoja (esim. Alestalo 2007; Häkkinen ym. 2005). Tarkasteltaviin sukupolviin kuuluu noin 30 prosenttia palkansaajista eli 70 prosenttia jää tarkastelun ulkopuolelle.

Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastelen sukupolvien välistä palkkaeroa vuonna 2010 eri taustamuuttujien avulla. Toisessa osassa vertailen eri sukupolvien nuorten palkansaajien palkkausta.

Kolme erilaista sukupolvea

Suurten ikäluokkien sukupolvi on selvästi suurin. Vuosina 1945–1950 syntyi noin 8 000 lasta kuukaudessa. Määrä on nykypäivän mittapuulla todella korkea. Esimerkiksi vuonna 2010 uutisoitiin seuraavasti: "Syntyvyys Suomessa ennätyskorkealla". Vuonna 2010 syntyi noin 5 000 lasta kuukaudessa.

Suurten ikäluokkien siirtyminen työelämään oli kansantaloudellisesti myönteinen ilmiö, koska työssäkäyvä ikäryhmä oli silloin suhteellisesti suurempi kuin yleensä. Julkisen sektorin merkitys työnantajana kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien siirtyessä työelämään. Nykyisin suurten ikäluokkien suuri koko koetaan ongelmaksi lähestyvän eläkepommin vuoksi. Suuret ikäluokat ovat jo siirtyneet tai siirtyvät eläkkeelle lähivuosina (ks. Airi Pajusen ja Kaija Ruotsalaisen artikkeli tässä numerossa).

Lama-ajan sukupolven ikäluokkien opiskeluun tai työelämään siirtyminen ajoittui 1990-luvun vaihteeseen osuneeseen lamaan. Lama-ajan sukupolvi astui työelämään aikana, jolloin työttömyys oli 15–20 prosentin tasolla ja jolloin pätkätyöt, tilapäistyöt ja epätyypilliset työsuhteet yleistyivät. Perinteiset, vakituiset ja pysyvät työsuhteet puolestaan harvinaistuivat. Kyseisen sukupolven elämää on myös leimannut työpaikkojen ja tuotannon häviäminen halpojen työvoimakustannusten maihin. Julkisen sektorin merkitys työnantajana väheni ja yksityisen sektorin työllistävä asema vahvistui lama-ajan sukupolven siirtyessä työelämään.

Lähivuosina työmarkkinoille on saapumassa uusi sukupolvi, 90-luvun kasvatit. Tämä sukupolvi hallitsee uuden tieto- ja viestintätekniikan paremmin kuin edeltävät sukupolvet. Työmarkkinatilanne on kuitenkin nykyisin haastava kyseisen sukupolven kannalta nuorten työttömyyden ollessa poikkeuksellisen runsasta. Työvoiman määrän vähetessä tilanne oletettavasti muuttuu ja julkinen sektori joutuu kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa lähitulevaisuudessa tämän sukupolven työvoimasta.

Tilastokeskuksen vuoden 2010 palkkarakennetilastossa palkansaajista 29 prosenttia kuului johonkin tarkastelun sukupolvista. Tarkastelun sukupolvien osuus väestöstä oli 23 prosenttia. Suurten ikäluokkien ja 90-luvun kasvattien osuus palkansaajista oli lähellä sukupolven osuutta väestöstä.

Lama-ajan sukupolvien edustajien osuus palkansaajista oli selvästi väestöosuutta suurempi, noin kaksinkertainen. Tämä johtuu siitä, että tämän sukupolven edustajat olivat vuonna 2010 iässä, jolloin opinnot on suurimmalla osalla suoritettu ja ollaan vielä työssä.

Suurten ikäluokkien edustajista osa oli vuonna 2010 jäänyt jo eläkkeelle tai poistunut työmarkkinoilta muista syistä. 90-luvun kasvattien edustajista osalla oli vielä opiskelut kesken ja työssä saatettiin käydä opiskelun ohessa. Nämä seikat on hyvä pitää mielessä, kun jatkossa tarkastellaan sukupolvien palkkaeroja vuonna 2010.

Taulukko 1. Palkansaajat sukupolvittain vuonna 2010.

Sukupolvi Palkansaajia
Määrä		 osuus, % Väestöosuus, %
Suuret ikäluokat 110 390 7 9
Lama-ajan sukupolvi 220 182 14 7
90-luvun kasvatit 121 057 8 7

Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto 2010 ja Väestörakenne 2010.

 

Taulukko 2. Palkansaajien ansiot sukupolvittain vuonna 2010.

Sukupolvi Kuukausiansio, e Tuntiansio, e
Suuret ikäluokat 3 154 18,82
Lama-ajan sukupolvi 3 171 18,87
90-luvun kasvatit 2 234 13,15
Palkansaajat yhteensä 3 043 17,94

Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto 2010.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.3.2012