Julkaistu: 23.9.2013

Sateenkaariperheet tuovat väriä tilastoihin

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kirsti Pohjanpää on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen tiedonhankinta-yksikössä. Perhe- ja väestötilastojen asiantuntijana on toiminut Marjut Pietiläinen Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksiköstä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.

Vuonna 2012 Suomessa eli yli 4 500 naista ja miestä rekisteröidyssä parisuhteessa. Joka viides rekisteröityyn parisuhteeseen pohjautuva perhe oli lapsiperhe ja useammalla kuin joka kolmannella naisparilla oli lapsia. Tilastojen pohjalta on mahdollista tarkastella vain sellaisia sateenkaariperheitä, joissa vanhemmat ovat rekisteröineet parisuhteensa.

 

Arvioiden mukaan 5–15 prosenttia väestöstä kuuluu seksuaalivähemmistöön (ks. Lehtonen 2007). Vähemmistön muodostavat homot, lesbot ja biseksuaalit. Henkilön seksuaalisuutta ei tilastoida, eikä seksuaalivähemmistön koosta ole siten tarkkaa tietoa. Seksuaalisuuden raja-aidat ovat häilyviä, ja homo- ja heteroseksuaalinen suuntautuminen saattaa vaihdella eri elämänvaiheissa. Puhutaankin Kinseyn asteikosta, jossa ihmisen seksuaalinen suuntautuneisuus sijoittuu ääripäiden (täysin heteroseksuaalinen – täysin homoseksuaalinen) väliin. Seksuaalinen suuntautuneisuus on aina ihmisen oma arvio. (Ks. myös EU LGBT survey 2013, 8.)

Sateenkaariperheiksi kutsutaan sellaisia lapsiperheitä tai perhettä suunnittelevia, joissa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön (ks. myös Moring 2013, 10 ja 54; Kansaneläkelaitos). Sateenkaariperheen lapset ovat syntyneet joko hedelmöityshoitojen tai koti-inseminaation avulla tai puolisoiden edellisistä suhteista. Tässä artikkelissa tarkastelen kahden naisen tai kahden miehen muodostamia perheitä ja lapsiperheitä tilastojen valossa. Tilastojen pohjalta on mahdollista tarkastella vain sellaisia sateenkaariperheitä, joissa vanhemmat ovat rekisteröineet parisuhteensa.

Yli 4 500 suomalaista elää rekisteröidyssä parisuhteessa

Parisuhteiden rekisteröinti tuli Suomessa mahdolliseksi 1.3.2002. Samana vuonna lähes 450 paria rekisteröi suhteensa. Alkuinnostuksen jälkeen rekisteröityjen parisuhteiden määrä on lisääntynyt noin 200–300 parin vuosivauhdilla. (Kuvio 1.) Hiukan yli kymmenessä vuodessa yhteensä lähes 3 000 nais- ja miesparia on saanut juridisen statuksen parisuhteelleen.

Kuvio 1. Uudet rekisteröidyt parisuhteet vuosina 2002–2012.

Lähde: Tilastokeskus. Siviilisäädyn muutokset.

Suomessa solmitaan vuosittain noin 29 000 miehen ja naisen välistä avioliittoa. Kaikista uusista liitoista rekisteröityjen parisuhteiden osuus on viime vuosina ollut noin prosentti. Vuonna 2002 se oli korkeimmillaan eli 1,7 prosenttia kaikista uusista liitoista.

Vuonna 2012 Suomessa eli yli 4 500 henkilöä rekisteröidyssä parisuhteessa. Näistä lähes 4 000 henkilöä (90 prosenttia) asui yhdessä puolisonsa kanssa, ja siten he kuuluvat perhetilastoinnin piiriin (ks. tietolaatikko, kuvio 2). Vuonna 2009 voimaan tullut oikeus perheen sisäiseen adoptioon ilmenee vuonna 2010 yli 30 prosentin lisäyksenä uusissa parisuhteissa ja suhteiden naisvaltaistumisena (kuviot 1 ja 2).

