Julkaistu: 26.5.2014

Ikärakenne pakottaa keskustelemaan eläkeiästä

  1. Työttömyys syö työuria
  2. Ikärakenteen muutos heijastuu taloudelliseen huoltosuhteeseen
  3. Elinajanodotteeseen sidottu eläkeikä?
  4. Mekaaninen eläkeiän nostaminen ei yksin paranna työllisyyttä tai taloudellista huoltosuhdetta
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Markus Rapo on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2014.

Euroopan talouskriisi, työttömyyden kasvu, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden ongelmat edellyttävät työllisyyden parantamista. Ehdotus eläkeiän nostosta on saanut runsaasti huomiota osakseen. Mekaanisesti sen toteuttaminen ei kuitenkaan yksin paranna työllisyyttä. Sen toteutuminen saattaa myös lisätä eriarvoisuutta ammatti- ja ikäryhmien välillä.

Vuonna 1961 yleiseksi vanhuuseläkeiäksi määriteltiin Suomessa 65 vuotta. Tuolloin Suomessa oli 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä 335 000. Runsaat 50 vuotta myöhemmin kansaneläkelain mukainen vanhuuseläkkeen ikäraja on edelleen 65 vuotta. Kuluneen runsaan 50 vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden määrä on kolminkertaistunut runsaaseen miljoonaan henkilöön (kuvio 1) ja osuus väestöstä seitsemästä 19 prosenttiin. Vuonna 2003 työeläkkeen mukainen vanhuuseläkeikä määriteltiin joustavaksi – eläkkeelle voi jäädä 63–68 vuoden iässä. Seuraava eläkeuudistus on suunniteltu vuodelle 2017, mutta sen sisällöstä ei vielä ole tietoa.

Kuvio 1. 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä Suomessa vuosina 1950–2013 ja ennuste vuoteen 2050.

Lähde: Tilastokeskus. Väestörakennetilasto ja Väestöennuste 2012.

Tarkastelen artikkelissani, miten ikärakenteen muutos vaikuttaa Suomen taloudelliseen ja väestölliseen huoltosuhteeseen. Esitän myös laskelmia, miten elinajanodotteeseen sidottu eläkeikä nousisi väestöennusteen perusteella.

Työttömyys syö työuria

Suomen ikärakenteen muutoksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Keskustelu ilmiöstä on päässyt kunnolla vauhtiin vasta aivan viime vuosina, kun ikärakenteen muutos on oikeasti konkretisoitumassa. Vuonna 2008 ylitti 65 vuotta täyttäneiden määrä ensimmäistä kertaa alle 15-vuotiaiden määrän. Voi olla, että emme enää koskaan koe tilannetta, jossa alle 15-vuotiaiden määrä ylittää 65 vuotta täyttäneiden määrän.

Vuonna 2007 kestävyysvajeesta ei käyty vielä kovin laajaa keskustelua. Euroopan talousongelmat ovat nostaneet kestävyysvajeen yhdeksi suureksi huolenaiheeksi. Kestävyysvajeen voi ymmärtää tarkoittavan sitä, että valtiontalouden menot uhkaavat tulevaisuudessa kasvaa pysyvästi tuloja suuremmiksi, ellei tuloja ja menoja saada tasapainoon.

Euroopan talouskriisi on aiheuttanut ongelmia valtiontaloudelle. Perinteinen vahva vientiteollisuus on taantunut ja työllisyystilanne heikentynyt. Samaan aikaan väestön ikärakenteen muutos vaikeuttaa tilannetta hitaasti, mutta vääjäämättömästi. Tässä tilanteessa olisi hyvä muistaa, että ikärakenteen muutoksesta aiheutuva paine on huomattavasti pienempi kuin työllisyystilanteen heilahtelusta johtuvat seuraukset. Työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys syövät työurista valtiotalouden kannalta tärkeitä työvuosia. Tehdyt työvuodet ovat samanarvoisia, tehtiin ne sitten työuran alussa, lopussa tai keskellä. (Rapo 2013.)

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014