Toisen polven maahanmuuttajia vielä vähän Suomessa
- Miten mitata ulkomaalaisuutta?
- Muissa Pohjoismaissa vähintään kaksinkertainen määrä
- Maahanmuuttajat ovat nuoria
- Nuoret maahanmuuttajat opiskelevat vähemmän
- Ensimmäisen polven työllistyminen vaikeinta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittajat: Kaija Ruotsalainen on tilastopäällikkö ja Jari Nieminen kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2012.
Suomen väestöstä alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia vuoden 2011 lopussa. Toisen polven maahanmuuttajista 80 prosenttia on alle 15-vuotiaita lapsia. Tilastokeskus on ensimmäistä kertaa koostanut tilastotietoja toisen polven maahanmuuttajista.
______________________
Maahanmuuttajien, ulkomaalaisten integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille on haaste. Ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on koko väestön työllisyysastetta alhaisempi: Pahimpina lamavuosina työllisyysaste jäi lähes 30 prosenttiyksikköä keskimääräistä alhaisemmaksi ja parhaimmillaankin 1980-luvun lopulla se oli kymmenen prosenttiyksikköä keskimääräistä alempi. Myös ulkomaalaisten nuorten syrjäytyminen on viime vuosina noussut näkyväksi ongelmaksi: syrjään jääneistä nuorista lähes neljännes on vieraskielisiä.
Miten mitata ulkomaalaisuutta?
Yhteiskunnan suunnittelun näkökulmasta tarvitaan tietoja maahanmuuttajista, heidän määrästään ja menestymisestään yhteiskunnassa. Mistä näitä tietoja saadaan ja miten maahanmuuttajaväestö määritellään? Ulkomaalaisväestöstä puhutaan usein epätäsmällisesti ja sen kummemmin ajattelematta, mitä sillä tarkoitetaan. Halutaanko kuvata ulkomaan kansalaisia, ulkomailla syntyneitä, muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia vai jotakin muuta? Halutaanko lukuihin ottaa mukaan myös toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajat?
Sosiaalinen eriarvoistuminen ja asuinalueiden segregoituminen on ollut ongelmana monissa maissa, joissa ulkomaalaisväestön osuus on Suomea suurempi ja joissa ulkomaalaisväestön määrä alkoi kasvaa jo paljon aiemmin kuin meillä Suomessa.
Maahanmuutto lisää yhä ulkomailla syntyneiden määrää Suomessa, ja myös toisen polven maahanmuuttajien määrä kasvaa tulevaisuudessa. Näiden molempien ryhmien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan on tärkeä seurata.
Miten sitten mitata ulkomaalaisuutta? Mitkä tekijät määrittävät ulkomaalaisuuden tai ulkomaalaistaustaisuuden? Perinteiset tilastoissa käytetyt luokitukset kielen, kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan eivät pysty kuvaamaan esimerkiksi ulkomailla syntyneiden vanhempien lasten eli toisen polven siirtolaisten olosuhteita.
Toisen polven maahanmuuttajia voidaan määrittää heidän vanhempiensa syntymämaan mukaan, mutta tämäkään ei ole yksiselitteistä. Onko ulkomailta muuttaneiden vanhempien Suomessa syntyneen lapsen tausta erilainen kuin ulkomailta muuttaneiden vanhempien lapsi, joka on syntynyt myös itse ulkomailla mutta muuttanut Suomeen esimerkiksi alle kouluikäisenä?
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 4.7.2012