Huoltosuhde aiheuttaa huolta
- Väestöllisen huoltosuhteen alueittaiset erot ovat suuria
- Taloudellinen huoltosuhde reagoi talouden muutoksiin
- 1990-luvun lama romahdutti taloudellisen huoltosuhteen
- Uudenmaan ja Ahvenanmaan huoltosuhde edullisin
- Työllisten osuus väestöstä aikaisempaa pienempi
- Miten huoltosuhteen käy tulevaisuudessa?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Työllisten osuus väestöstä aikaisempaa pienempi
Suuralueiden sisällä maakunnissa taloudellinen huoltosuhde on muuttunut eri suuntiin ja eri tekijöiden vaikutuksesta. Pohjois- ja Itä-Suomen alueella Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa pääsivät vuosina 2007 ja 2008 lähes vuoden 1987 tasolle (taulukko 1) − samoin Länsi-Suomessa Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pirkanmaa.
Taulukko 1. Taloudellisen huoltosuhteen muutos vuosina 1987–2010 maakunnittain (1987 = 100) ja muutokset huoltosuhteen komponenteissa (muutos väestöosuuksissa, %-yksikköä).
| Huoltosuhde
2010, 1987 = 100 |
Työlliset | Työttömät | 0–14-vuotiaat | Opiskelijat, koululaiset |
Eläkeläiset | Muut 1) | |
| Koko maa | 114 | –3,3 | 2 | –2,8 | 1,6 | 3,5 | –1,0 |
| Uusimaa | 123 | –5,2 | 2,7 | –1,7 | 2,3 | 2,2 | –0,3 |
| Varsinais-Suomi | 119 | –4,3 | 2,7 | –2,4 | 2 | 3 | –1,0 |
| Kanta-Häme | 116 | –3,6 | 2,7 | –1,4 | 1 | 2,8 | –1,5 |
| Päijät-Häme | 126 | –5,7 | 3 | –3,0 | 1,1 | 5,9 | –1,4 |
| Kymenlaakso | 123 | –5,1 | 2,5 | –2,9 | 0,5 | 6,2 | –1,2 |
| Etelä-Karjala | 123 | –5,0 | 2,3 | –3,3 | 1,1 | 6,4 | –1,4 |
| Satakunta | 115 | –3,3 | 1,2 | –3,6 | 0,8 | 6,7 | –1,8 |
| Pirkanmaa | 111 | –2,6 | 2 | –1,8 | 1,9 | 1,5 | –1,1 |
| Keski-Suomi | 113 | –3,1 | 2,6 | –3,0 | 1,8 | 3,3 | –1,7 |
| Etelä-Pohjanmaa | 107 | –1,6 | 1,4 | –3,6 | 0,7 | 4,5 | –1,3 |
| Pohjanmaa | 106 | –1,5 | 1,1 | –2,7 | 1,3 | 2,9 | –1,1 |
| Etelä-Savo | 120 | –4,3 | 1,3 | –4,2 | 0,6 | 8,1 | –1,5 |
| Pohjois-Savo | 112 | –2,8 | 1,6 | –4,0 | 1,4 | 5,3 | –1,6 |
| Pohjois-Karjala | 114 | –3,2 | 1,9 | –4,5 | 2,4 | 4,8 | –1,4 |
| Kainuu | 110 | –2,2 | 0,2 | –6,2 | 0,3 | 9,3 | –1,3 |
| Keski-Pohjanmaa | 106 | –1,5 | 1,3 | –4,9 | 0,6 | 6 | –1,5 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 107 | –1,6 | 1,6 | –3,5 | 2,1 | 2,8 | –1,4 |
| Lappi | 114 | –3,2 | 0,2 | –5,7 | 1,3 | 8,4 | –1,0 |
| Ahvenanmaa – Åland | 101 | –0,4 | 0,9 | –1,6 | –0,1 | 1,5 | –0,3 |
1) Vertailtavuuden
vuoksi vuoden 1987 luvuissa 15–12-vuotiaat työlliset on
luokiteltu ryhmään "Muut".
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.
Työllisten osuus väestöstä on pienentynyt kaikissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa työllisten osuus koko väestöstä oli vuonna 2010 jopa viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 1987. Vastaavasti eläkeläisten osuus väestöstä on noussut koko maan keskiarvoa enemmän Uuttamaata lukuun ottamatta. Uudellamaalla huoltosuhdetta puolestaan on heikentänyt opiskelijoiden osuuden kasvu sekä muuta maata vähäisempi lasten osuuden pieneneminen.
Vuosina 1987−2010 eläkeläisten osuus väestöstä on noussut koko maassa 20,3 prosentista 23,8 prosenttiin. Eniten eläkeläisten osuus on noussut Kainuussa, jossa eläkeläisten osuus nousi yli yhdeksällä prosenttiyksiköllä ja oli vuoden 2010 lopussa 30,3 prosenttia. Myös muissa maakunnissa, joissa väestön määrä on vähentynyt vuodesta 1987 eniten kuten Lapissa, Etelä-Savossa, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, eläkeläisten osuuden kasvu on ollut muuta maata suurempaa. Useimmiten näillä alueilla myös lasten osuus on pienentynyt enemmän kuin muualla maassa. Tämä on jonkin verran kompensoinut eläkeläisten osuuden kasvun vaikutusta huoltosuhteeseen.
Päivitetty 4.6.2012