Tiedonkeruumenetelmä vaikuttaa tutkimustuloksiin
- Kuluttajabarometrin tiedonkeruukokeilu
- Kuluttajien luottamusindikaattori
- Ikäluokan ja koulutuksen yhteys menetelmäeroihin
- Vastaustapojen väliset menetelmäerot
- Tiedonkeruumenetelmien välisten erojen syyt
- Yhdistelmätiedonkeruu tuotti puhelinhaastattelua pessimistisemmät talousnäkemykset
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tiedonkeruumenetelmien välisten erojen syyt
Yhtenä mahdollisena syynä tutkimustulosten eroihin pidetään haastattelutilanteeseen liittyvää sosiaalista suotavuutta. Haastattelututkimuksessa sosiaalinen suotavuus voi esimerkiksi saada neutraalisti asiaan suhtautuvan vastaajan valitsemaan kantaa ottavan vastausvaihtoehdon neutraalin vaihtoehdon sijaan. Tutkimuksissa onkin pystytty osoittamaan, että vastaajan halukkuus vastata arkoja aihepiirejä käsitteleviin kysymyksiin kasvaa ja sosiaalisen suotavuuden kynnys laskee, kun vastaaja täyttää tutkimuslomakkeen itse (De Leeuw 2005). Sosiaalisen suotavuuden poisjäännin voi tulkita myös siten, että lomakkeella annetut vastaukset ovat totuudenmukaisempia (Bethlehem & Biffignandi 2012).
Myös kysymysten luonteella saattaa olla vaikutusta erilaisten tiedonkeruumenetelmien tuottamien tulosten eroihin. Kuluttajabarometrissa esitetään kysymyksiä sekä yleisestä että kotitalouden omasta taloudellisesta tilanteesta. Kun puhelinhaastattelussa tiedustellaan yleiseen taloudelliseen tilanteeseen liittyviä asioita, muodostaa vastaaja mielipiteensä spontaanisti olemassa olevien tietojensa perusteella. Verkkolomaketta täyttäessä on puolestaan helppo käydä tutustumassa aiheeseen liittyviin talousuutisiin tai suhdannelaitosten julkaisemiin talousennusteisiin. Näin lomakkeella vastaaminen ei enää olisi spontaania, omiin mielikuviin perustuvaa vastaamista, vaan siitä tulisi "oikeiden" vastausten etsimistä.
Sosiaalisen suotavuuden ohella lomakevastausten ja haastattelussa annettujen vastausten eroja on toisinaan selitetty vastausvaihtoehtojen esitystapaan liittyvillä alku- ja loppuvaikutuksilla. Teorian mukaan vastaaja valitsee puhelinhaastattelussa yleisesti viimeiseksi esitetyn vastausvaihtoehdon (recency effect), kun taas lomakkeella ensimmäiseksi esitetty vastausvaihtoehto on suositumpi (primary effect) (Bethlehem & Biffignandi 2012). Tällainen selitys ei kuitenkaan päde luottamusindikaattorin osatekijöiden kohdalla, sillä puhelinhaastattelu tuotti suuremmat prosenttiosuudet ensimmäiseksi luettuihin positiivisiin vastausvaihtoehtoihin kuin viimeiseksi luettuihin pessimistisiin vaihtoehtoihin. Sama pätee käänteisesti verkkolomakkeella vastaamiseen, jossa ensimmäiseksi esitetyt positiiviset vastausvaihtoehdot olivat epäsuositumpia kuin viimeiseksi esitetyt pessimistiset vastausvaihtoehdot.
Päivitetty 23.9.2013