Uudet sukupolvet entistä koulutetumpia
- Koulutusjärjestelmän muutos heijastuu tutkintorakenteeseen
- Ikäryhmien välillä huomattavan suuret koulutuserot
- Koulutusalojen välillä vain vähäisiä muutoksia vuosina 1970–2010
- Tavoitteena koulutustason nostaminen
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Aila Repo on erikoistutkija Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.
Suomalaisten koulutustaso on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Etenkin ylempien korkeakoulututkintojen ja tutkijakoulutusasteen tutkintojen määrä on lisääntynyt jyrkästi.
Kuvaan artikkelissani 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakennetta vuosina 1970, 1990 ja 2010. Suomessa vain harvat 15-vuotiaat ovat saaneet edes peruskoulun päästötodistusta, mutta 15 ikävuoden rajaa käytetään yleisesti esimerkiksi Unescon tekemissä koulutusvertailuissa.
Tutkinnoiksi luetaan lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa tai yliopistokoulutuksessa suoritetut tutkinnot. Jos jollakin henkilöllä on sekä keskiasteeseen kuuluva ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, tutkinnoksi on valittu viimeksi mainittu.
Perusasteen eli peruskoulun, kansakoulun, kansalaiskoulun tai keskikoulun suoritusta ei lueta tutkinnoksi. Myöskään keskeneräistä koulutusta ei lasketa tutkinnoksi. Kaikkien koulutuksesta ei saada tietoa; muun muassa monista ulkomaiden kansalaisista ei saada tutkintotietoa.
Artikkelin tiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, jossa tutkinnon suorittaneet on luokiteltu korkeimman tai viimeksi suoritetun tutkinnon mukaan. Tutkinnot on ryhmitelty Tilastokeskuksen vuoden 2010 koulutusluokituksen mukaan.
Koulutusjärjestelmän muutos heijastuu tutkintorakenteeseen
Vuoden 1970 lopussa tutkinnon suorittaneen väestön määrä oli 882 000, mikä oli 25 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (taulukko 1). Vuonna 1990 tutkinnon suorittaneita oli puolet ja vuonna 2010 jo 67 prosenttia väestöstä.
Taulukko 1. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan vuosina 1970, 1990 ja 2010.
| 1970 | 1990 | 2010 | Muutos, % 1970–2010 | Muutos, % 1990–2010 | ||||
| % | % | % | ||||||
| Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa | 2 598 000 | 75 | 1 999 000 | 50 | 1 483 000 | 33 | –43 | –26 |
| Tutkinnon suorittaneita | 882 000 | 25 | 2 035 000 | 50 | 3 005 000 | 67 | 241 | 48 |
| Keskiaste | 573 000 | 16 | 1 311 000 | 32 | 1 758 000 | 39 | 207 | 34 |
| Korkea-aste | 309 000 | 9 | 724 000 | 18 | 1 247 000 | 28 | 304 | 72 |
| Alin korkea-aste | 161 000 | 5 | 402 000 | 10 | 472 000 | 11 | 194 | 17 |
| Alempi korkeakouluaste | 91 000 | 3 | 160 000 | 4 | 396 000 | 9 | 333 | 148 |
| Ylempi korkeakouluaste | 53 000 | 2 | 149 000 | 4 | 343 000 | 8 | 547 | 130 |
| Tutkijakoulutusaste | 4 000 | 0 | 13 000 | 0 | 36 000 | 1 | 773 | 178 |
| Yhteensä | 3 480 000 | 100 | 4 034 000 | 100 | 4 488 000 | 100 | 29 | 11 |
Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne -aikasarjatiedosto.
Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä pienenee 55 ikävuodesta alkaen. Neljässäkymmenessä vuodessa yli 55-vuotiaiden tutkintojen määrä on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti: 55–64-vuotiaiden tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 1970 vain 10 prosenttia, mutta vuonna 2010 jo 69 prosenttia.
Keskiasteen (ylioppilastutkinto ja ammatillinen koulutus ml. ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) oli vuoden 1970 lopussa suorittanut 573 000 eli 16 prosenttia väestöstä. Vuoden 1990 lopussa keskiasteen suorittaneita oli 32 prosenttia ja vuoden 2010 lopussa 39 prosenttia.
Korkea-asteen tutkinnon (opistoaste, ammatillinen korkea-aste, ammattikorkeakoulut ja yliopistot) suorittaneiden määrä on lisääntynyt huomattavasti enemmän kuin keskiasteen suorittaneiden. Vuoden 1970 lopussa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 309 000, mikä oli 9 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuoden 1990 lopussa osuus oli 18 prosenttia ja vuoden 2010 lopussa 28 prosenttia.