Kuvio 2. Rekisteröityjen parisuhteiden perheet sukupuolen mukaan vuosina 2002–2012.

Lähde: Tilastokeskus. Perheet.

Kuten osa avioliitoista, niin myös osa rekisteröidyistä parisuhteista päätyy eroon. Noin sata suhteensa rekisteröinyttä pariskuntaa erosi vuonna 2012. Kaiken kaikkiaan noin 500 rekisteröityä parisuhdetta on päätynyt eroon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2012 lopussa Suomessa eli noin 850 henkilöä, joiden rekisteröity parisuhde oli päätynyt joko eroon tai puolison kuolemaan.

Parisuhteen rekisteröinti on hiukan yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa: vuonna 2012 uusista parisuhteista 68 prosenttia solmittiin naisten kesken. Kaikista rekisteröidyistä parisuhteista lähes 60 prosenttia on solmittu kahden naisen kesken. Naisten osuus on kasvanut vuosi vuodelta; vain ensimmäisenä vuonna hiukan useampi mies- kuin naispariskunta virallisti liittonsa (kuvio 2).

Sivun alkuun

Vain harva yli 60-vuotias on rekisteröinyt suhteensa

Miehet rekisteröivät parisuhteensa vanhempina kuin naiset. Vuonna 2012 parisuhteen rekisteröineiden miesten keski-ikä oli 38 vuotta ja naisten 33 vuotta. Ensimmäinen avioliitto puolestaan solmitaan hiukan nuorempana: miehet avioituvat keskimäärin 33-vuotiaina ja naiset 31-vuotiaina. Parisuhteensa rekisteröivien keski-iät ovat laskeneet kymmenessä vuodessa. Vuonna 2002 parisuhteensa rekisteröivät miehet olivat keskimäärin 43-vuotiaita ja naiset 40-vuotiaita.

Rekisteröityjen parien ikäero on suurempi kuin aviopareilla. Rekisteröityjen parien ikäero vuonna 2012 oli keskimäärin 5,7 vuotta, kun se aviopareilla oli 3,5 vuotta. Miesparien ikäero on suurempi kuin naisparien.

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät ovat selvästi nuorempia kuin avioliitossa elävät suomalaiset (kuvio 3). Joka toinen parisuhteensa rekisteröinyt on 40–44-vuotias tai nuorempi. Keskeinen selitys suhteensa rekisteröineiden nuoruudelle on parisuhteen rekisteröimismahdollisuuden uutuus, eikä ikäeroa tasoita edes aviopareja hiukan korkeampi liiton solmimisikä.

Kuvio 3. Avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävät iän mukaan vuonna 2012. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Väestörakenne.

Ikäjakauma heijastaa myös suomalaisen seksuaalivähemmistön vaikeaa menneisyyttä. Homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos aina vuoteen 1971 saakka, jolloin nykyisin 60 vuotta täyttäneet elivät nuoruuttansa. Tämänikäisten osuus parisuhteensa rekisteröineistä on selvästi alhaisempi kuin heidän väestöosuutensa antaisi olettaa: useampi kuin joka kolmas avioliitossa elävä suomalainen on täyttänyt 60 vuotta, mutta rekisteröidyssä parisuhteessa elävistä tämänikäisiä on harvempi kuin joka kymmenes.

Homoseksuaalisuus määriteltiin tautiluokituksessa sairaudeksi aina vuoteen 1981. Tuolloin nuoruuttaan eläneet, nykyiset viisikymppiset, ovatkin vielä aliedustettuina parisuhteensa rekisteröineiden joukossa. (Kuvio 3.)

Sivun alkuun

Suomessa on 400 "virallista" sateenkaariperhettä

Vuonna 2012 Suomessa oli 578 400 lapsiperhettä. Näistä 0,1 prosenttia eli noin 400 perustui samaa sukupuolta olevien vanhempien rekisteröidylle parisuhteelle. Rekisteröidyn parisuhteen ympärille rakentuneiden lapsiperheiden määrä on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan (kuvio 4).

