Julkaistu: 26.5.2014

Ikärakenne pakottaa keskustelemaan eläkeiästä

  1. Työttömyys syö työuria
  2. Ikärakenteen muutos heijastuu taloudelliseen huoltosuhteeseen
  3. Elinajanodotteeseen sidottu eläkeikä?
  4. Mekaaninen eläkeiän nostaminen ei yksin paranna työllisyyttä tai taloudellista huoltosuhdetta
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Ikärakenteen muutos heijastuu taloudelliseen huoltosuhteeseen

Taulukossa on esitetty mm. väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Suomessa vuosina 1987, 1993, 2007 ja 2012 sekä niiden ennusteet vuosille 2015 ja 2020. Väestöllinen huoltosuhde on alle 15- ja yli 64-vuotiaiden osuus 15−64-vuotiaasta väestöstä. Taloudellinen huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin.

Taulukko 1. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde, työllisten ja ei-työllisten määrä sekä 65+ ikäisten määrä.

  Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Työllisten määrä Ei-työllisten määrä Ei-työllisten 18-64-vuotiaiden määrä 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien
1961 58,5 ... ... ... ... 335 268
1987 47,6 114,8 2 319 527 2 619 075 871 114 639 266
1993 49,3 181,4 1 877 721 3 200 191 1 338 526 706 128
2007 50,1 123,7 2 369 066 2 931 418 972 228 875 231
2012 54,3 131,9 2 339 904 3 086 770 1 012 982 1 018 193
             
2015* 58,6 137 2 324 000 3 181 000 993 000 1 127 800
2020* 64,4 145 2 299 000 3 332 000 968 000 1 272 800

* Taloudellinen huoltosuhde, työllisten ja ei-työllisten määrä, jos ikäryhmittäiset työllisyysasteet pysyisivät vuoden 2012 tasolla.

Lähteet: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto, Väestötilasto, Väestöennuste 2012.

Valitsin tarkasteluun edellä mainitut vuodet, koska vuonna 1961 päätettiin 65 vuoden vanhuuseläkeiästä; vuonna 1987 Suomessa talous- ja työllisyystilanne oli vahva; vuonna 1993 Suomea koetteli paha lama ja heikko työllisyystilanne, jotka nostivat taloudellisen huoltosuhteen korkealle, vaikka väestöllisessä huoltosuhteessa ei käytännössä mikään muuttunutkaan. Vuosi 2007 valikoitui mukaan, koska vuonna 2008 alkanut Euroopan talouskriisi ei vielä vaikuttanut ja vuosi 2012 on tuorein vuosi, jolta lopullisia koko väestön kattavia työllisyystietoja on rekistereistä saatavilla.

Verrattaessa vuosia 2007 ja 2012 havaitaan, että sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde ovat nousseet, mutta taloudellinen huoltosuhde on noussut väestöllistä huoltosuhdetta enemmän.

Työllisten määrä oli vuonna 2012 noin 30 000 henkilöä pienempi kuin vuonna 2007, kun taas ei-työllisten määrä kasvoi viidessä vuodessa 155 000 henkilöllä. Ei-työllisten määrän kasvu selittyy suurimmaksi osaksi ikärakenteen muutoksella. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi vuodesta 2007 vuoteen 2012 noin 143 000 henkilöllä, kun taas työikäisten (18−64-vuotiaiden) ei-työllisten määrä vain 41 000 henkilöllä. On hyvä muistaa, että ei-työllisiin sisältyvät myös alaikäiset, opiskelijat ja muu työvoiman ulkopuolella oleva väestö, mutta näiden ryhmien koossa tapahtuneet muutokset jäävät vaikutuksiltaan vähäisiksi. Esimerkiksi alaikäisten määrä väheni vuosien 2007 ja 2012 välisenä aikana.

Kun vertailukohdaksi otetaan vuosi 1987, havaitaan, että Suomessa on koko 2000-luvun ajan ollut 1,5–2,0-kertainen määrä työttömiä. Kun työttömien määrä vaihteli 1980-luvun lopussa 110 000−150 000 välillä, on heitä ollut 2000-luvulla 220 000−320 000. Tilanne juontaa juurensa 1990-luvun lamaan, jonka jälkeen työttömien määrä on pysynyt aiempaa korkeammalla tasolla.

Suomessa oli vuonna 2012 noin 20 000 työllistä enemmän, mutta samaan aikaan 133 000 työtöntä ja runsaat 300 000 eläkeläistä enemmän kuin vuonna 1987. Kun otetaan kaikki ei-työlliset ryhmät huomioon, niin vuosien 1987 ja 2012 välisenä aikana "huoltavien" eli työllisten määrä on kasvanut 20 000 henkilöllä ja "huollettavien" eli ei-työllisten määrä on noussut 468 000 henkilöllä.

Taulukkoon on laskettu taloudellinen huoltosuhde ja työllisten määrä vuosina 2015 ja 2020. Nämä laskelmat perustuvat oletuksiin, että viimeisin syksyllä 2012 laadittu väestöennuste toteutuu ja että ikäryhmittäiset työllisyysasteet pysyvät vuonna 2012 havaitulla tasolla. Jos verrataan vuosia 2012 ja 2020, niin tehtyjen oletusten mukaan työllisten määrä vähenee ikärakenteen johdosta 41 000 henkilöllä, mutta ei-työllisten 18–64-vuotiaiden määrä vähenee myös 45 000 henkilöllä. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 255 000 henkilöllä, mikä selittäisi kokonaan ei-työllisten kokonaismäärän kasvun. Taloudellinen huoltosuhde eli ei-työllisten määrä sataa työllistä kohden nousee tässä tarkastelussa nykyisestä 132:sta 145:en. Tulevaisuus ei siis ainakaan ikärakenteen osalta tuo yhtään helpotusta valtiontalouden näkökulmasta, vaan päinvastoin.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014