Vuodesta 1970 vuoteen 2010 tutkijakoulutusasteen tutkinnon (lisensiaatit ja tohtorit) suorittaneen väestön määrä kasvoi yhdeksänkertaiseksi.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaiden joukossa oli 18 prosenttia vuonna 1970, 29 prosenttia vuonna 1990 ja 37 prosenttia vuonna 2010. – Maidenvälisissä vertailuissa seurataan usein juuri kyseisen ikäryhmän koulutuksen kehitystä.
Vuosien 1970 ja 1990 välillä alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneen väestön määrä 2,5-kertaistui ja vuosina 1990– 2010 määrä vielä 1,2-kertaistui. Alimman korkea-asteen suorittaneiden määrä väestössä tulee vähentymään sitä mukaa, kun henkilöt suorittavat ylemmän asteisia tutkintoja, muuttavat maasta tai kuolevat.
Suomalaista koulujärjestelmää uudistettiin 1990-luvulla, jolloin luotiin ammattikorkeakoulujärjestelmä. Samalla opistoaste ja ammatillinen korkea-aste poistettiin koulutusjärjestelmästä.
Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrän huomattavaan kasvuun vaikuttaa sekä opistoasteen koulutuksen lopettaminen ja tilalle tullut ammattikorkeakoulutus että yliopistokoulutukseen tulleen ns. Bolognan prosessin mukainen kaksiportainen tutkintojärjestelmä. Nykyisin lähes joka koulutusalalla on tarjolla myös alempi yliopistotutkinto.
Ikäryhmien välillä huomattavan suuret koulutuserot
Yleensä uudet sukupolvet ovat aina olleet paremmin koulutettuja kuin aikaisemmat. 25–34-vuotiaat oli parhaiten koulutettu ikäryhmä sekä vuonna 1970 että 1990, mutta vuonna 2010 parhaiten koulutettuja olivat 35–44-vuotiaat. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudet ikäryhmittäin vuosina 1970, 1990 ja 2010.
Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne -aikasarjatiedosto.
15–24-vuotiaiden joukossa koulutettujen osuuden pienentyminen johtuu lähinnä siitä, että ammatillinen koulutus on muuttunut perustutkintojen osalta kolmivuotiseksi. Lisäksi sekä perustutkintoja että ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritetaan yhä enemmän erillisinä näyttötutkintoina – jälkimmäisissä osaamisensa voi osoittaa näyttötutkintona valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta. Myös opistoasteen koulutuksen lopettaminen vähentää kyseisiä tutkintoja.
Kansainvälisissä tarkasteluissa, joita tehdään esimerkiksi OECD:ssä, verrataan 25–64-vuotiaan väestön perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuksia eri maissa. Suomi on yleensä sijoittunut näissä vertailuissa keskitasolle. Suomessa vanhemmat ikäluokat ovat pitkään olleet huonommin koulutettuja kuin nuoremmat, kun taas useissa muissa maissa koulutus on jakautunut tasaisemmin ikäryhmien välillä. (OECD 2011.)
Naiset suorittivat vuonna 1970 vähemmän tutkintoja kuin miehet kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2010 tilanne on muuttunut: naiset ovat suorittaneet tutkinnon miehiä useammin vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta. (Taulukko 2 ja 3.)
Taulukko 2. 15 vuotta täyttänyt naisväestö koulutusasteen mukaan vuosina 1970, 1990 ja 2010.
| 1970 | 1990 | 2010 | Muutos, % 1970–2010 |
Muutos, % 1990–2010 |
||||
| % | % | % | ||||||
| Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa | 1 394 000 | 76 | 1 073 000 | 51 | 750 000 | 33 | –46 | –30 |
| Tutkinnon suorittaneita | 437 000 | 24 | 1 028 000 | 49 | 1 553 000 | 67 | 256 | 51 |
| Keskiaste | 288 000 | 16 | 654 000 | 31 | 846 000 | 37 | 194 | 29 |
| Korkea-aste | 149 000 | 8 | 374 000 | 18 | 707 000 | 31 | 376 | 89 |
| Alin korkea-aste | 83 000 | 4 | 229 000 | 11 | 288 000 | 13 | 249 | 26 |
| Alempi korkeakouluaste | 48 000 | 3 | 77 000 | 4 | 219 000 | 10 | 352 | 184 |
| Ylempi korkeakouluaste | 17 000 | 1 | 65 000 | 3 | 185 000 | 8 | 988 | 187 |
| Tutkijakoulutusaste | 1 000 | 0 | 3 000 | 0 | 15 000 | 1 | 2383 | 394 |
| Yhteensä | 1 831 000 | 100 | 2 101 000 | 100 | 2 303 000 | 100 | 26 | 10 |
Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne -aikasarjatiedosto.