Kuvio 4. Rekisteröidyn parisuhteen ympärille rakentuneet perheet, joissa elää alle 18-vuotiaita lapsia vuosina 2002–2012.

Lähde: Tilastokeskus. Perheet.

Virallisten sateenkaariperheiden ohella Suomessa on tilastoissa näkymättömiä sateenkaariperheitä. Tilastoissa sateenkaariperheet näkyvät vain perhetyypissä "rekisteröity parisuhde ja lapsia".

Osa sateenkaariperheistä sijoittuu yksinhuoltajaluokkiin "äiti ja lapsia" tai "isä ja lapsia" niissäkin tapauksissa, joissa lapsen biologinen vanhempi elää kiinteässä parisuhteessa ja samassa kotitaloudessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Tämä johtuu siitä, ettei Suomessa ole virallisesti olemassa kahden naisen tai kahden miehen muodostamaa avoliittoa. (Ks. tietolaatikko.)

Osa sateenkaariperheistä saattaa sijoittua perusperheluokkiin "aviopari ja lapsia" tai "avopari ja lapsia". Tämän luokituksen taustalla voi olla vanhemman aikaisempi liitto, kolmi- ja neliapilaperherakenne tai kyseessä on biseksuaalisen henkilön heteroperheeltä näyttävä perhe.

Kaikki sateenkaariperheet eivät ole uusperheitä eivätkä kaikki sateenkaariuusperheet tule tilastoiduksi luokkaan "uusperheet". Tilastollisen määrittelyn mukaan uusperheessä elää ainakin yksi vain toisen puolison lapsi, mutta esimerkiksi avoliiton omaisessa suhteessa elävä naispari lapsineen ei muodosta tilastollista uusperhettä.

Sivun alkuun

Joka kolmannella rekisteröidyllä naisparilla on lapsia

Vuonna 2012 joka viides rekisteröity parisuhdeperhe muodosti lapsiperheen ja useammalla kuin joka kolmannella rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä naisparilla oli lapsia. Lapsiperheiden määrä ja osuus erityisesti naisten rekisteröidyistä parisuhdeperheistä on lisääntynyt tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana (kuvio 5).

Kuvio 5. Lapsiperheiden osuus naisten rekisteröidyistä parisuhdeperheistä vuosina 2002–2012. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Perheet.

Vain kourallisessa sateenkaariperheitä on kysymys kahden miehen muodostamasta lapsiperheestä. Lähes kaikki suomalaiset sateenkaariperheet, joiden vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa, ovat naisparien muodostamia.

Suomessa lapsella voi olla korkeintaan kaksi juridista vanhempaa. Usein tämä periaate peittää homomiesten isyyden. Vaikka kolmi- tai neliapilaperheissä (ks. tietolaatikko) isyys olisi vahvistettu, on perhe tilastoissa tyypillisesti luokassa "äiti ja lapsia". Jos taas molemmat äidit ovat juridisia vanhempia, luokitellaan perhe "rekisteröity parisuhde ja lapsia" -luokkaan. Aktiivinenkaan homoisä, tuo monella tapaa "vallankumouksellinen hahmo" (Moring 2013, 113) ei siis kovin helposti näy tilastoissa.

Sivun alkuun

Sateenkaariperheissä on vähemmän ja nuorempia lapsia kuin muissa perheissä

Suomessa on yli miljoona alle 18-vuotiasta lasta. Näistä suurin osa (83 prosenttia) elää kahden vanhemman perheessä. Vuonna 2012 rekisteröityjen nais- tai miesparien perheissä eli yhteensä noin 600 alle 18-vuotiasta lasta tai yli 18-vuotiasta lapsen asemassa olevaa nuorta.

Sateenkaariperheet ovat nuoria sekä perhetyyppinä että lasten iän mukaan arvioituna; virallisten sateenkaariperheiden lapset ovat keskimäärin nuorempia kuin muiden perheiden lapset. Vuonna 2012 alle vuoden ikäisiä vauvoja oli 14 prosenttia sateenkaariperheiden lapsista ja kuusi prosenttia kaikkien perheiden lapsista. Valtaväestön lapsista lähes joka toinen, mutta sateenkaarilapsista vain viidennes oli yli kymmenvuotiaita. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Alle 18-vuotiaiden lasten ikäjakaumat rekisteröityyn parisuhteeseen perustuvissa lapsiperheissä ja koko väestössä vuonna 2012. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Perheet. Väestörakenne.

