Huoltosuhde aiheuttaa huolta

  1. Väestöllisen huoltosuhteen alueittaiset erot ovat suuria
  2. Taloudellinen huoltosuhde reagoi talouden muutoksiin
  3. 1990-luvun lama romahdutti taloudellisen huoltosuhteen
  4. Uudenmaan ja Ahvenanmaan huoltosuhde edullisin
  5. Työllisten osuus väestöstä aikaisempaa pienempi
  6. Miten huoltosuhteen käy tulevaisuudessa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

1990-luvun lama romahdutti taloudellisen huoltosuhteen

Taloudellinen huoltosuhde on vaihdellut mer­kittävästi viimeisen 25 vuoden aikana (kuvio 1). Vuodesta 1987 lähtien taloudellista huoltosuhdetta on voitu laskea vuosittain työssäkäyntitilaston lukujen pohjalta.

Kuvio 1. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Suomessa vuosina 1987–2010.

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.

Suomessa elettiin taloudellista nousukautta 1980-luvulla, ja vuosikymmenen lopulla työllisyysaste oli huipussaan. Vuonna 1989 työttömiä oli vain hieman yli neljä prosenttia työvoimasta. Seuraavan vuosikymmenen alussa Suomi ajautui syvään lamaan, jonka seurauksena työpaikkoja hävisi runsaasti ja työttömien määrä nousi ennennäkemättömän suureksi. Pahimpana lamavuonna 1993 työttömiä oli työssäkäyntitilaston mukaan 530 000 eli yli 22 prosenttia työvoimasta.

Taloudellinen huoltosuhde oli 1980-luvun lopulla koko maassa 112, mikä tarkoittaa sitä, että sataa työssäkäyvää kohden oli 112 ei-työssäkäyvää eli lapsia, opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä sekä muita työvoiman ulkopuolella olevia. Laman iskiessä Suomeen taloudellinen huoltosuhde heikkeni nopeasti − vuonna 1993 huoltosuhde oli 172. Tämän jälkeen huoltosuhde on parantunut hitaasti, mutta 1980-luvun lopun tasolle ei olla päästy. Vuosina 2006 ja 2007 huoltosuhde oli laman jälkeen alimmillaan (124 ei-työssäkäyvää sataa työssäkäyvää kohden), sen jälkeen huoltosuhde on hieman heikentynyt. Viimeisimmän tilaston mukaan huoltosuhde oli 131 vuonna 2010.

Taloudellinen huoltosuhde näyttääkin jääneen pysyvästi korkeammalle tasolle kuin se oli ennen lamaa. Osittain tähän vaikuttaa väestön ikärakenteen muutos: 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut 235 000 hengellä vuodesta 1993 vuoteen 2010, ja myös ikäryhmän osuus väestöstä on kasvanut 14 prosentista 17,5 prosenttiin. Samanaikaisesti alle 18-vuotiaiden määrä on pienentynyt, mutta vain noin 84 000 hengellä, joten se ei riitä kompensoimaan eläkeläisten määrän kasvua.

Taloudellisen huoltosuhteen jäämistä lamaa edeltävää tasoa huonommaksi selittää ikärakenteen vanhenemisen lisäksi Suomeen jäänyt rakenteellinen työttömyys. Työttö­mien määrä on puolittunut pahimmista lamavuosista, mutta on edelleen huomattavan suuri. Työttömyysaste laski alle kymmenen prosentin vasta vuosina 2006−2008. Vuonna 2009 työttömiä oli jälleen yli kymmenen prosenttia työvoimasta.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 4.6.2012