Taulukko 3.15 vuotta täyttänyt miesväestö koulutusasteen mukaan vuosina 1970, 1990 ja 2010.
| 1970 | 1990 | 2010 | Muutos % 1970–2010 |
Muutos % 1990–2010 |
||||
| % | % | % | ||||||
| Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa | 1 204 000 | 73 | 926 000 | 48 | 733 000 | 34 | –39 | –21 |
| Tutkinnon suorittaneita | 445 000 | 27 | 1 007 000 | 52 | 1 452 000 | 66 | 226 | 44 |
| Keskiaste | 285 000 | 17 | 657 000 | 34 | 912 000 | 42 | 220 | 39 |
| Korkea-aste | 160 000 | 10 | 350 000 | 18 | 540 000 | 25 | 236 | 54 |
| Alin korkea-aste | 78 000 | 5 | 173 000 | 9 | 184 000 | 8 | 136 | 6 |
| Alempi korkeakouluaste | 43 000 | 3 | 83 000 | 4 | 177 000 | 8 | 311 | 114 |
| Ylempi korkeakouluaste | 36 000 | 2 | 84 000 | 4 | 158 000 | 7 | 338 | 87 |
| Tutkijakoulutusaste | 3 000 | 0 | 10 000 | 1 | 21 000 | 1 | 505 | 114 |
| Yhteensä | 1 649 000 | 100 | 1 933 000 | 100 | 2 185 000 | 100 | 32 | 13 |
Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne -aikasarjatiedosto.
Koulutusalojen välillä vain vähäisiä muutoksia vuosina 1970–2010
Vuonna 1970 suoritettiin eniten (32 % väestöstä) tekniikan alan tutkintoja. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin vuonna 2010 tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden osuus oli lähes sama eli 30 prosenttia. Vuonna 1970 tutkintoja oli toiseksi eniten (18 % väestöstä) kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla, ja osuus oli tässäkin tapauksessa lähes sama vuonna 2010 eli 19 prosenttia. Vähiten eli vain prosentin verran oli luonnontieteellisen alan tutkinnon suorittaneita, eikä niidenkään osuus ole kovin paljon kasvanut 40 vuodessa: vuonna 2010 osuus oli kaksi prosenttia.
Naiset ja miehet suorittavat eri alojen tutkintoja, ja sukupuolten ero on pysynyt lähes muuttumattomana neljän vuosikymmenen ajan. Selvästi naisvaltaisia koulutusaloja ovat edelleen terveys- ja sosiaaliala, kasvatustieteellinen ja opettajankoulutusala, palveluala, humanistinen ja taideala sekä kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen ala. Tekniikka sekä maa- ja metsätalous ovat perinteisiä miesaloja. Luonnontieteellisen alan tutkintoja ovat miehet suorittaneet vähän useammin kuin naiset. (Kuvio 2.)
Kuvio 2. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet koulutusalan ja sukupuolen mukaan vuosina 1970 ja 2010.
Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne -aikasarjatiedosto.
Tavoitteena koulutustason nostaminen
Neljänkymmenen vuoden aikana Suomen koulutusrakenne on muuttunut valtavasti, ja lähes kaikilla koulutusasteilla tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt erittäin paljon. Opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin tavoittelee edelleen nuorten koulutustason nostamista.
Ministeriö on asettanut tavoitteeksi vähintään toisen asteen (lukio, toisen asteen ammatillinen koulutus tai korkea-aste) koulutuksen suorittaneiden osuuden nostamisen 25–34-vuotiaiden joukossa 95 prosenttiin vuonna 2020 (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010). Nykyisin toisen asteen suorittaneiden osuus tässä ikäryhmässä on 85 prosenttia. Nähtäväksi jää, jatkuuko kasvu yhtä runsaana ja saavutetaanko asetetut tavoitteet.
Lähteet:
Tilastokeskus. Tutkintorekisteri.
http://tilastokeskus.fi/til/vkour/2010/vkour_2010_2011-12-02_tie_001_fi.html
OECD. Education at a Glance 2011.
http://www.oecd.org/document/2/0,3746,en_2649_39263238_48634114_1_1_1_1,00.html
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2010). Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet. Politiikka-analyysejä 2010:13.
Päivitetty 4.6.2012