Rekisteröidyn parisuhteen ympärille muodostuneet perheet ovat "perusperheitä" pienempiä eli perheen lapsiluku on muita perheitä alhaisempi. Rekisteröidyn parin muodostamista lapsiperheistä 60 prosentilla oli vain yksi lapsi ja joka kolmannella kaksi lasta (kuvio 7). Heteroparien perheistä oli sekä yksi- että kaksilapsisia 40 prosenttia, ja joka viidennessä oli kolme tai useampi lapsi. Eniten lapsia oli vanhempien avioliittoon perustuvissa perheissä, joista joka viides oli vähintäänkin kolmilapsinen. Pieni perhekoko liittyy yleisesti myös yhden vanhemman perheisiin.

Kuvio 7. Lasten lukumäärä perhetyypeittäin kahden vanhemman lapsiperheissä vuonna 2012. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Perheet.

Perheitä vertailtaessa on huomattava, että perhekoko on tilastollinen poikkileikkaus tietyltä ajankohdalta – tässä vuoden 2012 tilanteesta – ja että perheet ovat keskenään eri elämänvaiheessa. Kun kolmilapsisen perheen esikoinen täyttää 18 vuotta tai muuttaa pois kotoa, perheestä tulee kahden lapsen perhe. Esimerkiksi sateenkaariperheiden keskimääräistä pienempi koko heijastaa ennen kaikkea sekä parisuhteen virallistamisen että perheen sisäisen adoption uutuutta. Lisäksi kahden naisen perheytyminen on vielä juridisesti kohtalaisen hidas prosessi (ks. Pohjanpään toinen artikkeli tässä numerossa). Selvää on, että osa kahden naisen perheistä luokittuu tilastoissa väärin yhden vanhemman perheiksi.

Sivun alkuun

Joka kolmas kotimainen adoptio on perheen sisäinen

Rekisteröidyille pareille perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi syyskuussa 2009. Perheen sisäisessä adoptiossa sosiaalinen vanhempi vahvistaa vanhemmuutensa puolisonsa lapseen. Ilman adoptiota sosiaalinen vanhempi käsitetään lapselle juridisesti vieraaksi. Suomessa kaksi naista tai kaksi miestä ei voi yhdessä adoptoida lasta.

Vuonna 2012 Suomessa tehtiin kaikkiaan 466 adoptiota. Näistä 208 koski ulkomailla syntynyttä ja loput 258 olivat kotimaisia adoptioita. Yleisintä on alaikäisen lapsen adoptointi (yli 80 prosenttia kaikista adoptioista), vain 85 adoptiota koski 18 vuotta täyttänyttä.

Sateenkaariperheiden sisäiset adoptiot kasvattivat jo vuonna 2010 kotimaisten adoptioiden määrää, ja viime vuosina useampi kuin joka kolmas kotimainen adoptio on ollut sateenkaariperheen sisäinen adoptio (kuvio 8).

Kuvio 8. Kotimaiset adoptiot ja rekisteröityyn parisuhteeseen perustuvat perheen sisäiset adoptiot vuosina 2002–2012*.

* Perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa tuli Suomessa mahdolliseksi syyskuussa 2009.

Lähde: Tilastokeskus. Adoptiot.

Vuonna 2012 tehtiin lähes sata perheen sisäistä adoptiota, joissa rekisteröidyssä parisuhteessa elävä adoptoi puolisonsa juridisen lapsen. Kaiken kaikkiaan yli 300 lasta on adoptoitu perheen sisäisesti rekisteröidyn parisuhteen turvin. (Taulukko.)

Taulukko. Lapsen ikä adoptiohetkellä rekisteröityyn parisuhteeseen perustuvissa perheen sisäisissä adoptioissa vuosina 2009–2012*. Prosenttia.

