Julkaistu: 26.2.2014
Suomessa lasten toimeentulo on eurooppalaisittain turvattua
- Kotitalousrakenteet poikkeavat eri osissa Eurooppaa
- Kahden huoltajan lapsiperheissä tulotaso on hyvä
- Pienituloisuusaste matalin Pohjoismaissa
- Lasten kokema aineellinen puute yleisintä itäisessä ja eteläisessä Euroopassa
- Elintasoeroja idän ja pohjoisen välillä
- Yleisimmin puutteita harrastusmahdollisuuksissa
- Suomalaislapset verraten hyvässä asemassa
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Elintasoeroja idän ja pohjoisen välillä
Aineellista puutetta kokevia lapsia on suhteellisesti vähiten Pohjoismaissa ja Hollannissa, joissa 4–7 prosenttia lapsista on kokenut puutetta välttämättömyyksiksi katsotuissa asioissa siksi, ettei perheellä ole ollut siihen varaa. Islannissa ja Ruotsissa noin 96 prosenttia ja Suomessa, Tanskassa ja Norjassa runsas 93 prosenttia lapsista ei koe puutteita missään tutkituista asioista. Puutteen kokeminen on yleisintä Bulgariassa ja Romaniassa. Romaniassa 60 prosenttia ja Bulgariassa puolet lapsista koki puutetta perheen rahatilanteen takia vähintään kolmessa asiassa. (Kuvio 6.)
Kuvio 6. 1–15-vuotiaiden lasten osuus EU-maissa aineellisen puutteen kokemisen mukaan vuonna 2008. Prosenttia
Lähde: Eurostat. EU-SILC User database 2009.
Huomionarvoista on maiden välisen elintasoeron jyrkkyys: maissa, joissa elintason puutetta koetaan enemmän, on myös tavallista, että lapset kokevat puutteita useissa asioissa yhtä aikaa. Bulgariassa peräti joka viidennellä lapsella on puutetta kymmenessä tai useammassa asiassa. (Kuvio 7).
Kuvio 7. Aineellista puutetta kokevien 1–15-vuotiaiden osuus puutteiden määrän mukaan. Liian pieniin havaintomääriin perustuvat pylväät yhdistetty (harmaat). Prosenttia
Lähde: Eurostat. EU-SILC User database 2009.
Päivitetty 26.2.2014