Julkaistu: 8.12.2014
Vapaa sivistystyö on merkittävä osa aikuiskoulutusta
- Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät valtaosan koulutuksesta
- Kulttuuriala on suosituinta
- Suomen kielen opiskelu on lisääntynyt
- Tietotekniikan koulutuksen tarve on vähentynyt
- Nuoret opiskelevat liikunnan koulutuskeskuksissa ja iäkkäät kansalaisopistoissa
- Vapaa sivistystyö on säilyttänyt suosionsa
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tietotekniikan koulutuksen tarve on vähentynyt
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla yli puolet (432 000 tuntia) opetustunneista oli sisällöltään liikuntaa ja urheilua vuonna 2012 (kuvio 3). Tämän koulutuksen osuus on lisääntynyt noin kymmenesosalla vuodesta 2004. Terveys- ja hammashuollon koulutusta oli opetustunneista lähes viidesosa ja sosiaalialan koulutusta lähes 15 prosenttia vuonna 2012. Sekä terveys- ja hammashuollon että sosiaalialan koulutustuntien määrä on kasvanut vuodesta 2004.
Kuvio 3. Oppilaitosten tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunnit eräillä sosiaali-, terveys- ja liikunnan aloilla vuosina 2004–2012. Tuntia.
Lähde: Tilastokeskus. Oppilaitosten aikuiskoulutus.
Tekniikan ja liikenteen alalla eniten opetustunteja vuonna 2012 annettiin kone-, metalli- ja energiatekniikan alalla (20 % opetustunneista), ajoneuvo- ja kuljetusalalla (15%), prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan alalla (13 %) sekä arkkitehtuurin ja rakentamisen alalla (12 %). Tieto- ja tietoliikennetekniikan opetustuntien määrä on pudonnut selvästi: kun opetustunteja vuonna 2004 oli noin 97 000, niin vuonna 2012 niitä oli enää vajaa neljäsosa. Myös sähkö- ja automaatiotekniikan alalla opetustuntien määrä on vähentynyt lähes 20 prosentilla.
Opetustuntien määrä on noussut prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan sekä ajoneuvo- ja kuljetusaloilla: ensimmäisellä opetustuntien määrä on lähes kuusinkertaistunut ja jälkimmäisellä lähes kaksinkertaistunut tarkasteluajankohtana. Kone-, metalli- ja energiatekniikan opetustuntien määrä oli vuosina 2007–2011 selvästi korkeammalla tasolla kuin tarkastelujakson ensimmäisinä ja viimeisenä vuotena (kuvio 4).
Kuvio 4. Oppilaitosten tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunnit eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla vuosina 2004–2012. Tuntia.
Lähde: Tilastokeskus. Oppilaitosten aikuiskoulutus.
Luonnontieteiden alalla tietokoneiden käyttöön liittyvä koulutus on romahtanut vuosina 2004–2012 (kuvio 5). Sisällöltään tietokoneen hyväksikäyttöä koskevaa koulutusta (pl. tietokoneen ajokorttikoulutus) oli lähes 300 000 tuntia vuonna 2004 ja kahdeksan vuotta myöhemmin enää puolet tästä tuntimäärästä. Tietokoneen ajokorttikoulutus on vähentynyt vielä roimemmin: vuonna 2012 opetustunteja oli enää noin 24 000, kun niitä vuonna 2004 oli lähes seitsemän kertaa enemmän.
Kuvio 5. Oppilaitosten tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunnit tietokoneen ajokorttikoulutuksen ja tietotekniikan hyväksikäytön sisällöissä vuosina 2004–2012. Tuntia.
Lähde: Tilastokeskus. Oppilaitosten aikuiskoulutus.
Tarve tietokoneen käyttöä koskevalle koulutukselle on vähentynyt väestön aiempaa parempien tietoteknisten valmiuksien myötä. Vuoden 2012 aikuiskoulutustutkimuksen mukaan tietokonetta tai internetiä käyttivät kaikki tai jo lähes kaikki 18–54-vuotiaat. Heitä vanhemmista, 55–64-vuotiaista, käyttäjiä oli 85 prosenttia, mikä oli 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin kuusi vuotta aiemmin. Tähän kuitenkin vaikuttaa se, että nykyinen 55–64-vuotiaiden ikäluokka on oppinut jo nuoremmalla iällä käyttämään tietokonetta kuin vastaavan ikäiset kuusi vuotta aiemmin. 65–69-vuotiaista lähes neljä viidestä käytti tietokonetta. (Niemi ym. 2014.)
Tietokone ja kodin internetyhteys oli käytössä jo noin yhdeksällä kymmenestä kotitaloudesta vuonna 2012 (15–74-vuotiaat vastaajat). Kuusi vuotta aiemmin tietokonetta käyttävien ja internetyhteyden omistavien kotitalouksien osuus oli noin 20 prosenttiyksikköä pienempi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012 -tutkimukseen. (Tilastokeskus 2012.)
Päivitetty 8.12.2014