2009–2010
% 		2011
% 		2012
% 		Yhteensä 2009–2012
%
Alle 1-vuotias 34 78 81 74
1–4-vuotias 47 9 8 45
5–18-vuotias 20 13 11 24
Yhteensä 100 100 100 100
Sateenkaariperheiden
perheen sisäiset adoptiot,
lukumäärä
137
90
90
317

* Perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa tuli Suomessa mahdolliseksi syyskuussa 2009.

Lähde: Tilastokeskus. Adoptiot.

Vuosina 2011 ja 2012 noin 80 prosenttia sateenkaariperheiden sisäisistä adoptioista koski alle yksivuotiaita vauvoja. Vuosina 2009–2010 lähes puolet sateenkaariperheiden adoptoiduista lapsista oli 1–4-vuotiaita ja joka kolmas vauvaikäinen. Tästä voi päätellä, että perheen sisäinen adoptio tehdään varsin varhaisessa vaiheessa lapsen syntymän jälkeen ja että lakimuutoksen myötä adoptointi kohdistui ensin hiukan vanhempiin lapsiin. Tähän mennessä joka neljännessä sateenkaariperheen sisäisessä adoptiossa lapsi on ollut yli viisivuotias. (Taulukko.)

Sivun alkuun

Aavistuksen värikkäämpi kuva suomalaisista perheistä

Kuten monet vähemmistöt, ovat sateenkaariperheet pienen määränsä ja yhteiskunnallisten käytäntöjen takia huonosti erotettavissa tilastoista. Vuoden 2002 lakiuudistuksen jälkeen tilanne on kuitenkin hieman kohentunut, koska rekisteröidyt parit ovat päässeet mukaan perhetilastoihin. Kokonaiskuva suomalaista perheistä on nyt tilastoissa astetta kirkkaampi ja värikkäämpi, vaikka merkittävä osa seksuaalivähemmistön perheistä jää edelleen perhetilastojen ulkopuolelle tai tilastoituu väärin.

Perhetilastosanastoa
Kolme neljästä suomalaisesta kuuluu perheväestöön. Tilastoissa perheet luokitellaan parisuhteen mukaan ja sen mukaan, onko perheessä lapsia. Perhetilastoissa perheet muodostetaan asuinkunnista eli perheeksi tilastoitumisen edellytyksenä on samassa osoitteessa asuminen. Suomen yleisimmät perhetyypit pohjautuvat avioliittoon: lapseton aviopari (36 prosenttia perheistä) ja aviopari, jolla lapsia (30 prosenttia perheistä). Joka viides perhe perustuu avoliittoon.

Lapsiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Kaikista perheistä noin 40 prosenttia on lapsiperheitä. Suomessa on yli miljoona alle 18-vuotiasta lasta. 83 prosenttia lapsista elää kahden vanhemman perheessä (joka perustuu vanhempien avioliittoon, avoliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen). Joka kuudes lapsi elää yhden vanhemman perheessä.

Yhden vanhemman perheitä on hiukan yli 10 prosenttia perheistä ja 20 prosenttia lapsiperheistä. Yhden vanhemman perheisiin tilastoidaan myös sellaiset perheet, joissa samaa sukupuolta olevat vanhemmat eivät ole rekisteröineet suhdettaan.

Noin joka kymmenes lapsiperhe on uusperhe, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Uusperhe on myös tilastollinen termi.

Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinti tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 2002. Rekisteröinti tapahtuu maistraatissa, ja sen myötä puolisoille tulee osittain samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliitossakin. Lähes kahdessakymmenessä maassa ja kaikissa muissa Pohjoismaissa on parisuhteen rekisteröinnin sijaan mahdollista solmia ns. sukupuolineutraali avioliitto.

