Julkaistu: 26.5.2014
Ikärakenne pakottaa keskustelemaan eläkeiästä
- Työttömyys syö työuria
- Ikärakenteen muutos heijastuu taloudelliseen huoltosuhteeseen
- Elinajanodotteeseen sidottu eläkeikä?
- Mekaaninen eläkeiän nostaminen ei yksin paranna työllisyyttä tai taloudellista huoltosuhdetta
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Mekaaninen eläkeiän nostaminen ei yksin paranna työllisyyttä tai taloudellista huoltosuhdetta
Eläkeiän korottaminen voi olla edessä ennemmin tai myöhemmin. On syytä kuitenkin muistaa, että pelkkä mekaaninen eläkeiän korottaminen ei sellaisenaan paranna taloudellista huoltosuhdetta ja työllisyyttä, elleivät asenteet yhteiskunnassa ja työelämässä muutu. Eläkeiän korotuksesta on hyötyä vain, jos ihmiset kykenevät tekemään töitä aiempaa iäkkäämpinä ja heille on töitä tarjolla. Yli 50-vuotiaana työttömäksi jäävälle uudelleen työllistyminen on tänä päivänä suuri haaste, puhumattakaan, jos työttömäksi jää lähellä 60 ikävuotta. Työkyvyn ylläpitoon ja työssä jaksamiseen vaikuttaviin tekijöihin on syytä kiinnittää tulevaisuudessa nykyistä enemmän huomiota .
On myös selvää, että eläkeiän alaraja ei voi olla kaikille ammattiryhmille täsmälleen sama. Meillä on jo nyt erityisryhmiä, joiden eläkeikä on poikkeava. Esimerkiksi ammattikuolleisuusaineiston perusteella ammattiryhmien välillä on havaittavissa suuria eroja kuolleisuudessa, jotka ainakin osittain selittyvät työn kuormittavuudella (Pensola ym. 2012). Mahdollisen eläkeiän alarajan korottamisen yhteydessä tulisikin ottaa huomioon nämä tosiseikat. Ei voida edellyttää, että raskasta ruumiillista työtä tekevän vanhuuseläkeikä olisi sama kuin kevyttä toimistotyötä tekevällä.
Aivan lopuksi on hyvä muistuttaa, että paras lääke kestävyysvajeeseen on työllisyyden parantaminen kaikissa työuran vaiheissa (Rapo 2013).
Päivitetty 26.5.2014