Sateenkaariperheeksi kutsutaan lapsiperhettä, jossa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Sateenkaariperhe ei ole tilastollinen termi, vaan määritys perustuu perheen omaan käsitykseen. Kela käyttää sateenkaariperhe-määritelmää kahden naisen tai kahden miehen lapsiperheestä. Tilastoinnissa voidaan käsitellä vain sateenkaariperheitä, jotka perustuvat rekisteröidylle parisuhteelle. Tilastollinen perhekäsitys ei edellytä lapsia, joten tilastoissa kahden naisen tai kahden miehen liittoa voitaisiin myös kutsua sateenkaariperheeksi. Oheisessa artikkelissa sateenkaariperheellä tarkoitetaan kuitenkin vain lapsiperhettä.

Kolmi- ja neliapilaperheessä lapsella on enemmän kuin kaksi sosiaalista vanhempaa; vanhemmuus jaetaan esimerkiksi naisparin ja homomiehen tai miesparin kesken. Juridisia vanhempia voi kuitenkin olla vain kaksi.

Perheen sisäisellä adoptiolla tarkoitetaan puolison juridisen lapsen vanhemmuuden vahvistamista. Perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi samaa sukupuolta oleville, parisuhteensa rekisteröinneille pareille vuonna 2009. Adoptioprosessi edellyttää adoptioneuvontaa, eikä adoptiota voida tehdä ennen lapsen syntymää. Adoptiolapsi saa perheessä täysin saman aseman kuin perusperheeseen syntynyt lapsi. Adoption myötä vanhemmalle tulee muun muassa elatusvelvollisuus suhteessa lapseen ja lapsi perii vanhempansa. Adoptio on purkamaton. Kaksi naista tai miestä ei Suomessa voi yhdessä adoptoida lasta. Adoption juridinen termi on lapseksiottaminen.

Siviilisääty määrittää henkilön perheoikeudellisen aseman. Tieto siviilisäädystä saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä ja se on juridinen termi. Suomen siviilisäätyluokitus on seitsenluokkainen: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen.

Avoliiton määrittely ei ole täysin yksiselitteinen. Etenkin sosiaali- ja verolainsäädännössä on lakeja, jossa avoliitto rinnastetaan avioliittoon (esimerkiksi työttömyysturvalaki ja kansaneläkelaki). Lakitekstissä avopuolisoiksi katsotaan mies ja nainen, jotka elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa, mutta eivät ole naimisissa. Avoliitossa ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta eikä avoliitossa synny oikeutta toisen omaisuuteen. Heteropariskunnat voivat ilmoittaa Kelalle avoliiton alkamisesta, mutta muutoin tietoa avoliitosta ei ole olemassa hallinnollissa rekistereissä. Tilastollisesti avoparit muodostetaan samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, tilastollinen päättely on erilainen. Avoliitto ei ole siviilisääty. Samaa sukupuolta olevat yhdessä asuvat henkilöt eivät Suomessa muodosta avoliittoa.

 

Sivun alkuun

Lähteet:

EU LGBT survey. European Union lesbian, gay, bisexual and transgender survey. Results at a glance 2013. Belgium: FRA Europeran Union Agency for Fundamental Rights.
http://fra.europa.eu/sites/default/files/eu-lgbt-survey-results-at-a-glance_en.pdf.

Kansaneläkelaitos. Sateenkaariperheen tuet. http://www.kela.fi/sateenkaariperhe (22.7.2013).

Kansaneläkelaitos. Muutto yhteen. http://www.kela.fi/kun-elamantilanne-muuttuu_muutto-yhteen (22.7.2013).

Lehtonen, Jukka 2007. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvä syrjintä. Teoksessa: Lepola, Outi & Villa, Susan (toim.). Syrjintä Suomessa 2006. Helsinki: Ihmisoikeusliitto.

Moring, Anna 2013. Oudot perheet. Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa. Väitöskirja. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Tilastokeskus 2012. Adoptiot. http://www.stat.fi/til/adopt/index.html.

Tilastokeskus 2012. Perheet. http://www.stat.fi/til/perh/index.html.

Tilastokeskus 2012. Siviilisäädyn muutokset. http://www.stat.fi/til/ssaaty/index.html.

Tilastokeskus 2012. Väestörakenne. http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html.

Päivitetty 23.9.2013